Kansallinen riskiarvio: Laajamittaisen maahantulon sekä viestintäpalveluiden vakavien häiriöiden uhka kasvanut

Riskiarvio kattaa 20 uhkaa tai vakavaa häiriötä, jotka ovat Suomessa mahdollisia. Yhdeksän uhkaa on nyt aiempaa todennäköisempiä.

kriisinhallinta
Sähkölinjojen päälle kaatuneita puita Aapeli-myrskyn jäljiltä Emkarbyssa, Finströmin kunnassa Ahvenanmaalla 2. tammikuuta 2019.
Sähkölinjojen päälle kaatuneita puita Aapeli-myrskyn jäljiltä Emkarbyssa, Finströmin kunnassa Ahvenanmaalla keskiviikkona 2. tammikuuta.Jonas Edsvik / Nyå Aland/ Lehtikuva

Sisäministeriön torstaina julkaisemassa (siirryt toiseen palveluun) tuoreessa Suomen riskiarviossa on lueteltuna uhkia ja häiriöitä, jotka voivat aiheutua muun muassa informaatiovaikuttamisesta, ilmastonmuutoksesta tai terrorismista.

Riskiarviossa on pyritty huomioimaan häiriötilanteiden vaikutus yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin ja pyritty löytämään riskejä, joilla on laajempaa kansallista merkitystä.

Riskiarvio ei ainoastaan listaa 20 eri uhkaa vaan arvioi myös, onko uhkan tai häiriön todennäköisyys kasvanut vai pysynyt ennallaan.

Näiden uhkien todennäköisyyden arvioitiin kasvaneen:

  • Informaatiovaikuttaminen

Informaatiovaikuttamisella pyritään järjestelmällisesti hämmentämään julkista keskustelua sekä häivyttämään totuuden ja valheen rajaa.

Riskiarvion mukaan informaatiovaikuttamisen yleistyminen taustalla on tiedonvälityksen muuttuminen ja nopeutuminen, sosiaalinen media sekä informaatiokanavien lisääntyminen.

Toiseksi syyksi informaatiovaikuttamisen yleistymiseen riskiarvio listaa valtiot, jotka hyödyntävät uusia teknologioita tekemällä systemaattisia informaatio-operaatioita kohteen heikentämiseksi.

Informaatiovaikuttamisen vaikutukset Suomen elintärkeisiin toimintoihin arvioidaan kauttaaltaan melko suuriksi.

  • Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus

Poliittisella, taloudellisella ja sotilaallisella painostuksella pyritään vaikuttamaan valtioihin sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, joihin painostuksen kohteena oleva valtio ei muuten suostuisi.

Painostuksen tarkoituksena on muun muassa kyseenalaistaa poliittisen johdon toimintakyky ja aiheuttaa epävarmuutta.

Suomeen voidaan riskiarvion mukaan esimerkiksi kriisitilanteissa kohdistaa taloudellisia ja poliittisia keinoja Euroopan unionille vihamielisten tahojen toimesta.

On myös mahdollista, että Suomessa asuvien ja maahan saapuvien ulkomaalaisten ristiriidat viranomaisten ja valtaväestön kanssa uutisoidaan mediassa näyttävästi syöttämällä esimerkiksi väärää tietoa.

Poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen vaikutukset Suomen elintärkeisiin toimintoihin arvioidaan melko suuriksi. Talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden osalta vaikutukset arvioidaan jopa erittäin suuriksi.

  • Laajamittainen maahantulo

Suomessa laajamittaisen maahantulon merkittävimmät vaikutukset Suomen elintärkeisiin toimintoihin liittyyvät sisäiseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan henkiseen kriisinkestokykyyn. Riskinä on, että kansalaiset lakkaavat uskomasta, että tilanne on viranomaisten hallinnassa.

Pitemmällä aikavälillä uhkana ovat laajamittaisen maahantulon vaikutukset julkiseen talouteen. Maahantulijoiden joukossa voidaan riskiarvion mukaan myös soluttaa Suomeen rikollisia, tiedustelijoita ja erikoisjoukkoja.

Laajamittaisella maahantulolla tarkoitetaan tilannetta, jossa maahantulijoiden virta on jatkuvaa, tulijoiden määrä on suurempi kuin poistuma, eikä saapuneita henkilöitä kyetä normaaleilla rajavalvonnan järjestelyillä rekisteröimään maahantulon edellytysten selvittämiseksi.

Riskiarvion mukaan laajamittaisen maahantulon elintärkeät vaikutukset Suomen puolustuskykyyn tai talouteen ovat kuitenkin melko pieniä.

  • Viestintäverkkojen- ja palveluiden vakavat häiriöt

Riskiarviossa viestintäpalveluiden ja -verkon häiriöt arvioidaan vaikutuksiltaan elintärkeisiin toimintoihin erittäin suuriksi.

Vaikutukset näkyisivät lähes kaikessa yhteiskunnan toiminnassa, mikäli kansalaisten mahdollisuus keskinäiseen yhteydenpitoon, yhteiskunnan johtaminen ja joukkoviestintä eivät toimisi normaalisti.

Merkittävimpiä toimintahäiriöiden aiheuttajia ovat laite- ja ohjelmistoviat tai sähkönjakeluongelmat, mutta häiriöt voivat olla myös seurausta tahallisesta häirinnästä.

Kyberuhkia ja viestinnän tahallista häirintää voivat harjoittaa muun muassa rikolliset, terroristit sekä valtiolliset toimijat.

  • Mikrobilääkeresistenssi

Mikrobilääkeresistenssissä on kyse siitä, että mikrobit muuttuvat vastustuskykyisiksi infektioiden hoidossa käytetyille lääkkeille. Ilmiö koskee niin ihmisiä kuin eläimiäkin.

