Päättääkö hyvätuloinen ja keski-ikäinen mieskaarti Euroopan asiat? "Tasa-arvoa näyttää olevan vara edistää vain taloudellisesti hyvinä aikoina"

Talouskurimus ja oikeistopopulismin nousu tarkoittavat professori Johanna Kantolan mukaan takatalvea myös köyhille ja maahanmuuttajille.

Euroopan parlamentti
Europarlamentti kokoontuu Ranskan Strasbourgissa
Euroopan parlamentti kokoontui Ranskan Strasbourgissa toukokuussa 2016. Täysistunto pidetään siellä kerran kuukaudessa, mutta useimmiten kokoukset istutaan Belgian Brysselissä. Patrick Seeger / EPA

Kuka meitä Euroopassa edustaa, meitä ja muita eurooppalaisia?

– Onko europarlamentissa vain valkoisia, keski-ikäisiä ja hyvin toimeentulevia miehiä? Vai onko yhtä moninaisia ihmisiä kuin yhteiskunnassa yleensä, kysyy Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola.

Kyse on demokratiasta ja ihmisten tasa-arvosta. Kantola soisi, että EU-parlamentin edustajien, meppien, taustat olisivat yhtä kirjavat kuin ihmisten yleensä.

Uudet edustajat valitaan toukokuussa.

Kaikkien ihmisten tasa-arvo

Europarlamentissa on "kaikkea". Johanna Kantola muistuttaa, että nais-mies-akseli ei ole ainoa jakolinja.

– Kyse on suhtautumisesta esimerkiksi tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin. Näitä voi edistää mies tai nainen, enemmistön tai vähemmistön edustaja. Iso merkitys on, miten on ne ymmärtänyt ja miten on sitoutunut niitä edistämään.

Naisten ja tyttöjen oikeuksista on kuultu entistä enemmän konservatiivisia kannanottoja erityisesti europarlamentin sisältä

Johanna Kantola

Kantolan mukaan europarlamentti on – Euroopan äänellä – suhtautunut aiemmin myönteisesti naisten ja tyttöjen oikeuksiin kuten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen. Myös samaa sukupuolta olevien avioliittoon on suhtauduttu suopeasti.

Nyt peruslinja näyttää muuttuneen.

– Nykyisin näitä liittoja on kyseenalaistettu eri Euroopan maissa ihan toisella tavalla. Myös naisten ja tyttöjen oikeuksista on kuultu entistä enemmän konservatiivisia kannanottoja erityisesti europarlamentin sisältä, sanoo tutkija.

Kantola on tutkinut aiemmin suomalaisia kansan- ja euroedustajia, ja Brysselissä myös tanskalaisia edustajia. Nyt, uusien europarlamenttivaalien kynnyksellä, on alkamassa viisivuotinen tutkimus koko EU-parlamentista.

Talouskuri tuo tasa-arvon takatalven

Kantolan mukaan koko Euroopassa on toteutettu kovan talouskurin politiikkaa pohtimatta sen vaikutuksia tasa-arvoon.

Kun ajat on huonot, nähdään aina myös vastaliike: naisjärjestöt, feministijärjestöt ja antirasistiset liikkeet ovat nousussa

Johanna Kantola

– Ei ole mietitty talouskurin vaikutusta tasa-arvolle, köyhille, köyhille naisille tai maahanmuuttajille. Monien ihmisten asema ja sosiaaliset oikeudet ovat viime vuosina ehdottomasti heikentyneet eri puolilla Eurooppaa.

– Tasa-arvoa näyttää olevan vara edistää vain taloudellisesti hyvinä aikoina, Johanna Kantola lisää.

Samaan aikaan säästöjen kanssa on nähty oikeistopopulismin nousu.

– Siihen liitetty konservatismi ja rasismi ovat tuoneet viileää ilmaa tasa-arvon ympärille. Naisten ja miesten perinteinen roolijako saa niissä piireissä kannatusta.

Johanna Kantola haluaa kuitenkin tutkijana olla optimisti.

Kun ajat on huonot, nähdään aina myös vastaliike: naisjärjestöt, feministijärjestöt ja antirasististen liikkeet ovat nousussa niin muualla Euroopassa kuin Suomessakin.

Miesten asiat ja naisten jutut?

Johanna Kantolan tutkimusryhmällä on viisivuotinen rahoitus Euroopan tutkimusneuvostolta ERC:ltä. Tarkoitus on jalkautua Euroopan parlamentin puolueryhmiin ja haastatella edustajia sekä tutkia sen tekemiä päätöksiä.

Tutkijat hyppäävät ilmaan, kun tutkimus on alkanut.
Tutkimuksen alkuseminaarin jälkeen Brysselissä: Mikko Saarinen, Cherry Miller, tutkimusryhmän johtaja Johanna Kantola, Valentine Berthet, Petra Ahrens ja Anna ElomäkiFrançois de Ribaucourt / EUGenDem

Selvitettävänä ovat europarlamentin puolueryhmien käytännöt ja toimintatavat sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Tutkijat tietävät jo, että erot ryhmien välillä ovat suuret.

– Europarlamentissa on hyvinkin äärioikeistolaisia ryhmiä, jotka suhtautuvat kielteisesti sukupuolten tasa-arvoon ja feminismiin. Tällä voi olla merkitystä naisten ja miesten toiminnalle politiikassa ja varsinkin tasa-arvon edistämiselle.

Kantola huomauttaa, että myös politiikan työnjako on sukupuolittunut. Sosiaalipolitiikka, ympäristö ja kulttuuri ovat usein naisten tonttia, mutta heidän asiantuntemustaan ei arvosteta samalla tavalla talouspolitiikassa tai puolustukseen liittyvissä asioissa.

– Naispoliitikko, varsinkin nuori nainen, joutuu hirveästi todistelemaan omaa osaamistaan. Lisäksi poliittisen uran ja perheen yhdistäminen Brysselissä on tosi kovaa, sanoo Kantola.

Brexit hämmentää eurovaaleja

Nykyisessä europarlamentissa on kahdeksan ryhmää (siirryt toiseen palveluun) (Eurooppa-tiedotus). Uudet vaalit ovat lähellä, ja sukupuolittuneen päätöksenteon tutkijat seuraavat vaalikevättä uteliaina.

– Mistä tulee parlamentin toinen vahva ryhmä ja kuinka käy Euroopan sosiaalidemokraateille vaaleissa? Tai kuinka käy liberaaleille kuten Alde-ryhmittymälle, johon Suomesta kuuluvat keskusta ja RKP?

– Eikä kukaan tiedä, mitä tapahtuu äärioikeiston ja populistien joukoissa. Kukaan ei tiedä kuinka monta ja kuinka yhtenäisiä ryhmiä sieltä on europarlamenttiin tulossa, miettii Johanna Kantola.

Ison kysymysmerkin toukokuun EU-vaaleihin tuo levällään oleva brexit. Helmikuussa ei vielä tiedetä, millainen brexit eli Iso-Britannian EU-ero on oleva ja mitä siitä seuraa koko EU:lle ja sen päätöskoneistolle.

Europarlamenttivaalit pidetään koko Euroopassa 23.–26. toukokuuta välisenä aikana. Suomessa (siirryt toiseen palveluun) (oikeusministeriön vaalisivut) vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta.