Punkki, ihminen tai vaikka talitiainen voi olla mehiläispesän surma – viime talvena mehiläistarhojen talvitappiot olivat harvinaisen suuret

Vaikka viime vuosi aiheutti pahoja talvitappioita, on mehiläispesiä nyt Suomessa ennätyksellisen paljon.

mehiläishoito
Mehiläistarha lumen keskellä
Mehiläistarhalla näyttää talviaikaan rauhalliselta. Pesissä ollaan kuitenkin hereillä ja odotetaan seuraavaa kevättä.Hanna Juopperi / Yle

Hengitys huuruaa pikkupakkasessa, kun mehiläistarhaaja, Suomen Mehiläishoitajain Liiton puheenjohtaja Hannu Luukinen kahlaa hangessa kohti mehiläispesiään Limingassa.

Lunta on puolisääreen asti ja taivaalta satelee hiljalleen lisää. Hän ei ole vieraillut pesillä pariin kuukauteen, sillä mehiläiset pärjäävät normaalisti itsekseen läpi talven.

Mehiläispesän rauhallinen ulkokuori kuitenkin valehtelee. Mehiläiset eivät vaivu talvella horrokseen, vaan ne tietävät, että läheisyys lämmittää.

Luukinen kurkistaa varovasti yhden pesän sisään. Siellä ne ovat, nätisti talvipallossa. Sen keskellä on pesän tärkein yksilö, emo eli kuningatar.

Pallon ulommaiset mehiläiset värisyttävät siipiään ja pitävät pesän lämpimänä koko talven ajan. Pitkän linjan mehiläistarhaaja Ari Seppälä Jyväskylästä kuvailee pesän talviaikaa runollisesti.

– Sanon aina, että mehiläiset kertovat juttuja toisilleen ja lämmittävät mökkiä koko talven. Siellä ne rauhassa surisevat ja pitävät huolen, että talvipallon sisällä on noin 25 astetta lämmintä.

Kuluva talvi on ollut kylmä, mutta pakkaset eivät pesää yleensä hetkauta, kertoo mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala Suomen Mehiläishoitajain Liitosta.

– Kun on lämmintä, ne ovat väljemmin, kun tulee kylmempää, ne menevät tiiviimmin toisiaan vasten.

Pahoja talvitappioita

Vaikka mehiläisillä on hienostunut tapa elää läpi talven, viime vuonna tapahtui harvinaisen paljon mehiläisyhteiskuntien talvikuolemia.

Pesistä kuoli tai heikkeni talven aikana yli joka viides, selviää Mehiläishoitajain Liiton keräämistä tiedoista. Talven aikana heikentynyt mehiläisyhteiskunta ei tuota hunajaa seuraavana kesänä. Talvitappiot nakertavatkin alan kannattavuutta.

Mehiläiset pesässään talvipallossa.
Mehiläiset eivät vaivu talvella horrokseen. Ne kerääntyvät pesässään kuvassa näkyväksi talvipalloksi ja pitävät toisensa lämpiminä. Hanna Juopperi / Yle

Eniten pesäkuolemia aiheutti pesissä lisääntyvä varroapunkki (siirryt toiseen palveluun) (Suomen Mehiläishoitajain Liitto), joka levittää mukanaan myös erilaisia virustauteja. Mehiläishoidon neuvoja Maritta Martikkala huomauttaa, että myös tarhaajien toiminnassa on kehittämisen varaa.

Talvella, nopeiden lämpötilanvaihtelujen seurauksena pesiin kertyvä kosteus voi olla mehiläisille kohtalokasta. Vesi tiivistyy kylmällä ilmalla pesän rakenteisiin, ja jos katosta tippuu kylmää vettä mehiläisten päälle, ne eivät pysty ylläpitämään pesässä tarvittavaa lämpöä.

Kun lämmönhukka kasvaa, kuluu myös enemmän ruokaa. Pahimmassa tapauksessa pesään varastoitu ruoka loppuu kesken ja mehiläiset kuolevat nälkään.

