Laskettelurinteillä käynnissä viivytystaistelu ilmastonmuutosta vastaan – keskukset matkalla kohti alle 4 kuukauden kautta

Hiihtokeskukset ovat säiden ja laskettelijoiden tottumusten armoilla: "eihän tämä järkevää ole aloittaa näin aikaisin"

ilmastonmuutos
Solvallan lumitykki täydessä toiminnassa.
Lumitykki työssä rinteessä Espoon Solvallassa.Harri Lindfors / Ski.fi

Laskettelukeskusten lumitykit lepäävät alkukauden uurastuksen jälkeen. Ilman tykkejä ei Suomessa enää pärjää yksikään laskettelukeskus.

Lumitykkien armeija on vain yksi keskusten keino saada ja pitää rinteet laskettelijoiden edellyttämässä kunnossa. Puolen metrin kovan lumivaipan rakentamiseen tarvitaan silti entistä enemmän työtä vaikka lumitilanne on kuluvana talvena valtakunnallisesti hyvä.

Pohjoisen keskuksista Levi seuraa Rukaa ja jatkaa kokeiluna aloitettua säilölumetusta. Talvipakkasilla kootulla lumella saadaan varmistettua muuttuvien säiden takia hankala alkukausi.

Jättikasojen säilöminen on seurausta laskettelijoiden tottumuksesta päästä rinteeseen mahdollisimman aikaisin.

– Jos järkevästi miettii kustannuksia ja toimintaa täällä, aloittaisimme silloin, kun talvi tulee, kuukauden nykyistä myöhemmin ja lopettaisimme silloin, kun talvi loppuu, Levin hiihtokeskusjohtaja Jouni Palosaari järkeilee.

Kun vaatimukset ovat kovat, lumitykit tekevät lunta aina silloin, kun tarvitaan. Pakkasta tosin tarvitaan, mutta tykkien läpi virtaava vesi jäähdytetään tarpeen vaatiessa. Ylen uutisten kokoamien tietojen mukaan kaikkia keinoja tarvitaan etenkin oikukkaan alkukauden varmistamiseen.

Jämsässä, Himoksen rinteillä muistetaan sekin alkukausi, kun perherinteitä yritettiin saada avattua kolmasti.

– Olemme oppineet, että kauden alussa ei kannata turhaan lähteä lumettamaan, toimitusjohtaja Elsi Ojala Himoksen laskettelukeskuksesta kertaa saatua oppia.

Lahden lähellä Messilässä on myös opittu elämään alkukauden sääennusteiden kanssa.

– Ei ole vielä mitään uhkakuvia toiminnan kannalta. Olemme panostaneet lumetukseen ja veden esijäähdytykseen siinä sivussa, jotta pystymme pienemmilläkin pakkasilla tekemään lunta, operatiivinen johtaja Pekka Markkanen Messilän keskuksesta kuvaa tilannetta.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Ylen keräämien laskettelukauden pituuksista kertovien tilastojen mukaan Messilän ja Himoksen aloituksessa on ollut suurinta vaihtelua. Jotta rinteet saadaan jouluksi etelässä kuntoon, keskuksissa seurataan herkeämättä sääennusteita. Toisinaan sekään ei riitä.

Jos pakkasta ei tule viittä astetta, silloin taistelemme tuulimyllyjä vastaan

Jouni Palosaari

– Emme taistele tuulimyllyjä vastaan, meidän pitää reagoida ja siksi rakennamme lumetusta koko ajan lisää. Jos pakkasta ei tule viittä astetta, silloin taistelemme tuulimyllyjä vastaan, Palosaari täsmentää.

Kittilän Leviltä saaduista tiedoista näkyy kuinka lumitykeillä saatiin niiden käytön yleistymisen jälkeen 80-luvulla kausia pidennettyä kolmesta kuukaudesta melko nopeasti neljään kuukauteen. Kauden pidentämisen tiellä on oltu siitä lähtien, mutta viimeisten vuosien aikana kehitys on katkennut: puolen vuoden rinnekausi ei ole itsestäänselvyys.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Tykkiarmeijaan on investoitu miljoonia ja investoinnit jatkuvat.

Levillä 300 tykin rivistöä on uudistettu niin, että lumetus ohjataan kauden aikana rinteiden kulumisen ja sääolosuhteiden mukaan sinne missä lisälunta tarvitaan. Tykit ovat kullanarvoisia erityisesti alkukaudella, mutta tykit täydentävät myös kevätkauden lumitilannetta.

Välineistä huolimatta kehitys on ollut viimeisten vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana vääjäämätön: kausi on lyhentymässä etenkin Messilässä ja Himoksella. Kauden päätöksen ajankohtaan ei vaikuta sinänsä kevätilma, vaan etenkin Messilässä ja Himoksella se, että laskijat suuntaavat huhtikuussa lumien sulaessa toisiin harrastuksiin.

Rinnekausi on jäämässä yhä useammin neljään kuukauteen, Messilässä joskus jo sen alle, aikaisemmasta viiden kuukauden normista.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

– Olemme laittaneet kiinni huhtikuun ensimmäisellä tai toisella viikolla oli lunta tai ei, kun krookukset ja narsissit jo kukkivat, kertoo Himoksen Markkanen kevätkaudesta.

Toisin kuin eteläisessä Suomessa laskijat odottavat välineet valmiina pääsyä lokakuussa Pohjois-Suomen rinteisiin. Kevät ja laskijoiden kaikkoaminen tulee Pohjois-Suomeen vapun jälkeen. Siksi alkukausi ja sen onnistuminen ovat keskuksille tärkeitä.

Emme kuitenkaan ole turvassa

Jouni Palosaari

Lapista on myös tullut laajemmin rinnekauden avauspaikka maailmanlaajuisesti. Sekä Leville että Rukalle isojen kilpailujen järjestämisestä on tullut tärkeitä tapahtumia.

Levin hiihtokeskusjohtaja Jouni Palosaari ei kuitenkaan halua ajatella suoraan niin, että Lapista löytyy alkukaudesta varmimmin rinteet muiden tuskaillessa lumitilanteen kanssa. Ailahtelevammat olosuhteet ovat tarkoittaneet myös heille sitä, että esimerkiksi sähköä menee lumetukseen enemmän. Jokainen laskija maksaa heille lisääntyneinä menoina jonkin verran enemmän kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.

Käynnissä on taistelu asiakkaista ja muuttuvia olosuhteita vastaan.

– Meillähän tämä kestää vielä pitkään ennen kuin mitään radikaalia tulee. Emme kuitenkaan ole turvassa, Levin Palosaari summaa alan uhkakuvat.

Rukan laskettelurinne siniseksi valaistuna illalla.
Nella Nuora / Yle

Lue myös:

Levin laskettelukeskuksen toimitusjohtaja: Levillä lasketaan varmasti maailmancupin pujottelukilpailu marraskuussa