Paratiisisaaren tuho – toimittaja Mika Mäkeläinen vastasi kysymyksiin matkasta Enewetakin atollille ja VR-virtuaalitodellisuuden käytöstä

Kuinka todellisuuteen sukellettiin virtuaalisesti – toimittaja Mika Mäkeläisen vastaukset yleisön kysymyksiin.

Marshallinsaaret
Mika Mäkeläinen
Mika MäkeläinenJani Saikko / Yle

Yle uutiset on tällä viikolla kertonut laajasti Yhdysvaltain 1950-luvulla tekemistä ydinkokeista ja niiden seurauksista Marshallinsaarilla.

Aiheeseen voi perehtyä virtuaalisesti sekä kuvin ja sanoin television, radion ja verkon kautta.

Projekti jatkuu: kuuntele Simo Ortamon ja Mika Mäkeläisen Mistä maailma puhuu -podcast.

Mika Mäkeläinen vastasi kysymyksiin matkasta, aiheesta ja toteutustavasta. Vastaukset alla.

Kysymysten esittäminen on nyt päättynyt - kiitos kommenteista ja aktiivisuudesta!

Entä Novaja Zemljan ydinkokeet?

1. kysymys: – Suomalaisten näkökulmasta entisen Neuvostoliiton ydinkoealueet ovat paljon vaarallisempia kuin kaukaiset Tyynen valtameren atollit. Esimerkiksi Novaja Zemlja on aivan Suomen vieressä. Millaiset suunnitelmat toimittajalla on käydä tekemässä vastaavaa kokemusreportaasia Neuvosto-Venäjän ydinkoealueilta?

Mika Mäkeläinen vastaa: – Yle on tehnyt useita juttuja Novaja Zemljan ydinkokeista, tuorein ilmestyi reilu viikko sitten. Ja tässä yksi aiemmista jutuista. En tosin tähän hätään muista, onko kukaan toimittajistamme käynyt siellä paikan päällä. Se voisi olla ylivoimaisen vaikeaa, koska Novaja Zemlja lienee osittain sotilasaluetta, jonne Venäjä tuskin päästäisi ulkomaalaisia toimittajia.

Luoko meren nousu ydinuhkan?

2. kysymys: – Mitä meriveden pääsy ydinhautaan tulee aiheuttamaan, siitä ei liene olemassa edes arvailuja?

Mika Mäkeläinen vastaa: – Jo nyt on havaittu, että pohjaveden pinnan taso Runitin saarella ydinjätehaudan vieressä vaihtelee meriveden korkeuden mukaan, joten merivesi pääsee ydinjätehaudan alle. Radioaktiivinen materiaali on pääosin valettu betoniin, joten sen ei pitäisi herkästi levitä ympäristöönsä. Vaikka radioaktiivisia aineita pääsisi laajemmin mereen, saastunutta maata on joka tapauksessa ympäristössä jo paljon, joten lisäys tuskin olisi merkittävä.

Oliko vierailu vaarallinen?

3. kysymys: – Runitin betonihaudan radioaktiivisuutta ja riskiä esimerkiksi ilmastonmuutoksen sille aiheuttamista vahingoista ei pidetä kovin merkittävänä, koska sen ulkopuolisen maaperän radioaktiivisuus on jopa korkeampi, eikä haudan rikkoutuminen siis pahentaisi juuri tilannetta. Kuinka vaaralliseksi säteilyannos muodostuu ihmiselle pelkästään paikan päällä oleilusta esimerkiksi teidän siellä viettämän ajan aikana?

Mikä Mäkeläinen vastaa: – Radioaktiivisuuden taso ulkopuolella ei oikeastaan ole korkeampi, mutta radioaktiivisesta aineesta arviolta 99 prosenttia on kuitenkin jäänyt haudan ulkopuolelle, joten siinä mielessä haudan hajoaminen tosiaan tuskin olisi kohtalokasta. Pääsy haudalle on kielletty radioaktiivisuuden takia, mutta en usko lyhyen visiitin olevan millään tavalla vaarallinen.

– Joka tapauksessa paikallisten asukkaiden säteilyannoksia mitataan jatkuvasti, ja heidän saamansa annokset ovat olleet vaarattomia. Minulla oli mukana myös säteilymittari, jonka lukemat olivat varsin pieniä.

Onko varaa puhdistaa?

4. kysymys: – Onko Marshallinsaaret itse pyrkinyt puhdistamaan ja työskentelemään ydinjätteen poistamiseksi (ydinhaudasta tai saastuneilta saarilta), vai vastuutetaanko Yhdysvallat korjaamaan tuhonsa kokonaisuudessaan? Onko siellä edes mahdollista ryhtyä tekemään asian puolesta mitään? Onko asiaan siellä mitään virastoa tms. vai onko kyseessä osaamisen ja rahan puute?

Mika Mäkeläinen vastaa: – Runitin ydinjätehaudan rakentaminen ja siihen liittynyt puhdistustyö maksoi Yhdysvalloille nykyrahassa noin 300 miljoonaa dollaria, joten maaperän puhdistaminen on hyvin kallista - niin kallista, että Marshallinsaarilla ei ole siihen varaa. Enewetakin atollin pohjoiset saaret ovat edelleen puhdistamatta. Samoin toisen ydinkoealueen, Bikinin atollin saaria pidetään liian radioaktiivisina pysyvään asumiseen.

– Marshallinsaarilla toimi aikoinaan erityinen oikeusistuin, jonka piti määrätä korvauksista ydinkokeiden uhreille, mutta koko oikeusistuimen toiminta kuivui kasaan, eikä rahaa korvauksiin ole. Yhdysvaltain mielestä kaikki korvauskysymykset on jo loppuunkäsitelty.

Miksi reissu tehtiin?

5. kysymys: – Oliko tuossa reissussa jotakin järkeä?

Mika Mäkeläinen vastaa: – Mielestäni oli, koska Enewetakissa yhdistyvät monet nyt hyvin ajankohtaiset asiat ydinaseista ilmastonmuutokseen. Marshallinsaaret on tietysti pieni valtio ja kaukana meistä, joten on helppo ajatella, ettei heidän kohtalollaan ole väliä - juuri siksi haluamme siitä kertoa.

– Marshallinsaarilla myös kehitetään edelleen ydinohjuksia sekä ydinohjusten torjuntaa, ja Pohjois-Korean uhan takia Yhdysvaltain ohjuskokeiden tahti siellä on tiivistynyt. Tästä puolesta kerron seuraavissa jutuissa, jotka ilmestyvät sunnuntaina.

6. kysymys: – Paljonkohan toimittajan työ/lomareissu maksoi veronmaksajille?

Mika Mäkeläinen vastaa: – Kysymys oli varsin ison kokonaisuuden tekemisestä, josta vain osa on jo julkaistu. Matka sinänsä ei ollut olosuhteisiin ja etäisyyteen nähden kallis, mutta virtuaalitodellisuuselämyksen rakentaminen on sellainen uusi kuluerä, jollaisia juttuhankkeissamme harvemmin on. Lähinnä VR-osuutta varten mukana oli myös kuvaaja. Toimittajana tulen Ylelle ja veronmaksajille edulliseksi, koska pystyn kuvaamaan perinteiset TV-jutut myös itse. Töitä riitti kellon ympäri, eikä meillä ole tapana yhdistää lomailua työmatkoihin.

Onko ilmastonmuutos säteilyä suurempi uhka?

7. kysymys: – Kumpi pelottaa enemmän ydinkokeista tullut säteily vai ilmastonmuutos? Ihmiset näyttävät asuvan nykyisellään melko terveinä ydinkoealueen vieressä, mutta merenpinnan noustessa heidän on lähdettävä.

Mika Mäkeläinen vastaa: – Juuri näin. Ydinkoehistoria on ollut saaren kulttuurin ja elämäntavan kannalta erittäin tuhoisa, ja onhan sillä ollut myös terveysvaikutuksia. Ne kuitenkin vähenevät ajan mittaan.

– Sen sijaan ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka on lopullinen. Ei tarvitse odottaa edes sitä, että nouseva merivesi peittäisi saaret, vaan jo paljon aikaisemmin Enewetakista tulee asuinkelvoton, koska pohjaveden suolapitoisuus nousee liian korkeaksi. Tämä voi olla edessä jo lähivuosikymmenten aikana. Ilmastonmuutoksen uhasta kerron tarkemmin myöhemmin julkaistavassa jutussa.

– Enewetakin saarella käytetään pienessä mitassa aurinkoenergiaa ja käänteisosmoosia tuottamaan makeaa vettä, mutta se on erittäin kallista, eikä ratkaise vesipulaa.

8. kysymys: – Kun saaren ydinkokeissa on käytetty lähinnä plutoniumia, niin miksi siellä tutkitaan lähinnä cesiumin lähettämää säteilyä?

Mika Mäkeläinen vastaa: – Saarelaisten osalta tutkitaan molempia, mutta käsittääkseni plutoniumannosten selvittäminen on paljon työläämpää ja kalliimpaa, joten sitä kyllä tehdään vähemmän. Cesiumin aiheuttamat säteilyhaitat ovat tosiaan vähentyneet vuosikymmenten mittaan, mutta plutonium on ikävän pitkäaikainen riesa.

