Kohtalokas riippusiltaturma vei retkeilijöitä kansallispuistosta – pääsisäänkäynti piti sulkea ja yrittäjät jäivät ilman matkailutuloja

Vaikka Repoveden kansallispuisto kärsii retkeilijäkadosta, ovat muut kansallispuistot nostaneet kävijämääräänsä.

kansallispuistot
Polkujuoksijoita Repoveden kansallispuistossa
Ylen Mennään metsään -kampanjan polkujuoksukiertue koukkasi viime vuoden syyskuussa myös Repoveden kautta Marko Krapu / Yle

Kouvolassa ja Mäntyharjulla sijaitsevan Repoveden kansallispuiston käyntimäärät romahtivat viime vuonna Lapinsalmen sillan mukana. Kansallispuisto menetti 38 000 käyntiä verrattuna edellisvuoteen.

Suosittu Lapinsalmen riippusilta petti viime kesänä, kun yksi sen kiinnikkeistä murtui. Tästä aiheutui vakava vaaratilanne, koska silta kallistui pahoin. Sillalla olleet ihmiset pääsivät kuitenkin kontaten tukevalle maalle.

– Riippusillan pettäminen Repovedellä on dramaattinen ja kuvaava esimerkki retkeilyrakenteiden rapautumisen seurauksista. Kun keskeinen palvelurakenne petti, sekä käyntimäärät että yritysten matkailutulo tipahtivat, luontopalvelujohtaja Timo Tanninen sanoo Metsähallituksen tiedotteessa.

riippusilta Repoveden kansallispuistossa, silta eristetty nauhoilla, Lapinsalmi
Lapinsalmen riippusilta on kiinnikkeen pettämisen jälkeen poistetty kokonaan.Sakari Saksa / Yle

Uusi silta

Lapinsalmen vesistön usean metrin korkeudessa ylittävä riippusilta on ollut puiston vilkkaimpia paikkoja. Se on myös puiston kannalta keskeinen, koska se mahdollistaa suositun, viiden kilometrin mittaisen Ketunlenkin kiertämisen.

Vanhan riippusillan petettyä se poistettiin kokonaan, eikä Lapinsalmea ole voinut sittemmin ylittää normaalisti. Ketunlenkille pääsee nopeimmin Lapinsalmen sisäänkäynnin kautta, joskin Lapinsalmen parkkipaikka ja sille johtava tie on päätetty talvikaudeksi sulkea kokonaan.

Uusi silta on tarkoitus rakentaa tämän vuoden aikana. Metsähallituksen Luontopalveluista arvioidaan, että silta valmistuu aikaisintaan kesän lopulla.

Metsähallituksen tilastojen mukaan Repovedellä kirjattiin viime vuonna 134 300 käyntiä. Sekin on paljon, sillä Repovesi on edelleen Espoossa sijaitsevan Nuuksion kansallispuiston jälkeen Etelä-Suomen toiseksi suosituin luontoretkeilykohde.

Repoveden kävijämäärä oli onnettomuuteen saakka jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2017 käyntejä oli 172 000, ja sitä edellisenä vuonna 148 500.

Lapinsalmen riippusilta Repoveden kansallispuistossa
Lapinsalmen riippusilta kulki korkealla. Viime kesänä sen kiinnike petti ja se purettiin. Juha Korhonen / Yle

Kasvua tuntemattomammissa puistoissa

Kaikkiaan ihmisten käynnit Suomen 40 kansallispuistossa kasvoivat edelleen. Yhteensä niihin tehtiin viime vuonna noin 3,2 miljoonaa käyntiä.

Esimerkiksi Kymenlaaksossa myös pienemmät kansallispuistot ylsivät omiin ennätyksiinsä. Pyhtäällä sijaitseva Valkmusan kansallispuiston porteilla kasvua oli kolme prosenttia ja käyntejä noin 17 400. Se on Valkmusan ennätys kautta aikain.

– Valkmusassa vierailtiin paljon syksyllä, vielä lokakuullahan olivat hienot retkisäät, arvioi suunnittelija Markus Keskitalo Metsähallituksesta.

Suo.
Valkmusan suoalueet ovat Rannikko-Suomen laajimmat.Petri Lassheikki / Yle

Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa vierailut kasvoivat yli neljänneksellä edellisvuodesta.

Metsähallitus arvioi, että etenkin helteiset säät kesällä ja toisaalta kelkkailuun ja hiihtoon kannustavat kelit kevättalvella houkuttelivat ihmisiä ulkosaaristossa Haminan ja Virolahden edustalla sijaitsevaan puistoon. Käyntejä siellä oli yhteensä lähes 21 000.

Ulko-Tammion kallioita
Ulko-Tammion kallioista rantaa Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa.Raine Martikainen / Yle

Murhe rahasta

Samalla kun kävijämäärät yhä kasvavat, Metsähallitus murehtii, riittävätkö rahat.

Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoitus valtion budjetista on valtiontalouden kehysten mukaan aleneva. Samalla kun käyntimäärät kasvavat, suojelualueiden määrä lisääntyy ja niiden merkitys hyvinvoinnille ja elinkeinoelämälle vahvistuu.

Käytössä on siis koko ajan vähemmän rahaa per asiakas.

– Tämä on erityisen harmillista siksi, että kansallispuistojen ja muiden luontokohteiden kävijöiden tarpeet ovat lisääntyneet ja erilaistuneet ja kansainvälisten kävijöiden määrät kasvavat, luontopalvelujohtajaTimo Tanninensanoo.

– Luontomatkailun osalta olennaista on kohteiden luontoarvojen säilyminen. Jos kansallispuistojen ja muiden suosittujen luontokohteiden palveluihin ja rakenteisiin ei voida satsata, vaarantuu käytön ohjaus, mikä puolestaan vaarantaa luontoarvoja, kertoo Tanninen.