Sianlihantuottajien huoli afrikkalaisesta sikarutosta syvenee – villisikakantaa halutaan pienentää

Suomessa tautia ei vielä ole, mutta villisikakannan kasvaminen nostaa sen riskiä.

villisika
sika kalterin takana
AOP

Suomen sikatilalliset pelkäävät rajan takana uhkaavaa katastrofia. Suomessa afrikkalaista sikaruttoa (siirryt toiseen palveluun) ei vielä ole, mutta Venäjältä tätä villisikojen levittämään tautia löytyy runsaasti.

Tauti on levinnyt myös Baltian maihin ja muualle Eurooppaan. Jos tauti tulee Suomeen, se on tietysti kova isku taudin saaville sikatiloille.

Pahimmassa tapauksessa koko suomalaisen sianlihan vienti voisi loppua kokonaan. Varovaisenkin laskukaavion mukaan tämä tietäisi noin sadan miljoonan euron vuosittaisten vientitappiota.

– Esimerkiksi Virossa tuotanto on puolittunut muutamassa vuodessa. Siellä on valtava villisikapopulaatio ja monta sikalaa on jo saanut tartunnan. Tilanne Virossa on todella vakava, sanoo Suomen sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö Huittisista.

Villisika
VillisikaAOP

Ylikännön mukaan afrikkalaisen sikaruton virus voi levitä Suomeen monin eri tavoin. Se voi tulla suoraan sairastuneen villisian mukana ja levitä sikaloihin esimerkiksi olkien kautta.

Lisäksi se voi kulkeutua Suomeen vaikka autonrenkaiden välityksellä. Ylikännö toivookin, että metsästäjät harrastaisivat villisian metsästystä vain kotimaassa eivätkä ulkomailla.

Villisikakantaa halutaan rajata

Luonnonvarakeskus arvioi viime vuonna Suomen villisikakannan kooksi reilut 3 000 yksilöä. Kyseessä on kuitenkin raaka arvio. Luken mukaan totuus voi olla lähes tuplamäärä.

Kanta on kuitenkin kasvussa ja tiheimmillään Kaakkois-Suomen alueella. Lounaassa villisikoja on vähemmän, mutta jonkinlainen keskittymä on ollut Vakka-Suomen alueella eli Uudenkaupungin suunnalla.

– Siellä on tosiaan ollut tiheämpi kanta. Ymmärtääkseni havainnot ovat kuitenkin vähentyneet tänä vuonna. Villisiat ovat voineet kulkea muualle, mutta niitä on myös metsästetty pois, sanoo riistapäällikkö Antti Impola Riistakeskuksen Satakunnan piiristä.

Villisika on erittäin vaikea kaadettava. Se on arka ja viisas eläin, joka kulkee pääasiassa pimeään aikaan. Villisian metsästystä (siirryt toiseen palveluun) on helpotettu lailla. Metsästyksessä voi käyttää poikkeusluvalla lisävaloa.

Havainnoista kannattaa ilmoittaa

Kahden viimeisen metsästyskauden aikana Lounais-Suomessa on kaadettu noin 40 villisikaa. Riistakeskus toivoo saavansa ilmoituksen (siirryt toiseen palveluun) kaikista villisikahavainnoista, jotta kannan kehityksestä olisi mahdollisimman hyvä kuva.

Sikatuottajat maksavat metsästysseuroille palkkion niistä kaadetuista villisioista, joista lähetetään näytteet Ruokavirastolle.

– Jos villisian kannan annetaan kasvaa, niin kyllä se Suomessa hyvin pärjää ja lisääntyy. Villisika voi lähes tuplata kantansa vuodessa, jos sitä ei metsästetä, sanoo Suomen Sikatuottajain puheenjohtaja Martin Ylikännö.

Työntekijät pystyttävät 1,5-metristä verkkoaitaa
Padborgissa Tanskan ja Saksan rajan itäpäässä alettiin pystyttää villisika-aitaa 28. tammikuuta 2019.Frank Cilius / EPA

Esimerkiksi Ruotsissa villisikakanta lähti kasvuun 1990-luvulla. Nyt siellä kaadetaan satoja tuhansia villisikoja vuodessa.

Tanskassa villisikoja ei vielä ole ja sinne rakennetaan vajaa 70 kilometriä pitkä villisika-aita Saksan vastaiselle rajalle.