Maalarinteippi ei välttämättä enää kelpaa hintalapuksi – viivakoodit ja mobiilisovellus tulivat myös kirpputoreille

Kolmikymppinen koodari tähyää tuotteellaan myös ulkomaille. Kirppari-Kalle löytyy Sveitsistä, Hollannista ja pian Ranskasta.

Kirpputorit ja myyjäiset
Eira Lehtimäki kirpputorilla.
Eira Lehtimäki kirpputorilla KokkolassaKalle Niskala / Yle

Eira Lehtimäki oli ensimmäisen kerran kirppiksellä 1980-luvulla. Silloin kirpputorit olivat pieniä ja hämyisiä. Jokaisella oli oma ominaistuoksunsa.

Nykyään käytettyä tavaraa kaupataan suurissa halleissa, joissa ilmanvaihto ja valaistus ovat kuin suurissa marketeissa.

Kokkolalaiselta kirpputorilta pöytävarauksen tehnyt Lehtimäki voi seurata kännykästään, miten tavarat käyvät kaupaksi omalla myyntipöydällä. Hinnoittelu onnistuu sähköisesti ja personoiduilla viivakoodeilla, kun kirpputorit ovat siirtymässä mobiiliaikaan.

Kirpparikalle-sovellus auki älypuhelimessa.
Kirppari-Kalle ohjemisto kännykän ruudulla.Kalle Niskala / Yle

Kaupankäynnin lähes reaaliaikaisen seurannan mahdollistaa erityisesti itsepalvelukirpputorien käyttöön suuniteltu Kirppari-Kalle ohjelmisto.

– On hienoa, kun näkee heti, jos joku tavara on mennyt kaupaksi. Myös graafinen kalenteri varatuista pöydistä on selkeä, Lehtimäki sanoo.

Ohjelmisto näyttää milloin kirpparilla on vapaita pöytiä. Sen avulla voi myös maksaa varausmaksun.

Idea ja tuote syntyivät Kuopiossa

Tuotteen isä on kolmikymppinen kuopiolainen yrittäjä ja koodari Kalle Rainio. Hän aloitti järjestelmän kehittelyn vuonna 2010, kun tuttu kirppariyrittäjä pyysi nuorta Rainiota kehittelemään sähköisen pöytävarausjärjestelmän.

Tuotetta testannut yrittäjä neuvoi poikaa pistämään firman pystyyn ja kauppaamaan järjestelmää muillekin.

Suomessa on nykyään arviolta toista tuhatta kirpputoria. Näistä satakunta on siirtynyt mobiiliaikaan Kirppari-Kallen myötä. Asiakkat ovat pääasiassa vähintään sadan pöytäpaikan kirpputoreja eri puolelta maata.

– Isot kaupungit innostuivat ensin, sitten muut. Lapissa tosin on vain muutama asiakas. Myös pohjalaismaakunnissa kirpparit ovat lähteneet vasta hiljattain mukaan, Rainio kertoo.

Vaatteita kirpputorilla.
Vaatteita kirpputorillaKalle Niskala / Yle

Myyntipaikkojen varaamiseen suunniteltu tuote kehittyi myynnin seuraamisen ja sähköisen hinnoittelun välineeksi, kun Rainio löi hynttyyt yhteen kuopiolaisen ohjelmistotalo SKJ Systemsin kanssa.

– Järjestelmä on integroitu suunnittelemamme kassajärjestelmän kanssa, joten tavaroiden myyntiä voi seurata reaaliaikaisesti netissä. Ilman kassayhteyttä Kirppari-Kalle toimii pelkkänä sähköisenä varausjärjestelmänä, kertoo toimitusjohtaja Aarno Hartikainen.

Palvelu ei vaadi erillistä ohjelmiston asennusta ja se toimii millä tahansa laitteella, jossa on web-selain ja verkkoyhteys.

Itsepalvelukirppikset suomalainen juttu

Kalle Rainio on kehitellyt tuotettaan kahdeksan vuotta. Mobiilisovellus tuli käyttöön vuonna 2014.

