Sisäilmaongelmat vaivaavat lasten musiikkiharrastusta Joensuussa – puheet musiikkitalosta uhkaavat lykätä uuden konservatorion rakentamista

Myös Joensuun kaupunginorkesteri tarvitsisi paremmat tilat.

Joensuu
Joensuun konservatorion rakennukset ilmakuvassa.
Konservatorion rakennukset: A-talo vuodelta 1957 kiertoliittymän takana, B-talo oikealla. Heikki Haapalainen / Yle

Joensuun musiikki- ja kulttuuritalo on pitkäaikainen haave. Sen edelle ovat Joensuussa menneet valtuustokausi toisensa perään kiireisemmät koulu- ja urheilutilainvestoinnit. Musiikkitaloon haluttaisiin kaupunginorkesteri ja konservatorio sekä myös muuta kulttuuritoimintaa saman katon alle.

Konservatoriolle musiikkitalon suunnittelu tarkoittaisi sitä, että musiikkia opiskeltaisiin sisäilmaongelmaisissa ja vanhanaikaisissa tiloissa vielä jopa lähes vuosikymmenen ajan.

"Konsalla" on tehty viimeksi remonttia vuonna 1978. Rakennuksissa on tunkkaista, eikä esteettömyys toteudu. Tilaa on paljon, mutta sitä ei ole rakennettu nykyiseen tarkoitukseensa. Vanhanaikaisissa tiloissa on odoteltu päätöstä uudesta rakennuksesta jo vuosikausia tilanteeseen sopeutuen. Tilaselvityksiä on konservatoriolla tehty ainakin kolmesti.

– Sisäilmaongelmia on ja ääni vuotaa luokkatiloista läpi, luettelee va. rehtori Otto Korhonen konservatorion rakennusten ongelmia.

Parhaillaan Joensuussa on käynnissä kaupungin kulttuuritiloista selvitys, jonka tarkoituksena on antaa pohja sille, mitä tapahtuu konservatoriolle ja kaupunginorkesterin työpaikalle, Carelia-salille. Ensisijaisesti ollaan rakentamassa uusi konservatorio yliopiston kampukselle ja Carelia-salia remontoidaan ja laajennetaan.

Jyri Mishukov harjoittelee flyygeliä Joensuun konservatorion salissa.
Jyri Mishukov harjoittelee konserttia varten entisen opinahjonsa, Joensuun konservatorion salissa. Mishukov opiskelee pianonsoittoa Sibelius-Akatemiassa. Heikki Haapalainen / Yle

Musiikkitalo ei ole Joensuun kaupungin investointisuunnitelmassa. Jos Carelia-sali remontoidaan ja konservatoriolle rakennetaan uusi oma talo, musiikkitalo unohtuu, pelkäävät sen kannattajat.

Jos taas musiikkitaloa päätetään lähteä valmistelemaan, se voi sysätä jo pitkällä olevat konservatorion uudisrakennussuunnitelmat silppuriin.

Joensuun konservatorion uudempi rakennus on entinen kauppaoppilaitos vuodelta 1957 ja vanhempi, alunperin tyttölyseona, sittemmin muun muassa kirjastona toiminut suojeltu talo on yli 110-vuotias.

Konservatoriolla on kamarimusiikille akustisesti hyvä sali, jossa on paljon konsertteja. Se on tiloista ainoa, josta luopumiseen liittyy haikeutta.

Otto Korhonen toivoo, että konservatoriolle tehtäisiin lähivuosina ajanmukaiset ja toimivat uudet tilat. Niitä suunnitellaan yliopiston kampukselle. Se olisi lasten ja nuorten oppilaitokselle hyvä paikka. Nykyään konservatorio on kaupungin ytimessä liikenteellisesti hankalassa paikassa ja muun muassa parkkipaikkojen puute haittaa jättö- ja hakuliikennettä.

Otto Korhonen
Otto Korhonen toivoo konservatoriolle vihdoin uusia tiloja. Heikki Haapalainen / Yle

Korhonen sanoo, ettei hän vastusta musiikkitaloa, mutta sen toteutuminen on niin epävarmaa ja kaukana, ettei konservatorion kannalta voi odotella taas yhtä, suurta investointipäätöstä.

Konservatoriolaiset saavat tukea myös kaupunginorkesterilta. Klarinetin äänenjohtaja Petri Vallius nostaa oppilaitoksen tilat kiireellisyyslistan kärkeen, ohi orkesterin tarpeiden. Oppilaitos ja orkesteri tekevät laajaa yhteistyötä jo nykyään, eikä sille ole ollut erillisistä toimitiloista mitään estettä.

Carelia-salin perusparannus ja suurennus

Joensuun kaupunginorkesterin tilat ja kotipesä Carelia-sali ovat Itä-Suomen yliopiston tiloissa. Salissa on kaupunginorkesterin ohella vuosittain kymmeniä muita käyttäjiä ja tapahtumia. Ahtaat tilat ovat yhteiskäytössä muiden tuotantojen kanssa.

Äänieristettyjä harjoitushuoneita on 35-henkiselle orkesterille vain yksi. Soittimille ei ole varastotiloja. Moni harjoittelee kotonaan ja kuljettaa instrumentteja pakkasissa ja sateissa paikasta toiseen. Intendentti Marjo Vattulainen mainitsee, etteivät aulatilat ja opiskelijaravintola ole myöskään yleisötiloina sellaisia, joissa kovin juhlava konsertti-ilta toteutuisi.

Marjo Vattulainen ja Petri Vallius Carelia-salissa.
Intendentti Marjo Vattulainen ja klarinetisti Petri Vallius Carelia-salissa.Heikki Haapalainen / Yle

Carelia- salin rakennus on peräisin 1980-luvulta. Joensuun kaupungin kulttuuritilaselvityksessä yhtenä vaihtoehtona on Carelia-salin laajennus ja perusparannukset. Niihin varsinkin soittajat suhtautuvat epäillen. Luentosalista ei tule konserttisalia.

– Konserttisalia akustisessa mielessä tästä ei valitettavasti korjaamalla saa, sanoo klarinetin äänenjohtaja Petri Vallius.

Soittajien työergonomiassa on toivomisen varaa niin sosiaalistiloissa kuin lavallakin.

– Keskinäinen kuuluvuus on heikko, kertoo klarinetisti Vallius.

Itä-Suomen yliopiston Carelia-rakennus.
Heikki Haapalainen / Yle

Joensuun konservatorio järjestää vuodessa yli 220 konserttitapahtumaa, joissa käy noin 20 000 kuuntelijaa. Joensuun kaupunginorkesterille on asetettu tavoite nostaa yleisömääränsä vuonna 2018 saavutetusta 35 000 kuulijasta 38 000 konserttivieraaseen. Tällainen yhdistetty yleisö ei mahdu Joensuussa yhteen, eikä kahteenkaan konserttisaliin.

Musiikkiväki odottaa nyt päätöksiä. Ja toivoo, että yleisö äänestää jaloillaan konserttien ja kulttuurin puolesta.

– Jos konsertteihin on yleisöryntäys, se on varmin signaali meidän puolesta. Sillä yleisö voi kertoa, että me oikeasti tarvitsemme isommat tilat ja isommat resurssit toimia, summaa kaupunginorkesterin intendentti Marjo Vattulainen.