Hoivajättien työntekijät häviävät palkkavertailun kunnille – "Vanhustenhoidon vetovoimaa vähentää myös hoitajille sälytetty siivous ja pyykkäys"

Työnantaja- ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä palkkaerojen suuruudesta vanhustenhoidossa.

vanhustenhoito
 Hoitaja pitää vanhusta kädestä
Ylen keräämien tietojen perusteella yksityisten yritysten maksamat palkat ovat huonommat kuin julkisessa vanhustenhoidossa.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Viime päivinä on uutisoitu yksityisten hoivakotien karuista käytännöistä, kuten aliravituista vanhuksista. Taustalla on usein se, että työntekijöitä on liian vähän.

Työntekijöitä eivät vedä yksityisiin hoivakoteihin ainakaan palkat, sillä Ylen keräämien tietojen perusteella hoivajättien maksamat palkat ovat huonommat kuin julkisessa vanhustenhoidossa.

Terveys- ja sosiaalialan järjestöjen Tehyn ja Superin mukaan lähihoitajat tienaavat keskimäärin 150–200 euroa vähemmän yksityisissä hoivakodeissa.

Tehyn mukaan sairaanhoitajien palkat jäävät keskimäärin 200–300 euroa julkista puolta pienemmiksi.

– Jos samasta työstä saa useamman sata euroa pienempää palkkaa, niin totta kai se vaikuttaa houkuttelevuuteen, sanoo yksityissektorin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens Superista.

Taulukkografiikka
Työntekijä- ja työnantajapuolen antama tieto kertoo palkkaeroista.Yle Uutisgrafiikka

Johtava lakimies Vappu Okkeri Tehystä sanoo, että yritysten vetovoimaa vähentää myös niin lähi- kuin sairaanhoitajille sälytetty avustava työ.

– Ongelma on, että työntekijät joutuvat hoitotyön lisäksi siivoamaan, laittamaan ruokaa ja pyykkäämään. Työtehtävien pitäisi olla koulutuksen mukaisia, Okkeri vaatii.

Työnantajapuoli eri mieltä: Ero on pienempi

Myös työnantajia edustavasta liitosta, Hyvinvointiala Hali ry:stä kerrotaan, että yksityisellä puolella palkat ovat huonommat.

Työnantajan mukaan ero on kuitenkin pienempi kuin työntekijäliitot laskevat.

Halin työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri sanoo, että yksityisissä vanhusten hoivakodeissa työskentelevien lähi- ja sairaanhoitajien palkat ovat keskimäärin 50–150 euroa pienemmät kuin julkisella puolella.

Selittävätkö yksityispuolen alemmat palkat yksityisten hoivakotien liian vähäistä henkilökuntaa, jota on pidetty pääsyynä vanhustenhoidon ongelmiin?

Okkeri Tehystä sanoo, että vanhusten karun kohtelun taustalla on yritysten kikkailu henkilöstömitoituksella, eivät yksityisen vanhustenhoidon huonommat palkat.

– Varmasti yritykset saisivat huonollakin palkalla riittävästi ihmisiä työvuoroihin, mutta ongelma on se, että ne eivät edes halua. Attendolla, Esperi Carella ja Mehiläisellä on kaikilla vastaavia säästöpäätöksiä, että sijaisia ei aina hankita.

Lomat lyhyempiä pitkään työskenneillä yksityisellä puolella

Työntekijäjärjestöjen mukaan yksityisyrityksissä myös työntekijöiden lomat ovat lyhemmät.

Tehystä kerrotaan, että yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan vuosiloman pituus on 4–6,5 viikkoa, kun kunta-alan sopimuksen mukaan loman pituus on vajaasta viidestä viikosta vajaaseen kahdeksaan viikkoon.

Samalla julkisen puolen pidemmät vuosilomat vaikuttavat Superin mukaan niin, että lomapalkka on usein korkeampi.

Työnantajan mukaan lomat ovat pidemmät vain pitkään kuntapuolella työskenneillä.

– Voisi pelkistää, että jos on hyvin pitkä palvelus, yli 15 vuotta, silloin kuntapuolella on noin viikon pidempi maksimiloma kuin yksityispuolella. Kaikissa muissa portaissa erot ovat suuntaan tai toiseen, Mänttäri sanoo.