Miksi säteilyllä pelotellaan?

9. kysymys: – Tarkastettiinko Sinut reissun jälkeen säteilyn varalta, ja jouduitko tehopuhdistukseen?

Mika Mäkeläinen vastaa: – Kävin pääkaupungin Majuron säteilylaboratoriossa sekä ennen Enewetakin matkaa että uudestaan sen jälkeen. Mittaustulos oli nolla, eli radioaktiivisen cesiumin aiheuttaman säteilyn määrä oli niin vähäinen, että sitä ei pikatestissä pystytty sen tarkemmin edes mittaamaan. Mahdollinen plutoniumaltistus jäi selvittämättä, mutta se on sen verran työlästä, että eiköhän säästetä veronmaksajilta nekin rahat. ;)

10. kysymys: – Tunteisiin vetoavaa tarinaahan tuo säteilyllä pelottelu on. Miksi ette pistä luonnontieteellisen koulutuksen - esimerkiksi säteilyfysiikan - asiantuntijaa käymään läpi aineistot ja kirjoittamaan raportti, että paljonko sairastuvuus ja kuolleisuus on lisääntynyt verrattuna naapurisaarten asukkeihin?

Mika Mäkeläinen vastaa: – Kuulostaa siltä, että kannattaa lukea tämä juttu hiukan tarkemmin. En pelottele säteilyllä, mutta tuon esille paikallisten asukkaiden säteilypelkoja.

– Jutussa on haastateltu myös STUK:n asiantuntijaa, joka suhteuttaa Enewetakin säteilyä Suomen tilanteeseen. Lisäksi jutussa referoidaan niitä amerikkalaisia tutkimuksia, joita saarten säteilytilanteesta on tehty. Kuten jutussa mainitaan, amerikkalaistutkimuksessa on arvioitu, että ydinkokeet olisivat aiheuttaneet Marshallinsaarilla yhteensä noin 170 syöpätapausta.

– Jutussa (sekä A-studiossa julkaistussa dokumentissa, joka nyt löytyy Areenasta), käytetään myös enewetakilaisia kohtaan kriittisiä lähteitä. Näitä (tai näin tarkkoja tietoja atollin säteilytilanteesta) en ole nähnyt ulkomailla julkaistuissa Enewetakia käsittelevissä jutuissa.

Mihin tarvitaan virtuaalitodellisuutta?

11. kysymys: – Miksi pitää vaahdota joistain virtuaalitodellisuuksista, kun monilla on ihan tarpeeksi tekemistä nykytodellisuudenkin kanssa?

Mika Mäkeläinen vastaa: – Tässä tapauksessa pystymme virtuaalitodellisuuden keinoin havainnollistamaan nykytodellisuutta erittäin koskettavalla ja mieleenpainuvalla tavalla. Toivon, että pääset kokeilemaan tekemäämme VR-elämystä esimerkiksi sellaisessa yleisötilaisuudessa, jossa Yle on mukana. Myös joissakin kirjastoissa on mahdollisuus kokeilla hyviä VR-laseja. Toivon, että lähetät palautetta tästä virtuaalitodellisuuskokemuksesta sen jälkeen kun olet itse sitä kokeillut.

12. kysymys: – Miksi artikkelissasi puhut Japanin "raakalaismaisesta" Marshallin miehityksestä? Olen tavannut Japanissa vanhoja Marshallinsaarten asukkaita ja he kertovat ihan toista tarinaa. Jenkkien toimet olivat barbarismin huippu.

Mika Mäkeläinen vastaa: – Enewetakilla ei tosiaan muisteltu japanilaisia mitenkään lämpimästi, sillä he teettivät asukkailla pakkotyötä. Jutussa haastattelemani Yosko Luke muisteli, että hänen perheensä joutui pakenemaan japanilaisia toiselle saarelle. Amerikkalaisten tuloa pidettiin erittäin hyvänä uutisena. Ydinkokeiden myötä käsitykset toki muuttuivat.

Lue myös:

Maailman ensimmäinen vetypommi Ivy Mike räjähtää paratiisirannalla, ja sinä olet paikalla – Pääset nyt virtuaalimatkalle, jota et ole ennen kokenut

Yle pääsi maailman unohtamalle ydinjätehaudalle: "Yhdysvallat mokasi aivan helvetillisesti"

Toimittajalta: Pakenin haita ja köytin itseni seinään myrskyssä – ydinkokeilla tärvelty Tyynenmeren atolli oli tuskallisen matkan takana