Joogaopettaja pesee vaatteensa pähkinöillä, hiuksensa pelkällä vedellä ja kompensoi lentämistään – ilmastonmuutos lisää veganismia

Vegaanit eivät noudata ainoastaan kasvisruokavaliota, vaan se on elämäntapa. Veganismin yleistymisen taustalla vaikuttavat yhä useammin ekologiset syyt.

veganismi
Vegaani Atmananda Puri katsoo paprikaa.
Jura Mikkola, uudelta nimeltään Atmananda Puri on ollut vegaani kolme ja puoli vuotta.Jarkko Riikonen / Yle

Jura Mikkola, 39, kierähtää ketterästi joogamatollaan päällä seisontaan. Jyväskyläläinen joogaopettaja ryhtyi vegaaniksi kolme ja puoli vuotta sitten. Joogaopintojensa ansiosta uudelta nimeltään Swami Atmananda Puri ei syö lainkaan liha-, muna- tai maitotuotteita.

Hän kokeili kasvisruokavalioon siirtymistä aluksi kuukauden ajan ja yllättyi miten helposti se kävi.

– Ensimmäiset viikot vaativat vähän opettelua ja kaupassa meni pikkuisen kauemmin, koska piti tutkia kaikkia tuoteselosteita niin tarkkaan. Mutta nyt kaikki menee jo ihan rutiinilla.

Vegaaniksi Puri päätyi ekologisista syistä. Erityisesti lihantuotannon vuoksi, mutta myös maitotuotteiden tehotuotanto saa aikaan hänen mielestään samoja ongelmia.

– Maapallolla on paljon ihmisiä, jotka näkevät nälkää ja sitten on paljon ihmisiä, jotka mässäilevät valtavalla lihamäärällä. Sillä määrällä tuotantopinta-alaa, mikä nyt käytetään karjan ruokkimiseen voitaisiin tuottaa aika paljon ruokaa ihmisille.

Veganismin suosion (siirryt toiseen palveluun) (Suomen Kuvalehti) taustalla on Vegaaniliiton mukaan eläinystävällisyyden lisäksi yhä useammin myös huoli ilmastomuutoksesta. Ravinnon tuottaminen eläimiä hyväksikäyttäen ei liiton mielestä ole kovin tehokasta, sillä 40 prosenttia maailman viljasadosta menee eläinten rehuksi.

– Eläinperäinen tuotanto on hyvin luontoa kuormittavaa ja tieto siitä, että miten paljon se saastuttaa ja vaikuttaa ilmastoon on saanut monet ihmiset ajattelemaan veganismia vaihtoehtona. Esimerkiksi yksi sika syö kolme kertaa sen määrän, mitä se tuottaa, sanoo Vegaaniliiton viestintävastaava Tomi Willstedt.

Palkokasveja ja seesaminsiementahnaa

Pitkä ja hoikka Atmananda Puri käärii joogamattonsa rullalle. Aamutreeni on ohi ja hän lähtee läheiseen kauppaan tekemään ruokaostoksensa. Vegaanisten ruokavalmisteiden valikoima on kasvanut kaupoissa viime vuosina räjähdysmäisesti.

Erityisesti perinteisten maitovalmisteiden, kuten maidon, jogurtin ja proteiinituotteiden rinnalle on tullut paljon erilaisia kasvispohjaisia tuotteita.

Atmananda Purin aamupalaherkku on soijajogurtti siemenillä tai pähkinöillä höystettynä. Häntä ei huolestuta riittävien ravintoaineiden saaminen, eikä hän syömisiään laske. Palkokasveista hän uskoo saavansa riittävästi proteiinia ja leivän päälle levittämästään seesaminsiementahnasta kalsiumia.

– Ainoat kaksi vitamiinia, jotka vaativat hieman enemmän tarkkailua ovat D- ja B12-vitamiinit, mutta niitäkin on nykyisin lisättynä esimerkiksi soijapohjaisiin tuotteisiin, kuten jogurtteihin ja maitoihin.

Joogaopettaja Atmananda Puri joogaa käsilläseisonnassa.
Jarkko Riikonen / Yle

Puri ei veganismissaan ole aivan ehdoton. Hän käyttää esimerkiksi hunajaa ja joutuu ulkomaanmatkoilla tekemään myös myönnytyksiä ulkona syödessään.

– Köyhemmissä maissa, esimerkiksi Intiassa vegaanisuus on hyvin tuntematon käsite. Siellä on lähes mahdoton saada mitään ruokaa, missä ei olisi voita tai gheetä, kirkastettua voita.