"Matalampi palkka kilpailuvaltti yrityksille"

Superin mukaan sen jäsenet kertovat usein menevänsä mieluummin julkiselle puolelle niin palkan kuin työolosuhteidenkin takia.

– Meille tulee jatkuvasti kyselyitä, että miksi aivan samanlaisesta työstä kuntasektorilla maksetaan enemmän. Tämä on kilpailuvaltti yksityisille. Sen takia kunnat mielellään ulkoistavat toimintojaan, koska palkkataso yksityisellä on alempi ja jo siinä saadaan säästöä, sanoo Superin Pia Zaerens.

Liiton mukaan valtaosa riita-asioista tulee yksityiseltä sosiaalipalvelualalta ja iso osa niistä liittyy palkkasaataviin.

Superin käsitys on, että "kautta linjan" yksityiset hoivajätit pyrkivät maksamaan vain vähimmäispalkkaa.

– Luulisi, että pula työvoimasta vaikuttaisi siihen, että työntekijöille maksettaisiin enemmän. Tällöin työntekijöitäkin varmasti saataisiin helpommin, Zaerens sanoo.

Tuomas Mänttäri sanoo, että palkka on vain yksi tekijä työn houkuttelevuudessa.

– Kun katsotaan taaksepäin, meillä on ollut mielikuva, että yksityissektori nähdään edelleen houkuttelevana. Keskimäärin työntekijällä on suurempi mahdollisuus vaikuttaa työnsä sisältöön, useimmissa yksiköissä on hyvä johtaminen ja ilmapiiri tietojemme mukaan hyvä, Mänttäri kehuu.

Hänen mukaansa alan vetovoima on kuitenkin kärsinyt, kun hoivakotien epäkohdat ovat nousseet julkisuuteen.

– On selvää, että tämän hetken myllytys ei tee hyvää yksityisen puolen työnantajakuvalle, Mänttäri myöntää.

"Olisi hyvä miettiä asenneilmastoa"

Mänttäri sanoo, että perinteisesti vanhuspalveluihin erikoistuminen ei ole ollut lähihoitajaksi kouluttautuvien keskuudessa yhtä suosittua kuin esimerkiksi syrjäytyneiden nuorten parissa työskentely tai päihdenhuolto.

– Tämä on harmi, koska vanhuspalveluissa on jatkossakin niin varma tae työpaikasta. Olisi hyvä miettiä asenneilmastoa. Miten saadaan vanhuuden arvostus nousemaan?

Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan opiskelijat eivät mielellään halua tehdä yksityisellä puolella harjoittelua muun muassa siksi, että hänen mukaansa työvoimaa ei ole riittävästi ohjaamassa heitä.

Vappu Okkerin mukaan ongelma on, että yritykset käyttävät työvuoroissa paljon opiskelijoita, mutta henkilöstölle ei anneta aikaa perehdyttää heitä.

– Se varmasti vaikuttaa siihen, mihin paikkoihin opiskelijat haluavat harjoitteluun.

Lisää aiheesta:

Ylen haastattelemat työntekijät: Esperi Care uhkailee ja vaientaa hoitajia – epäkohdista puhuva joutuu vaikeuksiin

Näin kaikki tapahtui Kristiinankaupungissa – Esperin hoivakodin toiminnan keskeyttämisen taustalta paljastuu vastuunpakoa ja piittaamattomuutta

Vanhustenhoidossa eniten ongelmia yksityisellä puolella – ilmoitukset koskeneet hoitohenkilökunnan määrää ja hoidon laatua

Hoivakotiongelmista syytetyn Attendon toimitusjohtaja pysyy yrityksen johdossa – "Saan lisää tarmoa tämmöisestä"

Anne Kolehmainen hoiti vanhuksia 10 vuotta ja kertoi tarkastajalle vain iloisia asioita, koska esimiehiä oli tapana totella: "Kaikki oli feikkiä"

Tuore kysely paljastaa karun arjen Attendolla: Potilas jää kuoleman hetkellä yksin, turvallisuus vaarantuu kiireen takia, aika kuluu siivouksessa

Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin – Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia