Ihmisiä katoaa, mediaa rajoitetaan – näin tapahtuu Egyptissä lisääntyvään tahtiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin asiantuntijan mukaan maassa on viime vuosina pidätetty kymmeniä ihmisiä ja kadonneitakin on satoja.

Egypti
Amnestyn International on muistuttanut usein Egyptin ihmisoikeusongelmista.
Amnesty International on muistuttanut usein Egyptin ihmisoikeusongelmista, kuvassa vuoden 2014 mielenilmaus Berliinissä.Bernd Von Jutrczenka / EPA

Egyptissä ihmisoikeustilanne käy päivä päivältä huonommaksi. Human Rights Watch -järjestö kertoi viime viikolla olevansa huolissaan itsevaltiuden voimistumisesta maailmalla vuoden 2018 raportissaan. Itsevaltiaiden joukossa oli mainittu myös Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi.

Amnesty internationalin Egypti-asiantuntijan Hussein Baoumin mukaan ilmaisunvapaus on Egyptissä nyt pahimmalla tolalla vuosiin.

– On massapidätyksiä ja mielivaltaisia pidätyksiä sekä poliittisesta mielipiteestä johtuvia hyökkäyksiä. Sinut voidaan pidättää sen perusteella, mitä olet laitannut sosiaaliseen mediaan, kertoo Baoumi.

Vankilassa tai kadonnut

Human Rights Watchin (siirryt toiseen palveluun) mukaan maassa on tuomittu satoja ihmisiä kuolemaan, usein tekaistujen syytteiden nojalla.

Amnestyn mukaan satoja ihmisiä on pidätetty poliittisen mielipiteen takia. Baoumin mukaan esimerkiksi viime aikoina on pidätetty pienempien puolueiden jäseniä, vaikka puolueet eivät ole uhmanneet vallan pitäjiä. Hänen arvioi lukujen olevan vielä suurempia, sillä kaikista tapauksista ei ole saatu dokumentteja.

– Näyttää siltä, että Egyptistä tulee koko ajan enemmän kansalaisiaan tarkkaileva ja jähmettynyt maa.

Amnestyn mukaan viime vuosina on kadonnut noin 1 700 ihmistä, jotkut kansalaisjärjestöt ovat laskeneet, että ihmisiä katoaa kolme päivässä. Kadonneisiin ei saada yhteyttä kuukausiin, jotkut eivät koskaan palaa. Kaappauksia tekevät esimerkiksi Egyptin sisäministeriön alaisen turvallisuusviraston joukot.

– Osaa on uhkailtu tai kidutettu, jotta he myöntäisivät rikoksen, josta heidät sitten tuomitaan tunnustuksen perusteella, kertoo Baoumi.

Hänen mukaansa kaapattujen tai kadonneiden joukossa on kaiken ikäisiä, myös vanhempia ihmisiä. Nuorin tapaus on ollut 12-vuotias.

Amnestyn viime vuonna julkaistun raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan toissa vuonna tammi-elokuussa katosi 165 ihmistä.

Tiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa rajoitetaan

Viime vuoden vaalien jälkeen hallinto on jatkanut voimakeinojen käyttöä myös tiedotusvälineitä ja sosiaalista mediaa kohtaan.

Viime elokuussa presidentti al-Sisi hyväksyi lain, joka rajoittaa internetiä. Amnestyn mukaan tänä vuonna on esimerkiksi sosiaalisen median kautta välitetty vähän tai ei lainkaan kutsuja mielenosoituksiin.

– Hallinto on onnistunut estämään mielenosoitukset. Egyptiläiset eivät siis voi edes ajatella osoittavansa mieltä.

Egyptiläiset osoittivat mieltään Tahririn aukiolla Kairossa marraskuussa 2012.
Egyptiläiset osoittivat mieltään maan edellistä presidenttiä Mohammed Mursia vastaan Tahririn aukiolla Kairossa marraskuussa 2012. Khaled Elfiqi / EPA

Hallintoa kritisoivia ajatuksia tulee esiin yhä harvemman median kautta.

– Melkein jokainen media tai julkaisu on valtion hallussa tai sen omistaa taho, joka on nykyiseen hallintoon kytköksissä.

Myös toimittajien saamien tuomioiden pituudet ovat kasvaneet. Noin 20 toimittajaa on vankilassa, kertoo Human Rights Watch.

Amnestyn mukaan 25 toimittajaa on vangittu.

–Esimerkiksi Mahmoud Abu Zeid, joka on ollut vankilassa jo viisi vuotta siksi, että otti kuvia mielenosoituksessa.

Kuvajournalisti sai ehdollisen tuomion viime vuoden syyskuussa ja amerikkalainen Committee to Protect Journalists - järjestö CPJ kertoi (siirryt toiseen palveluun) Zeidin vapautuvan niin, että hän joutuu käymään poliisiasemalla päivittäin.

Toimittajat ilman rajoja (siirryt toiseen palveluun) -järjestö kertoi viime marraskuussa, että Zeid pääsee vapaaksi vasta helmikuussa.

Osa EU:n maista ihailee

EU on ollut vaikuttunut Egyptin toiminnasta ihmissalakuljetusten estämisessä (siirryt toiseen palveluun) ja haluaa Egyptiltä yhteistyötä Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten käsittelyssä. Egypti on kieltäytynyt ainakaan perustamasta siirtolaisten käsittelykeskuksia (siirryt toiseen palveluun) alueelleen. Amnestynkään asiantuntija ei usko keskusten syntyyn:

– En usko, että EU tai Egypti ovat kumpikaan tosissaan keskusten perustamisen kanssa.

Egyptin kannattaa kuitenkin pitää asiaa esillä, sillä maa voi aina uhkailla kahden miljoonan siirtolaisen päästämisellä Eurooppaan.

– Siirtolaiskysymys ei liity paljoakaan Eurooppaan, vaan ennemminkin se liittyy siihen, miten armeijan näkee rajat.

Amnestyn asiantuntijan mukaan maasta laittomasti poistuvaa kohdellaan kuin hän astuisi sotilaalliselle alueelle, ei maasta poistuvana ihmisenä.

Siirtolaiset elävät Egyptissä muun väestön keskellä. Maalla on kuitenkin Baoumin mukaan huono historia turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten suhteen. Viime vuonna maa palautti esimerkiksi turvapaikanhakijan Sudaniin, jossa häntä odotti kuolemantuomio.

Ranska peitti silmänsä kaupan takia

Ihmisoikeusasioita yritti nostaa esiin myös presidentti Emmanuel Macron tämän viikon Egyptin-vierailullaan. Macron sanoi, että valtion tasapainon ja turvallisuuden hoitoa ei voi erottaa ihmisoikeuksista. Tähän Egyptin presidentti vastasi yhteisessä tiedotustilaisuudessa.

– Meidän tulee puhua rehellisesti ja myöntää, että emme ole kuin Euroopassa tai Amerikassa. Me olemme maa ja alue, jolla on omat erityispiirteensä ja oma luonto, jotka tekevät meistä ainutlaatuisia, sanoi al-Sisi.

Emmanuel Macron ja Abdel Fattah al-Sisi
Emmanuel Macron ja Abdel Fattah al-Sisi maanantaina Kairossa.Egyptin presidentin kanslia / EPA

France 24 (siirryt toiseen palveluun) -uutiskanavan mukaan Macron oli vastannut tiedotusvälineille tilaisuuden jälkeen, ettei voi “luennoida” toisen maan päämiehelle ihmisoikeusloukkauksista.

Macron onkin saanut kritiikkiä vierailusta omassa maassaan. Le Monde (siirryt toiseen palveluun) kirjoitti esimerkiksi, että presidentti Macron hävisi yrityksensä saada muutosta aikaan Egyptin ihmisoikeustilanteessa.

Vierailun päähuomion veivät kauppakysymykset. Maat allekirjoittivat kauppasopimuksia lähes miljardin euron edestä. Uusia asekauppoja ei allekirjoitettu.

Ranska on esimerkiksi toivonut myyvänsä Egyptiin 12 Rafale-hävittäjää. Viime vuonna kauppa kuitenkin estyi, kun Yhdysvallat kieltäytyi myymästä (siirryt toiseen palveluun)koneessa tarvittaviin Scalp-ohjuksiin osia.

Vierailulla ei myöskään noussut esiin Egyptissä suunnitteilla oleva lakimuutos, jonka avulla al-Sisi voisi hallita maata kuolemaansa asti.

Amnestyn asiantuntijan mukaan uusi laki olisi Egyptin perustuslain vastainen. Hän uskoo, että vaikka keskustelua asiasta on ollut, lakimuutos etenee hyvin hitaasti.

– Media ja presidentin kannattajat ovat puhuneet perustuslain muuttamisesta nykyisen presidentin kauden pidentämiseksi, mutta virallisia toimia ei ole asiassa tehty, kertoo Baoumi.

Egyptissä presidentti saa olla virassa kaksi kautta peräkkäin.

Lähteet: Reuters, AFP