"Minimistä tulee minimi ja maksimista maksimi" – Hoitoalan tuntevat eivät koe hoitajamitoituksen ratkaisevan kaikkia ongelmia

Hoitajamitoituksen määrittäminen lakiin jakoi pohjalaisten hoiva-alan asiantuntijoiden mielipiteitä tänään Radio Suomen vanhustenhoitoa koskevassa keskustelussa.

vanhustenhoito
Anneli Saarinen, Tero Järvinen ja Merja Puuskamäki.
Hoitajamitoitus herätti keskustelua Yle Pohjanmaan radiolähetyksessä. Kuvassa Anneli Saarinen, Tero Järvinen ja Merja Puuskamäki. Elina Niemistö / Yle

Valvira keskeytti Esperi Hoitokoti Ulrikan toiminnan Kristiinankaupungissa viikko sitten. Tämä käynnisti selvitysvyöryn, joka on paljastanut epäkohtia monissa vanhustenhoidon yksiköissä.

Yle Pohjanmaa järjesti Radio Suomen lähetyksessä perjantai-iltapäivällä keskustelun, jossa selvitettiin alan ongelmia. Erityisesti hoitajamitoituksen määrittäminen lakiin jakoi mielipiteitä. Julkisessa keskustelussa on ollut esillä 0,7:n hoitajan velvoittava mitoitus jokaista hoidettavaa kohden.

Pihlajalinna-konsernin ja Kuusiokuntien yhteisyrityksen Kuusiolinnan toimitusjohtaja Tero Järvinen ei esimerkiksi määrittäisi velvoittavaa mitoitusta.

– Me toimitaan hyvin eri tyyppisissä kiinteistöissä ja teknologia mahdollistaa hyvin eri tyyppisiä asioita. Asiakkaiden kuntoisuus ratkaisee hyvin paljon, Järvinen kertoo.

Aluehallintovirasto on esimerkiksi kiinteistöissä tehdyissä tarkastuksissa täsmentänyt hoitajamitoituksia. Olosuhteet täytyy ottaa huomioon.

– Tällöin minimistä tulee liian helposti minimi ja maksimista maksimi, Järvinen kertoo.

Seinäjoen kaupungin ikäihmisten palveluiden tulospalvelujohtaja Anneli Saarinen oli Järvisen kanssa samoilla linjoilla.

– Asukkaiden tarpeiden mukaan se henkilöstö pitää mitoittaa.

Seinäjoen keskussairaalan pääluottamusmies ja SuPerin liittohallituksen jäsen Merja Puuskamäen mukaan asia olisi pitänyt kirjata lakiin jo vuonna 2012, jolloin asiasta keskusteltiin edellisen kerran.

– Jos se kirjataan lakiin, niin tuleeko siitä minimi, tuleeko siitä maksimi. Ainahan on niin, että kuinka ne lait kirjoitetaan. Laki pitää kirjoittaa niin selvästi, että siinä ei ole mitään tulkinnanvaraa. Se pitää olla vähintään se 0,7. Siitä pitää tulla sanktiot myös, jos se ei täyty.

Puuskamäen mukaan täytyy myös pitää huolta, että henkilökunta on koulutettua.

Toimittaja Elina Kaakinen vetämässä radiokeskustelua
Toimittaja Elina Kaakinen vetämässä radiokeskustelua. Kuvassa myös Tero Järvinen, Anneli Saarinen ja Merja Puuskamäki. Elina Niemistö / Yle

Haamutyöntekijöitä listoilla

SuPerilla on käynnissä tällä hetkellä haamuhoitaja (siirryt toiseen palveluun)-kampanja. Jäsenet ovat kertoneet sellaisista ihmisistä työvuorolistoilla, jotka eivät ole fyysisesti paikalla. Laskettuina on ollut esimerkiksi talonmiehiä ja fysioterapeutteja.

–On ollut jopa vainajien nimiä työvuorolistoilla, Puuskamäki kertoo.

Saarinen ei ole havainnut, että Seinäjoen alueella olisi käytetty haamuhoitajia. Hän kuitenkin allekirjoittaa rekrytoinnin haasteet.

– Aika ajoin on tilanteita, että nopealla aikataululla ei tahdo pätevää sijaista saa.

Myös Tero Järvinen myöntää rekrytoinnin olevan välillä vaikeaa, ja Kuusiolinnalla onkin jatkuva haku käynnissä verkkosivuillaan. Erityisesti syrjäseuduille rekrytoinnit ovat haasteellisia. Tilannetta helpottaakseen Kuusiolinnan yksiköissä on käytössä vakituinen varahenkilöstöpooli.

– He ovat meillä vakituisessa työsuhteessa ja sitä kautta näiden sijaisuuksien ja vuosilomien hoitamiset onnistuu paremmin. Tämä takaa myös pätevän henkilökunnan, Järvinen kertoo.

Haastateltavat radiostudiossa
Elina Niemistö / Yle

Ongelma SuPerissa tiedossa jo vuosia

Puuskamäelle tämän viikon tapahtumat eivät tulleet täytenä yllätyksenä. SuPerissa ongelma on ollut tiedossa jo vuosia. Puuskamäki työskentelee itse erityissairaanhoidon puolella, mutta liittohallituksen jäsenenä hänellä on hyvä tuntuma kenttään.

–Viesti on ollut aika raadollista. Henkilökunnan mitoitukset ovat olleet ihan väärät. Vanhusten määrä on lisääntynyt, he ovat entistä sairaampia ja entistä huonokuntoisempia. He vaativat hyvin paljon hoivaa ja hoitoa, Puuskamäki kertoo.

Hän on tehnyt selvitystyötä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ammattiosaston aktiiveilta. Tilanne ei vaikuta alueella huonolta.

– Ainahan on parantamisen varaa. Kuntien on nyt aktivoiduttava, että he suorittavat asiaan kuuluvat tarkastukset ja valvonnan oikein, Puuskamäki kertoo.

Tulosaluejohtajana Anneli Saarinenvastaa Seinäjoella vanhusten palveluasumisesta. Hän on vastaanottanut omaisilta muutamia puhelinsoittoja ja ollut itse yhteydessä kaikkiin Seinäjoen yksityisiin yksiköihin. Puhelinsoittojen perusteella Seinäjoen tilanne ei näytä Saarisen mukaan mahdottomalta.

– Joissakin yksiköissä olen käynytkin ja helmikuun aikana käyn kaikki läpi ja selvitän, miten he saavat hoitohenkilökuntaa, Saarinen kertoo.