Myös esimerkiksi emon kuolema tai muut emo-ongelmat, liian pieni yhteiskunta tai erilaiset mehiläistaudit voivat aiheuttaa pesän kuoleman tai heikentymisen talven aikana.

Tinttien ruokinta-automaatti

Joskus tuhoaja voi pyrähtää paikalle lintulaudalta.

Hannu Luukinen huomaa yhden pesän edustalla lumessa linnun siiven jälkiä. Tällä kertaa lintu on ehkä vain viettänyt yönsä pesän alla lämpimässä, mutta joskus talitiaiset oppivat käyttämään pesää ruokinta-automaattinaan.

– Linnut koputtelevat pesän etureunaan ja kun mehiläinen tulee kurkkimaan, niin silloin se napataan nokkaan. Tämä saattaa tietyissä tapauksissa olla pesälle ihan kohtalokasta, Luukinen kertoo.

Mehiläistarhaaja Hannu Luukinen tarkistaa mehiläispesiään talvella.
Mehiläistarhaajalle talvi on rauhallista aikaa, koska mehiläiset pärjäävät talvella yleensä parhaiten itsekseen. Mehiläistarhaaja Hannu Luukinen käy silloin tällöin tarkistamassa, että kaikki on tarhalla hyvin, eivätkä esimerkiksi talvimyrskyt ole aiheuttaneet vahinkoja.Hanna Juopperi / Yle

Häiritty pesä talvehtii huonommin ja tietääpä Maritta Martikkala kertoa pesistä, jotka ovat kuolleet talviaikana esimerkiksi läheisen rakennustyömaan tärinän aiheuttamiin häiriöihin.

Myös hiiret ja muut jyrsijät ovat kiinnostuneita pesistä talvella. Niiden pääsy pesään estetään pesien lentoaukkoihin asennettavilla hiirenestimillä. Keväällä pesiä voivat kiusata myös talviuniltaan heränneet karhut, kun sähköistettyjä suoja-aitoja ei ole vielä voitu asentaa tarhojen ympärille.

Pesiä ennätyksellisen paljon

Vaikka viime vuonna talvi oli mehiläistarhoille vaikea, Suomessa talvehtii nyt yli 70 000 mehiläispesää, ilmenee Mehiläishoitajain Liiton tilastoista. Martikkalan mukaan määrä on ennätyksellisen suuri.

Hänen mukaansa uusia tarhaajia on tullut lisää ja monet isot toimijat ovat lisänneet pesämääräänsä. Mehiläispesiä lisätään tekemällä niistä uusia jaokkeita, ja viime vuonna lämmin kesä mahdollisti pesämäärän lisäämisen.

Mehiläispesiä lumen ympäröiminä.
Talvitappioista huolimatta tänä talvena mehiläispesiä on talvehtimassa ennätyksellinen määrä.Hanna Juopperi / Yle

Keväällä on puhdistuslennon aika

Mehiläiset lähtevät liikkeelle pesistään, kun lämpötila kohoaa keväisiin lukemiin. Silloin on puhdistuslennon aika. Ari Seppälä kertoo, että mehiläinen ei ulosta pesäänsä, vaikka se syö talven aikana useamman kerran painonsa verran ruokaa. Lämmin kevätpäivä saa mehiläiset lentoon.

– Keväällä ulostetta voi olla jopa kolmannes mehiläisen painosta. Silloin ne lentävät pesästään muutaman kymmenen metrin matkan ja ulostavat hangelle.

Jos jollekulle varma kevään merkki ovat tippuvat räystäät, mehiläistarhaajalle se on ruskeaksi värjäytynyt hanki pesän edustalla. Pesä on selvinnyt talvesta ja valmiina kevääseen.

Lue myös:

Kukka kuulee pölyttäjän pörinän – lähestyvä mehiläinen saa helokin tuottamaan makeinta mettään