Analyysi: Talouslukutaito rapistuu ja mediankin pitää katsoa peiliin

Talouslukutaitoa ei opita koulussa riittävästi, ja vastuuta kaadetaan opettajien harteille. Osa ratkaisua voisi olla myös yleisölle merkityksellisempi talousjournalismi, jonka uudistumista ohjaa julma asiakkuustieto, kirjoittaa Talous ja arki -toimituksen päällikkö Teijo Valtanen.

taloustoimittajat
Studeranden i ett klassrum
Yle/Chanette Härus

Sekä opettajat että oppilaat ovat kyselytutkimuksen mukaan huolissaan siitä, että koulu ei anna elämän evääksi riittävää talousosaamista.

Asia on tärkeä, joten opettajille puuhataan nyt lisää koulutusta ja muuta tukea. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ehdotti tänään jopa kansallisen strategian laatimista talousosaamisen vahvistamiseksi.

Opettajilla ja kouluilla on iso rooli puutteen korjaamisessa, mutta OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistutti jo tutkimuksen julkaisutilaisuudessa sarkastisesti, että harvinaisen monet asiat ratkaistaan opettajien koulutusta parantamalla. Apuun tarvitaan paljon muitakin toimijoita viranomaisista yrityksiin ja järjestöihin.

Yksi pelaaja talouslukutaidon kentällä on media. Talousuutisointi elää kovaa uudistumisen vaihetta, koska perinteisen tyylin jutut talousasioista eivät maistu yleisölle. Eivät ne ehkä ole koskaan maistuneetkaan, mutta tilanne on tullut näkyväksi vasta viime vuosina, kun toimittajat ovat saaneet käyttöönsä nettiuutisista kertyvän asiakkuusdatan.

Perinteiset talousuutiset vähenevät, koska eivät maistu yleisölle

Talousjournalismin sisällön suhteen valtikka oli takavuosikymmeninä pitkälti yrityksillä ja viranomaisilla, jotka kertoivat asioistaan kitsaasti. Toimittajien mahdollisuudet lisätietojen kaivamiseen olivat vähäisemmät.

Kun lait ja pörssisäännökset pakottivat yritykset avaamaan tietojaan, valtikka siirtyi toimittajille. Viime vuosina journalistisia valintoja on alkanut ohjata uusi voima: asiakkaiden mielipide, jonka kertoo toimituksille reaaliaikainen asiakkuusdata.

Toimittajien otteen ollessa vahvimmillaan ennen asiakaslähtöisen ajattelun esiinmarssia talousuutiset lisääntyivät ja uusia medioita perustettiin: MTV:n Talousuutiset, Nelosen talousuutiset, Taloussanomat, Ylen talousuutiset yms. Myös sanomalehtien taloustoimitukset elivät vahvaa aikaa.

Kun median talousvaikeudet kasvoivat, talouden erikoistuneet uutisfoorumit alkoivat vähentyä ja sulautua osaksi yleisuutisia. Perinteisen kaavan talousuutiset ja niiden mukana mediassa runsaana tarjolla ollut talouslukutaidon oppimateriaali ovat tietysti vähentyneet palsta- ja lähetystilan mukana.

Myös monet mediatalojen taloustoimitukset ovat sulautuneet osaksi muita toimituksia. Lisäksi asiakkuusdata ohjaa talouden sisältöjä uusille urille niin, että taloustoimitustenkaan tuotteet eivät enää erotu entiseen tapaan muusta tarjonnasta.

Talouslukutaidon kannalta talousjournalismin väheneminen voi tuntua murheelliselta, mutta ei välttämättä ole sitä, jos uudistuneet sisällöt ovat yleisölle entistä merkityksellisempiä.

Asiakkuusdata on hyvä renki, mutta huono isäntä

Asiakkuusdata kertoo lahjomattomasti, millaisia juttuja yleisö haluaa. Erityisen kiinnostavaa on tieto nuorten yleisöjen valinnoista, koska heitä median on ollut vaikea tavoittaa. Perinteisen tyylin talousjuttu ei yleensä ole nuorison suosikki.

Nyt kysymys kuuluu: Jos talousuutiset ovat asiakkaiden silmissä puuduttavaa mössöä, miten muutamme ne hyödylliseksi ja kiinnostavaksi sisällöksi, jolla on oikeasti merkitystä yleisölle.

Jos onnistumme tekemään tärkeistä asioista kiinnostavia, talousjournalismi lähtee uuteen nousuun ja voi auttaa myös suomalaisten talouslukuitaidon parantumista. Tällä tiellä asiakkuusdata on loistava renki, mutta huono isäntä. Renkinä se opettaa tekemään yleisölle kelpaavaa sisältöä. Isäntänä se voisi ohjata luopumaan tärkeiden aiheiden käsittelystä.

Katso Yle Areenasta: Onko opettajilla valmiutta opettaa talousasioita?