Tuttu mutta moderni perinnetekstiili on taas suomalaisten suosikki: "Ryijy tuo mieleen mummolan seinät"

Nostalgisesta ryijystä on taas tullut suosittu sisustustekstiili. Ryijyn voi tehdä itse myös ilman kangaspuita, sillä yhä useampi ryijy ommellaan nykyään neulalla ja langalla.

ryijyt
Tinja Sarkanen, Jaana Rantanen ja Juha Laurikainen Wetterhoffin myymälässä Hämeelinnassa tekemässä ryijyä
Tinja Sarkanen ja Juha Laurikainen seuraavat, kun Jaana Rantanen ompelee miniryijyä neulalla ja langalla.Kati Turtola / Yle

Vaalean ja kiiltävän kauden jälkeen sisustuksessa käytetään tekstiilejä nyt aikaisempaa enemmän, joten myös ryijy löytyy yhä useammasta kodista.

– Ryijyn akustiset ominasuudethan ovat tosi huippuluokkaa, se pehmentää kodin pintoja hyvin ja myös julkisissa tiloissa on sama juttu. Harva tekstiili on niin pehmeä kuin ryijy, sanoo sisustusarkkitehti Tinja Sarkanen hämeenlinnalaisesta Sarka Designista ja silittelee vaaleansävyistä pienikokoista ryijyä.

Ryijy tulee taloon usein perintönä tai löytönä kirpputorilta. Perinteisten ryijyjen lisäksi myös miniryijyt ovat haluttuja kodin koristeita.

– 1950-luvun ryijyt sopivat tietynlaisiin koteihin tällä hetkellä hyvin, samoin 60-luku ja 70-luku ovat tulossa. Mutta myös moderneista ryijyistä ollaan kiinnostuneita. Niistä, jotka on suunniteltu mitoitukseltaan enemmän nykypäivän tilohin, kertoo Sarkanen.

Isoäidin perintöryijy tai kirpputorilöytö

Perinteiset ryijyt tuovat monelle meistä mieleen lapsuuden. Osastovastaava Jaana Rantanen Wetterhoff Oy:stä Hämeenlinnasta on huomannut työssään ryijytarvikkeiden myyjänä, että ryijyt herättävät paljon muistoja. Ryijy ei ole pelkästään tekstiili, vaan siinä on mukana runsaasti tunne-elementtejä.

– Ryijy tuo mieleen mummolan seinät tai äidin tekemässä sitä ryijyä, kertoo Rantanen.

Tinja Sarkanen on tehnyt saman huomion ryijyistä tunteisiin vetoavina esineinä.

– Kun seuraa blogeja, niin tunneperustainen ryijyjen esiintuonti on tällä hetkellä iso trendi. Hyvin usein kuvatussa ryijyssä on tarina taustalla, että tässä on äidin ja isän tai mummon ja papan vihkiryijy, hymyilee Sarkanen.

Suomen käsityön museossa on niin ikään huomattu ryijyjen noste. Museon asiantuntijoilta kysytäänkin nyt vilkkaasti kirpputorilta löytyneiden tai isovanhemmilta perittyjen ryijyjen alkuperästä. Moni haluaa saada tietoa perintöryijyn suunnittelijasta tai kuulla arvion sen rahallisesta arvosta.

– Perintöryijyä halutaan kunnioittaa. Toisaalta vanhat ryijyt käyvät tällä hetkellä hyvin kaupaksi kirpputoreilla, miettii Sari Jantunen Suomen käsityön museosta.

Tekeminen koukuttaa

Ryijy ei enää valttämättä ole suuri, painava seinävaate. Nykyaikainen ryijy saattaa olla miniryijy, jonka muotokin voi olla totutusta poikkeava. Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun lehtori Juha Laurikainen suunnitteli vastikään suorakaiteen muotoisen miniryijyn.

Laurikainen kertoo havainneensa, että nuoret ovat kiinnostuneita nimenomaan ryijyn tekemisestä. Ammattilaisten mukaan ryijyjen tekeminen on varsin koukuttavaa ja ryijykursseja järjestetäänkin tänä talvena runsaasti eri puolilla maata.

– Tarjolla olevien ryijyjen ja ryijypakettien aihemaailmat on tuotu lähemmäksi tätä päivää, arvioi Laurikainen innostuksen syitä.

Ryijyn tekijöiden joukko on ammattilaisten mukaan kirjava, vaikka joukko koostuukin edelleen pääsääntöisesti naisista.

Ryijyn tekemisen tapa on selvästi keventynyt aikaisemmasta. Suurin osa ryijyistä tehdään nykyäään neulalla ja langalla. Kangaspuita ei kovin moneen kotiin nykyään enää saisikaan mahtumaan.

– Ne tehdään valmiille pohjakankaalle ommellen eli tekninen tekeminen on muuttunut, selittää Rantanen.

Ryijy tehdään tänä päivänä ekologisesti villalangasta. Keinokuituisista langoista valmistettujen ryijyjen aika on auttamatta ohi.

Seinällä olevan ryijy, jossa kuva kahdesta henkilöstä hevosreen kanssa lumisessa maisemassa.
Ryijy kertoo kirkkoon lähtijöitten tarinaaKalle Niskala / Yle

Ryijy hyppää lattialle

Pitkään ryijytarvikkeiden ja ryijyjen kanssa töitä tehnyt Jaana Rantanen myöntää ryijyjen olevan mediassa tällä hetkellä nosteessa, mutta jatkaa heti perään, että ryijyt ovat olleet aina Suomessa suosittuja.

– Ryijy istuu syvään suomalaisissa ihmisissä ja se elää ajassa, pohtii Rantanen.

Rantasen mukaan tiettävästi Suomi on ainut maa, jossa ryijy perinteisesti on ripustettu seinälle. Nyt sitä uskalletaan käyttää rohkeammin, kertoo sisustusarkkitehti Tinja Sarkanen.

– Ryijy on otettu alas seinältä. Se näkyy aika paljon sellaisissa uusissa innovaatioissa, että ryijyjä suunnitellaan käytetäväksi myös paljon muualla kuin seinällä.

Myös perinneryijyt ovat mediassa hypänneet esimerkiksi lattialle makuuhuonetiloihin ja sellaisiin tiloihin, missä ei kuljeta paljon.