10-vuotias Luka Viljakainen tanssii balettia eikä välitä, mitä muut ajattelevat – monille vanhemmille poikien balettiharrastus on mörkö

Vaikka baletin harjoittelusta on apua monissa urheilulajeissa, kuten jalkapallossa ja koripallossa, itse balettitunneilla käy yhä pääasiassa vain tyttöjä.

baletti
Väinö Lindberg ja Luka Viljakainen
Väinö Lindberg (vas.) aloitti baletin harrastamisen pari kuukautta sitten, kun taas Luka Viljakainen on käynyt tunneilla jo kuusi vuotta.Pyry Sarkiola / Yle

Kouvola-talon tanssisalissa lämmittelee ryhmä nuoria tanssijoita baletinopettaja Sorella Strandénin taputtamaan rytmiin.

Vaaleanpunaisten tossujen joukossa vilahtaa kaksi mustaakin paria. Ne kuuluvat Kouvolan Balettikoulun pojille, Luka Viljakaiselle ja Väinö Lindbergille.

– Siirrytään seuraavaksi tangolle, ohjeistaa Strandén, ja käynnistää pianokappaleen.

Selkä seinään päin ja kämmenpohjat tankoa kevyesti puristaen Väinö Lindberg heilauttaa jalkaansa eteen ja ylös, ja laskee sen hallitusti nilkka ojennettuna alas.

Musiikin loputtua oppilaat kääntyvät ja laskevat toisen kätensä tangolle. On plié-harjoitusten aika.

Luka Viljakainen koukistaa polviaan toisella puolella salia, ennen kun jännittää lihaksensa ja nousee hallitusti suorassa ryhdissä ylös.

Pojilla on aivan oma liikekieli.

Sorella Strandén, baletinopettaja, Kouvolan Balettikoulu

Baletti on kulkenut 10-vuotiaan Luka Viljakaisen elämässä mukana jo kuuden vuoden ajan eli siitä lähtien, kun hän halusi löytää itselleen uuden harrastuksen.

Into on pysynyt yllä, sillä oppimisen halu on kova.

Viljakainen oli pitkään balettikoulun ainoa poika. Siinä ei hänen mielestään ollut mitään kummallista.

– Se tuntui ihan normaalilta. Samalta kuin olisi harrastanut mitä tahansa lajia, hän sanoo.

Osa hänen kavereistaan ei kuitenkaan ollut täysin samaa mieltä.

– Aluksi he ehkä vähän naureskelivat asialle. Mutta omasta mielestäni kaikki voivat harrastaa mitä haluavat. Se on oma asiani mitä harrastan, ei heidän.

Sorella Strandén astelee salissa asentoja korjaillen ja kehuen.

Baletinopettaja Sorella Stranden neuvoo lapsia tanssitunnilla

Rohkeita prinssejä

Baletinopettaja Sorella Strandénilla on takanaan vuosien kokemus baletin opettamisesta.

Koko uransa aikana hänen tunneillaan on käynyt yhteensä noin kymmenen poikaa, joista suurin osa on ollut alakouluikäisiä. Kuten Luka Viljakainen ja Väinö Lindberg.

– Muutama vanhempikin poika on eksynyt joukkoon. On aina hienoa saada rohkeita prinssejä mukaan esityksiimme, Strandén naurahtaa.

– Ajattelen, että nuoremmat lapset aloittavat balettiharrastuksen pitkälti siltä pohjalta, mihin heidän vanhempansa heitä vievät. Vanhempana he saattavat lähteä tunneille esimerkiksi hienon tanssiesityksen tai kuulemansa innostamana.

11-vuotias Väinö Lindberg kiinnostui kokeilemaan balettia juuri näin. Hän aloitti harrastuksen pari kuukautta sitten.

– Tähän mennessä tunneilla on ollut tosi kivaa. Olen saanut uusia kavereita ja oppinut asioita, joita muut kaverini eivät osaa, hän hymyilee.

– Tanssi rentouttaa kehoa, ja olen nyt myös notkeampi.

Muiden mielipiteet eivät hetkauta

Väinö Lindbergin kaverit eivät juuri ihmetelleet hänen uutta harrastustaan.