Puri ei ole kolmen ja puolen vuoden aikana kaivannut ruoaksi lihaa, mutta toisinaan hänen on tehnyt mieli jäätelöä ja juustoa.

– On olemassa vegaanijuustoja, mutta ne eivät ole mielestäni yhtä hyviä kuin maidolliset juustot. Vegaanisten jäätelöiden valikoima on kyllä nykyisin onneksi parantunut.

Purilla on ollut kasvisruokaan siirtymisensä jälkeen kevyt ja energinen olo. Yksi tärkeä syy vegaaniksi ryhtymiseen on ollut myös terveys ja hyvinvointi.

Bambuvaatteita ja ananaskenkiä

Veganismi on Purille elämäntapa, joka vaikuttaa moneen asiaan. Hän asuu omakotitalossa kolmen hengen kommuunissa. Lämmitys hoituu talossa pääasiassa varaavien tulisijojen ja ilmalämpöpumpun avulla. Kovimpia pakkasia varten talosta löytyy myös muutama sähköpatteri.

Puri on myös tarkka pukeutumisestaan. Vegaaniksi ryhtymisen jälkeen hän ei esimerkiksi ole ostanut enää nahkatuotteita.

– Joitain vanhoja nahkavaatteita minulla on edelleen käytössä, kuten vyö, yhdet kengät ja nahkatakki. En rupea niitä poiskaan heittämään, koska ovat aivan käyttökelpoisia. Se olisi tuhlausta.

Puri suosii vaatteissaan luonnonmateriaaleja, kuten pellavaa, hamppu- ja bambukuitua. Puuvillaa hän pyrkii välttämään, vaikka myös siitä löytyisi tarvittaessa eri laatutasoja, myös vähemmän luontoa kuormittavia.

Joogaopettaja Atmananda Puri istuu joogamatolla.
Jarkko Riikonen / Yle

– Netistä saa muutamassa minuutissa selville materiaaleja, jotka on tehty hyvistä materiaaleista ja vähemmän luontoa rasittaen.

Eläin- ja luontoystävälliset kengät ovat hankalimmat löytää, koska muovi- tai kumipohjat ovat kengissä standardeja.

– Ja Suomen olosuhteissa talvella ei ihan ohutpohjaiset puuvillatossut esimerkiksi vaan riitä, Puri virnistää.

Huopakengät ovat Purille myös sopiva vaihtoehto, vaikka villa on peräisin eläimestä. Se ei vaadi kuitenkaan eläimen tappamista.

– Lammas on myös nautaa ekologisempi vaihtoehto. Vaikka lammasta kasvatettaisiinkin lihan takia, niin siitä saa myös maitoa ja villaa. Lammas myös pystyy elämään ihmiselle kelpaamattomalla ravinnolla ja myös syömään sitä sellaisista paikoista, mikä olisi vaikea tai jopa mahdotonta viljellä.

Eläinystävällisyyden ja ekologisuuden välillä voi ilmetä toisinaan myös hieman ristiriitaa. Päänvaivaa voi aiheuttaa esimerkiksi se, kumpi on parempi vaihtoehto: huopatossut vai muovipohjaiset kengät.

Viestintävastaava Tomi Willstedt laittaa eläinten oikeusasiat ympäristösyiden edelle, eikä käytä edes villaa.

– Vaikka muovipohjaiset kengät eivät ole kaikista ekologisin vaihtoehto, niin laadukkaat kengät kestävät kuitenkin pitkään.

Kehitteillä on koko ajan myös lisää muovia korvaavia materiaaleja ja maailmalla jo myydään esimerkiksi ananaskuiduista tehtyjä kenkiä.

Pesupähkinöitä ja etikkaa vaatteiden pesuun

Monet pesuaineet ja kosmetiikkatuotteet on testattu eläinkokein, joten ne ovat Atmananda Purin elämässä myös pannassa.

Vaatteidensa pesuun hän käyttää pesupähkinöitä ja vaatteiden huuhteluun etikkaa. Etikka poistaa hänen mukaansa tehokkaasti hajut ja pidentää myös värien kestoa.

Vegaani Atmananda Puri valitsee paprikaa kaupassa.
Jarkko Riikonen / Yle

Kodin puhdistuksessa pesuaineena hän suosii ruokasoodaa.

