Suomen satamat varautuneet heikosti poikkeusoloihin – professori: "Silloin voi tulla ongelmia"

Huoltovarmuusraportin mukaan merenkulun osaamista on suomalaisissa satamissa liian vähän.

satamat
Mussalon satamassa lastauskone liikkuu konttien seassa.
Antti-Jussi Korhonen

Huoltovarmuuskeskuksen alkuvuodesta julkaiseman raportin mukaan suomalaisilla satamilla on liian vähän merenkulun osaamista huoltovarmuuden takaamiseksi häiriöolosuhteissa. Huoltovarmuus joutuu testiin, jos tavaran meriliikennöinti katkeaa esimerkiksi onnettomuuden vuoksi.

Huoltovarmuus tarkoittaa sataman kykyä selviytyä häiriötilanteissa ja kriisioloissa mahdollisimman sujuvasti ja vähin haitoin. Poikkeustilanteisiin satamien pitää varautua etukäteissuunnittelun avulla. Lisäksi mahdollisia riskejä ja niiden vaikutuksia pyritään kartoittamaan satamissa etukäteen.

– Normaaliolojen aikana akuuttia kriisiä ei ole. Häiriötilanteissa meillä alkaa olla sellainen tilanne, jolloin ongelmia voi tulla, kertoo Turun yliopiston logistiikan professori Lauri Ojala.

Valtakunnallisesti tilannetta hankalaa kehittää nopeasti

Professori Lauri Ojalan mukaan satamien henkilöstötilannetta on vaikea korjata nopeasti.

– Alalle on vaikeata tuupata väkeä ulkopuolelta. Osaksi se johtuu siitä, että varsinkin suomalaisen merenkulun mahdollisuudet työllistää merenkulkijoita Suomeen ovat aika rajalliset.

Ojalan mukaan maailmalta löytyy kansainvälisiä miehistönvälitysfirmoja, joista aluksille löytyy liikenteenharjoittajia. Hänen mielestään Suomessa on kuitenkin merenkulun tehtäviä, joita on lähes mahdoton korvata.

– Tällaisia tehtäviä on esimerkiksi jäänmurron tai luotsauksen piirissä, jotka edellyttävät merenkulkualan kokemusta ja mielellään myös kokemusta aluksen päällikön tai perämiehenä toimimista. Jos tämä väki vähenee nyt, niin 5–15 vuoden päästä meillä on suuria vaikeuksia saada näihin jäänmurto- tai luotsitehtäviin porukkaa samalla tavalla.

Hamina–Kotka vakuuttaa kaiken olevan kunnossa

Hamina-Kotkan liikennejohtaja Markku Koskinen vakuuttaa, että sataman huoltovarmuudesta ei tarvitse olla huolissaan.

– Hamina–Kotkan osalta merenkulunosaamista on lisätty viime aikoina. Sitä on sataman pitäjälle aika reilusti verrattuna moniin satamiin Suomessa, Koskinen kertoo.

HaminaKotka-sataman liikennejohtaja Markku Koskinen
Hamina-Kotka sataman liikennejohtaja Markku Koskinen. Antti-Jussi Korhonen

Satamayhtiöllä on töissä 67 henkilöä. Kaiken kaikkiaan satamassa työskentelee noin 3 500 henkeä. Huoltovarmuustilanteissa satamayhtiön päätehtävänä on huolehtia tavaraliikenteen toiminnasta ja turvallisuudesta.

– Firmojen kanssa yhteenpelaaminen rakentaa huoltovarmuuden niin kuin kaiken muunkin toiminnan. Yhteisharjoituksissa, joita olemme pitäneet viranomaisten kanssa ja satamassa toimijoiden kanssa, niin sieltä on tullut viestiä, että kaikki ovat aktiivisesti mukana.

Koskinen kertoo, että huoltovarmuuden takaamiseksi on kiinnitetty huomiota myös työntekijöiden monipuoliseen osaamiseen, kun uusia rekrytointeja on tehty.

– Juuri tällaiset poikkeamatilanteet on otettu huomioon, että millaista osaamista silloin tarvitaan.

Mussalon satamassa laivaan lastataan kontteja.
Hamina-Kotka sataman tavaraliikenne on ollut kasvussa.Antti-Jussi Korhonen

Nousukiidossa huomiota kiinnitetään väkimäärään

Hamina–Kotkan satamassa väkimäärän tarvetta tarkkaillaan koko ajan.

Vuosi 2018 oli Hamina–Kotkan satamalle kaikkien aikojen vilkkain. Sataman kautta kulki 16,1 miljoonaa tonnia tavaraa. Edellinen ennätys vuodelta 2011 parani 127 000 tonnilla.

Vienti kasvoi runsaat kolme prosenttia ja tuonti peräti 30 prosenttia. Vientiluvuissa näkyvät varsinkin Nord Streamin kaasuputkitoimitusten vilkastuminen.

Liikennejohtaja Markku Koskisen mukaan vilkkaamman tavaraliikenteen myötä uusia rekrytointejakin ollaan aikeissa tehdä, mutta mitään valmista suunnitelmaa ei ole.

– Henkilöstöä on juuri lisätty liikenne- ja turvallisuuspuolelle. Seuraamme tilannetta ja tarpeita. Väkeä pitää olla tarpeeksi .