Hän itse kuitenkin arvelee, että suurin osa ihmisistä ajattelee, että pojan balettiharrastus on jotenkin kummallista.

– Löytyy kyllä varmasti niitäkin, jotka ajattelevat, että siinä ei ole mitään outoa, hän sanoo.

Mutta mitä mieltä Lindberg itse asiasta on?

– Olen vähän siinä välillä, hän toteaa.

Luka Viljakainen ja Väinö Lindberg balettitunnilla
Luka Viljakaisen mielestä parasta on odotus siitä, mitä balettitunnilla tullaan tekemään. Etenkin tanssilliset leikit ovat hauskoja.Pyry Sarkiola / Yle

Stereotypiat juontuvat tietämättömyydestä

Verkon keskustelupalstoilta löytyy useita keskusteluja, joissa vanhemmat pohtivat, voiko tai kehtaako pojan laittaa balettitunnille.

– Epävarmuudet johtuvat varmaan tietämättömyydestä, mutta myös pelosta – että pidetäänkö lasta outona tai ruvetaanko häntä kiusaamaan, jos hän valitsee tällaisen erikoisen harrastuksen, arvelee baletinopettaja Sorella Strandén.

Myös baletinopettaja ja Balettipedagogit ry:n puheenjohtaja Sanna Leino tunnistaa vanhempien ennakkoluuloiset asenteet.

– Yksi opettamistani pojista harrasti jääkiekkoa baletin rinnalla. Hänen isänsä olisi halunnut viedä poikaa vain jääkiekkotreeneihin, ja yritti puhua, että eikö tuon baletin voisi nyt jättää, Leino kertoo.

– Siinä pelätään jotakin, mistä ei tiedetä. Baletti näyttää niin keveältä ja helpolta, ettei taustalla olevaa valtavaa fyysistä työtä ymmärretä.

Jos joku osuu minuun tai yrittää kampata jalkapallopelin aikana, pysyn pystyssä paremmin.

Väinö Lindberg, 11

Leinon mukaan tietty stereotypia on, että baletti on herkkien poikien harrastus, eikä ehkä niinkään perinteisesti “poikamaisten poikien” juttu.

– Oli taiteen laji mikä hyvänsä, tiettyä herkkyyttä sitä harjoittavassa ihmisessä varmasti on. Mutta miksei muitakin ominaisuuksia?

Sisäinen palo yhdistää

Balettipedagogit ry:n puheenjohtaja Sanna Leino on yli 20-vuotisella urallaan opettanut vain muutamaa poikaa. Siinä missä tyttöjä on ollut parikymmentä per ryhmä, poikia joukossa on ollut yksi, jos sitäkään.

Pojat ovat tulleet tunneille useimmiten lastentanssista noin 7-9-vuotiaina. Parin vuoden jälkeen katse on kääntynyt kohti uusia tavoitteita.

– Siinä 12 vuoden iässä kaikki heistä pyrkivät ja pääsivät Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitokseen, Leino kertoo.

Yksi heistä oli edellä mainittu jääkiekkoa harrastanut poika, joka piti oman päänsä. Sanna Leino kertookin, että monia balettia harrastavia poikia yhdistää intohimo lajia kohtaan.

– Pojat harrastavat kyllä tanssia, mutta se on pääosin katu- ja nykytanssia, breikkiä tai hip hoppia. Tanssin suosion levittämissä esimerkiksi television tanssiohjelmat ovat tehneet hyvää työtä, hän sanoo.

– Kuitenkin baletti on ehkä edelleen sellainen laji, jonka harrastamiseen pojalla pitää olla kova sisäinen halu.

Luka Viljakainen
Balettiharrastuksen alkuvaiheessa niin tytöt kuin pojatkin keskittyvät opettelemaan muun muassa ryhdin linjausta, ojennuksia sekä aukikiertoja.Pyry Sarkiola / Yle

Baletista apua pelikentällä

Viikottaisen balettitunnin lisäksi Luka Viljakaisella ja Väinö Lindbergillä on muitakin urheilullisia harrastuksia. Viljakaisen mielestä baletin harrastamisesta on ollut apua koripallokentällä.