Riskiarvion mukaan uhka koskisi suomalaisia hoitolaitoksia ja niiden potilaita, tuotantoeläimiä ja niiden kanssa työskenteleviä sekä seuraeläimiä ja niiden omistajia. Vastustuskykyiseen mikrobiin voivat sairastua myös perusterveet ihmiset niin kotimaassa kuin ulkomaan matkoilla.

Mikrobilääkeresistenssin vaikutukset Suomen elintärkeisiin toimintoihin arvioidaan kuitenkin melko pieniksi.

  • Helposti leviävä vakava eläintauti

Riskiarvion mukaan helposti leviävät, vakavat eläinten virustaudit voivat Suomeen levitessään vaikeuttaa merkittävästi kotieläintuotantoa ja vahingoittaa luonnonvaraisia eläimiä.

Vakavat eläintaudit saattavat myös estää tai haitata merkittävästi eläinten tai tuotteiden vientiä tai kauppaa. Joissain tapauksissa tauti saattaa myös tarttua eläimistä ihmisiin ja aiheuttaa vakavan sairastumisen.

Myös helposti leviävän vakavan eläintaudin vaikutukset Suomen elintärkeisiin toimintoihin arvioidaan kuitenkin melko pieniksi.

  • Vesihuollon häiriöt

Vedenjakelun häiriö voi johtua esimerkiksi rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen kaltaisista luonnonilmiöstä tai ihmisen vahingossa tai tahallaan aiheuttamasta toiminnasta.

Suomessa merkittävin vedenjakelun häiriö kohdistuu taajamien keskustoihin, joissa on usein ikääntynyt vedenjakelun infrastruktuuri.

Riskiarvion mukaan ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien sään ääri-ilmiöiden yleistymisen arvioidaan lisäävän myös kuivuudesta johtuvien vedenjakeluhäiriöiden riskiä.

Vesihuollon häiriöiden vaikutukset Suomen elintärkeisiin toimintoihin arvioidaan kokonaisuudessaan melko pieniksi, mutta talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden osalta vaikutukset arvioidaan jopa erittäin suuriksi.

  • Elintarvikehuollon häiriöt

Myös elintarvikehuollon häiriöt voivat olla tahattomia tai tahallisia. Ongelmia voi olla elintarvikkeiden alkutuotannosta aina maksujärjestelmien toimimattomuuteen saakka.

Taustalla saattavat olla myrskyt ja kuivuus tai kasvi- tai eläintaudit. Ne saattavat vaikuttaa Suomeen, vaikka ne tapahtuisivatkin ulkomailla.

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien sään ääri-ilmiöiden yleistymisen arvioidaan vaikuttavan maailman ruuantuotantoon pitkällä aikavälillä.

Myös elintarvikehuollon häiriöiden vaikutukset Suomen elintärkeisiin toimintoihin arvioidaan kokonaisuudessaan melko pieniksi, mutta talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden osalta vaikutukset arvioidaan jopa erittäin suuriksi.

  • Merellinen monialaonnettomuus

Riskiarvion mukaan öljy- ja kemikaalikuljetusten määrän voimakas kasvu Itämerellä on lisännyt vakavien ympäristöonnettomuuksien mahdollisuutta. Merikuljetusten määrän Suomenlahdella arvioidaan myös kasvavan edelleen.

Myös maissa tapahtuva vuoto voi aiheuttaa, että mereen pääsee suuria määriä öljyä tai kemikaaleja.

Öljy- ja kemikaalionnettomuus aiheuttaa usein vaikeasti havaittavia ja torjuttavia seurauksia ekosysteemeille. Onnettomuudet aiheuttavat sekä suoria että pitkäaikaisia vaikutuksia.

Merellisen monialaonnettomuuden vaikutukset Suomen elintärkeisiin toimintoihin arvioidaan sisäisen turvallisuuden osalta suuriksi.

Pahimpien uhkien arviot ennallaan

Tuoreessa kansallisessa riskiarviossa suurimmat vaikutukset Suomen elintärkeisiin toimintoihin katsotaan olevan tilanteessa, jossa käytettäisiin sotilaallista voimaa. Sodan vaikutukset olisivat kauttaaltaan erittäin suuria.

Sotilaallisen voiman käytön todennäköisyyden arvioidaan kuitenkin olevan samalla tavalla kuin edellisessä riskiarviossa 2015.

Myöskään sähkönsaannin suurhäiriön riskin todennäköisyys ei ole muuttunut. Sen vaikutukset arvioidaan edelleen erittäin suuriksi väestön toimintakyvyn ja palveluiden sekä talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden osalta.

Riskiarvio on myös pysynyt samalla tasolla influenssapandemian tai muun vastaavan laajalle levinneen epidemian kohdalla. Väestön toimintakyvyn ja palveluiden sekä kansalaisten henkisen kriisinkestävyyden kannalta nopeasti ympäri maailman leviävän epidemian vaikutukset Suomen elintärkeisiin toimintoihin arvioidaan suuriksi.

Suuriksi tai erittäin suuriksi arvioidaan myös ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksia Suomen elintärkeisiin toimintoihin. Suomessa tai lähialueilla tapahtuvan onnettomuuden riskiarvio pysyy kuitenkin sekin ennallaan.

Suomen kansallinen riskiarvio laadittiin nyt toista kertaa. Se toimitettiin Euroopan komissiolle joulukuussa. Edellinen riskiarvio tehtiin vuonna 2015.

Kansallinen riskiarvio on julkinen, jotta se mahdollistaisi myös kansalaisille mahdollisuuden tutustua ja varautua eri uhkiin.