– Markkinoille on nyt myöhemmin tullut pari muuta järjestelmää, mutta ei meillä oikeastaan kilpailua ole. Vielä vähemmän on kilpailua ulkomailla, missä koko itsepalvelukirpputorien konsepti tuntuu olevan uutta, Rainio sanoo.

Kiinnostusta ja kyselyjä kuitenkin on, kertovat Rainio ja Hartikainen.

– Kun muu maailma herää kunnolla itsepalvelukirpputorien ideaan, Suomesta on valmis ohjelmisto ja tuote heti tarjottavaksi.

Tällä hetkellä Rainio kehittää Kirppari-Kallesta versiota, joka sopii verkkokaupan käytettäväksi. Yhteistyökumppanina on kansainvälinen verkkokauppa.

Tiina Mäkihonka palvelutiskin takana ojentaa papereita asiakkaalle.
Yrittäjä Tiina Mäkihonka ojentaa viivakoodit Eira LehtimäelleKalle Niskala / Yle

Kivijalkakirpputorit jakautuvat pääasiassa kahteen leiriin. Osa vuokraamyyntipöytiä omien tavaroiden myyjille. Toiset, esimerkiksi SPR:n ja eri seurakuntien kirppikset, toimivat lahjoitetun tavaran myyjinä.

– Ne eivät kilpaile keskenään, koska toimintakonsepti on erilainen, sanoo kirpputoriyrittäjä Tiina Mäkihonka Kokkolasta.

Kalle Rainio ja Aarno Hartikainen uskovat, että pienimmät kirpputorit eivät välttämättä halua siirtyä mobiiliaikaan.

– Tonnin aloitusmaksu ja sovelluksen 50-80 euron kuukausimaksu karsii pienimpiä yrittäjiä, Rainio arvelee.

– Nuoret ovat kasvaneet kännykkään kiinni, heille mobiilisovellus voi olla syy, miksi varaavat juuri tietyltä kirpputorilta myyntipaikan tavaroilleen, Hartikainen miettii.

Pehmolelu kirpputorilla.
Titi-Nalle pehmolelu myynnissä kirpparilla.Kalle Niskala / Yle

Kilpailu pakottaa houkuttelemaan asiakkaita myös muilla palveluilla.

Täyden palvelun paketteja tarjoavat kirpputorit esimerkiksi tekevät asiakkaan puolesta kaiken. Henkilökunta hakee tavarat ja hinnoitteleeja lajittelee ne myyntipöydälle. Lopuksi rahat tilitetään tavaroiden omistajalle.

– Systeemi on tosi hyvä. Jos on esimerkiksi lapsia, eikä itsellä aika riitä, sanoo Eira Lehtimäki.

Kirppiksellä pitää myös olla lasten leikkipaikka ja kahvila.

Eira Lehtimäki on huomannut, että vaatimusten noustessa ja palvelujen lisääntyessä myyntipaikojen hinnat tuntuvat laskevan.

– Ennen ei pöytää saanut alle kolmenkymmenen euron, mutta nyt se on mahdollista. Lisäksi pöytiä myydään Kokkolassa aika ajoin tarjouksella.

Kuppeja kirpputoripöydälllä.
Kalle Niskala / Yle

Kirpputorien siirtyminen mobiiliaikaan on tapahtunut, kun uusia on perustettu ja vanhoja on uudistettu.

Uudistumisesta huolimatta myyntiin tulevat tavarat ovat edelleen pääasissa lasten vaatteita ja leluja. Toki poikkeuksiakin on. Toisenlaista tavaraa löytyy erikoistuneilta kirppiksiltä.

– Lasten vaatteet ja lelut kiertävät kaikista parhaiten. Niillä on aina kysyntää, sanoo kirpputoriyrittäjä Tiina Mäkihonka Kokkolasta.

Vaatteet ovat nykyään parempikuntoisia, kuin ennen. Ostajien vaatimukset ovat nousseet, eivätkä rikkinäiset tai kuluneet mene kaupaksi. Myös ylihinnoiteltu tuote jää pöydälle tai rekkiinsä.