– Jos lähdet heittämään koria kovassa vauhdissa, et lennä lattialle niin helposti. Lisäksi niin baletissa kuin koriksessakin ohjeita on kuunneltava tarkasti, hän sanoo.

Jalkapalloa harrastava Väinö Lindberg on samaa mieltä.

– Koordinaatiokyvyn parantuminen auttaa molemmissa lajeissa. Jos joku osuu minuun tai yrittää kampata jalkapallopelin aikana, pysyn pystyssä paremmin, hän nyökyttää.

Kehonhallinta harjaantuu balettitunneilla tasapainoillessa. Oppilaiden kasvoille on piirtynyt keskittyneitä ilmeitä, kun vasenta kättä pitää ojentaa eteen ja samalla oikea jalka kurottaa taaksepäin nilkka ojennettuna.

Baletinopettaja Sorella Strandén kiertää tanssisalia korjaamassa oppilaiden asentoja.

– Hieno arabeski, Luka, hän kehuu.

Kiireisen arjen vastapainona baletti perustuu järjestelmällisyyteen ja toistoihin, mikä voi itse asiassa olla hyvin rauhoittavaa.

Sanna Leino, puheenjohtaja, Balettipedagogit ry

Balettiharrastus kehittää motoriikkaa, ketteryyttä ja notkeutta. Osa poikien tekemistä liikkeistä myös eroaa tyttöjen tekemisistä. Painopiste on voiman, kestävyyden ja tiettyjen tekniikoiden hiomisessa.

– Pojilla on aivan oma liikekieli. Erityisesti vanhempana he keskittyvät enemmän hyppyihin ja piruetteihin sekä tyttöjen tukemiseen kaksintanssiosuuksissa. Alkuopetuksessa harjoitellaan kuitenkin paljon samoja asioita kuten ryhdin linjausta ja kehon kannatusta, ojennuksia sekä aukikiertoja.

Baletinopettaja Sorella Stranden näyttää mallia tanssitunnilla
Baletti on kovaa fyysistä kuntoa vaativa laji. Tekniikan hiominen perustuu järjestelmällisyyteen ja toistoihin.Pyry Sarkiola / Yle

Kiireisen arjen tasapainottaja

Pitkäjänteisyys on yksi luonteenpiirteistä, joita baletin harrastajalta vaaditaan.

– Tämän päivän arki on lyhytjänteistä, halutaan pikavoittoja ja nopeaa tyydytystä. Baletti sen sijaan vaatii oman aikansa, sanoo Balettipedagogit ry:n puheenjohtaja Sanna Leino.

Hän uskoo, että juuri tällainen ristiriita voi houkutella uusia harrastajia.

– Kiireisen arjen vastapainona baletti perustuu järjestelmällisyyteen ja toistoihin, mikä voi itse asiassa olla hyvin rauhoittavaa.

Myös baletinopettaja Sorella Strandén on toiveikas tulevaisuuden suhteen.

– Uskoisin, että baletin suosio saattaisi jopa kasvaa, koska tanssin suosio ylipäätään on nousussa nuorison keskuudessa. Sen vuoksi tanssivia poikia myös arvostetaan enemmän, hän toteaa.

Nuoret balettitanssijat makaavat lattialla
Väinö Lindbergia tanssi rentouttaa.Pyry Sarkiola / Yle

"Kaikki saavat harrastaa mitä haluavat"

Luka Viljakaisen ja Väinö Lindbergin posket punoittavat innosta ja hengästyksestä tunnin jäljiltä. Mitä he sanoisivat niille pojille, joita laji kiinnostaa, mutta aloittaminen jännittää?

– Älkää välittäkö siitä, mitä muut ajattelevat. Kaikki saavat harrastaa mitä haluavat, Lindberg kannustaa.

Luka Viljakaisen huulet levenevät virneeseen.

– Ottakaa itseänne niskasta kiinni ja alkakaa vain harrastaa! Se on teidän asianne, vaikka kaikilla onkin oma mielipiteensä, hän tsemppaa.