Kylmän sodan ohjussopimus on amerikkalaisille liian suppea – Sotilasprofessori: Yhdysvallat siirtää painopistettä kohti Kiinaa

Yhdysvaltojen irtaantumiselle keskimatkan ohjussopimuksesta on useita syitä. Venäjä on tässä vain lyhyen aikavälin haastaja, todellinen strateginen kilpailija on Kiina, sanoo Jyri Raitasalo.

INF-sopimus
Jyri Raitasalo
Jyri RaitasaloYle

Yhdysvallat on jo viitisen vuotta valitellut Venäjän rikkovan lyhyen ja keskipitkän matkan ohjussopimusta.

INF-sopimus on vain kahden valtion keskeinen eikä se nykymuodossaan enää toimi Yhdysvaltojen hyväksi, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasalo.

Perjantaina Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä sopimuksesta, jollei Venäjä puolen vuoden aikana luovu sopimusta rikkovista aseistaan.

Yksi syy sopimuksesta irtautumiselle on Valkoisen talon uusi isäntä Donald Trump, jonka aikana Yhdysvaltojen suhteet Venäjään ovat kiristyneet.

Yhdysvaltain katse kuitenkin yltää Venäjän yli Aasiaan ja Kiinaan, joka on merkittävä keskimatkan ohjusten kehittäjä ja mahdollinen käyttäjä.

– Yhdysvallat ajattelee, että INF-sopimus olisi mahdollisesti säädeltävä uudelleen ja mukaan olisi saatava ehkä uusiakin maita.

Lyhyen ja keskimatkan ohjusjärjestelmiä ovat Kiinan lisäksi kehittäneet Intia, Pakistan, Iran, Pohjois-Korea ja Israel.

Raitasalon mukaan Kiina on kuitenkin joutunut havaitsemaan, että Yhdysvallat jauhaa sitä nyt isolla myllyllä.

Yhdysvallat on ottanut Kiinan tähtäimeensä paitsi aseteknologiassa, myös taloudessa, kaupassa, vakoilussa, tekijänoikeuskysymyksissä ja verkkoteknologiassa.

– Yhdysvallat fokusoi itseään jo 10–15 vuoden päähän. Siellä strateginen haastaja on Kiina, jonka vaikutusvallan kasvun Washington pyrkii estämään.

Mitä tapahtuu puolen vuoden irtisanomisaikana?

Sotilasprofessori Jyri Raitasalo uskoo, että sekä Yhdysvaltojen että Venäjän ilmoittama halukkuus neuvotteluihin seuraavien kuuden kuukauden aikana on silti todellista.

– Sopimuksen purkaminen ei ole kummankaan maan etu.

Molemmilla valtioilla on moninkertaisesti kapasiteettia toistensa tuhoamiseen, eikä kumpikaan kaipaa kallista varustelukierrettä.

Vaikka Yhdysvalloilla on valtava sotilasbudjetti, myös se on sidottu pitkän aikavälin ohjelmiin. Venäjän talous puolestaan on oleellisesti heikompi kuin Yhdysvaltojen.

Lähikuukausien aikana diplomaattisella rintamalla väännetään kättä siitä, pysyykö sopimus kuitenkin voimassa ja mitä uusia tekijöitä voisi tulla mukaan.

Venäjä kiistää, että se olisi kehittänyt ohjuksia, joiden kantama yltäisi yli INF-sopimuksen ehtojen rajaaman yli 500 kilometrin kantaman.

Lue myös:

Yhdysvallat ilmoittaa vetäytyvänsä ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta – Nato tukee

Mistä aseista kiistellään? Yhdysvaltojen mukaan Venäjän uuden risteilyohjuksen kantama on liian pitkä, Venäjä sanoo Eurooppaan rakennettujen ohjustorjunta-asemien rikkovan sopimusta

Sotilasasiantuntija: USA:n vetäytyminen ydinohjussopimuksesta voisi johtaa asevarustelukierteeseen – uhkana sopimukseton tila

"Sopimus on Euroopan turvallisuuden tärkeä pilari" – Saksa kehottaa Yhdysvaltoja pohtimaan ydinasesopimuksesta vetäytymisen seurauksia