– Lisäksi käytän biohajoavia tuotteita, jotka ovat varsin ympäristöystävällisiä tai paremminkin ympäristöneutraaleja. Harva asia on todellisuudessa ympäristöystävällinen, kun ihmisten toiminnasta puhutaan.

Hiuksiaan Puri ei ole pessyt shampoolla kuin viimeksi syyskuussa.

– Kun pesee itseään pesuaineilla harvemmin, niin iho ja myös hiukset voivat paremmin. Iho tuottaa luontaisen määrän öljyä ja se pitää hiuksetkin hyväkuntoisena.

Vegaaniliitosta suositellaan myös keinokuituvaatteita käytettäessä pesemään ne pesupussissa.

– Se estää mikromuovin pääsemistä pesuveden mukana vesistöön. Pesupussista muovin saa kätevästi siirrettyä muiden muoviroskien joukkoon, sanoo Tomi Willstedt.

Pyöräilyä ja sijoittamista Hiilipörssiin

Puri liikkuu pääasiassa pyöräillen ja pitemmillä matkoilla joukkoliikennevälineitä käyttäen. Lentäminen on hänen suurin paheensa. Hän käy ulkomailla pari kertaa vuodessa. Intiassa hän on käynyt useasti joogaopintojensa vuoksi.

– Pahimmat päästöt lentämisessähän aiheutuu nousuissa ja laskuissa, että ei siinä niin suurta eroa ole, että lentääkö kauas vai lähelle.

Puri kompensoi lentämistään antamalla lahjoituksia Hiilipörssiin.

– Sinne pystyy oma-aloitteisesti maksamaan tuottamastaan hiilidioksidipäästöistä. Voi laittaa rahaa talteen, että sillä summalla kehitetään luontoa suojelevia menetelmiä tai vaikka istutetaan puita.

Vegaani Atmananda Puri pyöräilee talvisissa maisemissa.
Jarkko Riikonen / Yle

Hiilipörssi on Suomen Luonnonsuojeluliiton ja yhteistyökumppaneiden hallinnoima kauppapaikka, joka yhdistää soiden ennallistamista, ympäristötaidetta, tekoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja luontomatkailua. Verkossa toimiva hiilijalanjäljen sijoituspalvelu perustuu hiilivuodon pysäyttämiseen ojitettuja soita ennallistamalla ja uutta turvetta kasvattamalla.

Vuonna 2018 tammikuussa aloitetun toiminnan tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja kerätä varoja luonnonsuojeluun.

Vegaanituotteita moneen lähtöön

Atmananda Puri ei ole huomannut suurta eroa ruokakuluissaan vegaaniksi ryhtymisensä jälkeen. Jotkut vegaanituotteet ovat hieman kalliimpia kuin maidolliset. Esimerkiksi vegaaniset juustovalmisteet ja einekset sekä puolivalmisteet ovat hieman peruselintarvikkeita kalliimpia.

– Kyllähän toisaalta lihakin on kallista ja varsinkin kala maksaa tosi paljon, että se riippuu, että mihin sitä hintaa vertaa, sanoo Puri.

Vegaaniliitosta kerrotaan, että veganismi sopii myös opiskelijabudjetille ja vähävaraisille, riippuen siitä, mitä ostaa. Kysynnän ja valikoiman kasvaessa odotetaan vegaanituotteiden hintojen myös laskevan.

Kaupankäynnin lisääntyminen maatalousyrittäjien ja vegaanien kesken on Vegaaniliiton toive.

– Tuntuu, että maataloudessa vegaaneja pidetään yleisesti vihamiehinä, mutta toisaalta vegaanithan voisi olla maaseutuyrittäjien parhaita asiakkaita. Maaseudulla yrittäjät voisivat valita uusia viljelykasveja ja miettiä niiden jatkojalostusta. Se voisi auttaa maaseutuakin paljon, sanoo Tomi Willstedt, joka on ammatiltaan puutarhuri.

Puri ottaa polkupyöränsä ja lähtee ajamaan kireässä pakkasessa autojen keskellä kohti kotia. Hän huokuu rauhaa ja tyyneyttä. Häntä ei ahdista elää keskellä yltäkylläistä kulutusyhteiskuntaa.

– Se voisi olla kovinkin ahdistavaa, mutta onneksi tämä pallo on tässä universumissa pieni tomuhippunen. Vaikka me tämä maapallo tuhottaisiin ja itsemme siinä samalla, niin valtava osa universumista on ihmiskädelle koskematonta luontoa.