Metsien hiilinielujen kasvattaminen voi altistaa puut tuholaisille

Leudommat talvet ja lämpenevät kesät altistavat Suomen metsiä erilaisille tuhoille.

metsät
metsä, taimikko, koivu
Markku Sandell / Yle

Metsien kyky sitoa hiiltä ilmasta on hyvin riippuvainen puiden kunnosta. Suomen ilmastopaneeli julkaisi raportin (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan lämpimämpi ilmasto vaikuttaa monella tapaa maamme metsien tulevaisuuteen.

Tuuli ja roudan väheneminen aiheuttavat sen, että talvimyrskyt voivat kaataa metsää entistä enemmän. Näin voi käydä, jos Pohjanmereltä kantautuva hirmumyrsky rantautuu metsäisille seuduille.

Metsäsektorin pitäisikin varautua kymmenien miljoonien kuutioiden kertatuhojen hoitamiseen.

Tämä voisi toteutua niin, että puunhankinta keskitettäisiin tuhoalueille ja naapurista hakattaisiin vähemmän. Näin hiilinielujen pieneneminen minimoitaisiin. Metsänomistajien tulot luultavasti notkahtaisivat molemmilla alueilla.

Tuulen lisäksi tuhoja voi lisätä sademäärien kasvaessa tykkylumi, jota kertyy puihin etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Taimikoiden pahimpana vitsauksena pidetään liian tiheää hirvieläinkantaa. Sekä hirvet että peurat napsivat nuorten havupuiden ja koivujen latvuksia, jolloin puiden kasvu vioittuu.

tykkylumi, lumiset puut, mänty
Runsas lumi saattaa katkoa oksia ja taivuttaa nuoret puut vinoon.Markku Sandell / Yle

Myrskytuhojen korjaamatta jättäminen kostautuu

Jos laajalle alueelle jää tuulen kaatamia kuusia metsiin, niin tällöin tarjoutuu kirjanpainajalle runsaasti ravintoa. Puolen sentin mittaiset hyönteiset poraavat itsensä kuusen kaarnan läpi ja syövät sen alle kirjavia kuvioita. Kaatuneista ja kuolevista puista kirjanpainajat siirtyvät pystypuihin ja kuivattavat kuuset.

Viime kesänä lämpösumma kohosi riittävän korkealle, jolloin kirjanpainajasta ehti kehittyä kolme polvea. Ensi kesänä on siis odotettavissa laajenevia kirjanpainajatuhoja, jos sää sallii.

kaatuneita puita metsässä
Myrsky iski viime syksynä Ahvenanmaan metsiin.Lassi Lähteenmäki / Yle

Keski-Euroopassa kirjanpainaja on aiheuttanut laajat tuhot Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikaisen mukaan.

– Meillä ei olla vielä niin vakavassa tilanteessa kuin Keski-Euroopassa, jossa ääriesimerkki on Tsekin, Itävallan ja Etelä-Saksan muodostama alue. Siellä 15–20 miljoonaa kuutiometriä puuta on joutunut tuhon kohteeksi ja joudutaan hakkaamaan mahdollisimman nopeasti, ettei tuho leviä.

Etelä-Suomeen on rantautunut jo yöperhosiin kuuluva havununna, joka on Euroopassa aiheuttanut metsätuhoja. Suomessa on havaittu vasta yksi sen aiheuttama tuhoalue Lounais-Suomessa.

Havununna - Lymantria monacha (lat.)
Havununnakoiras - Lymantria monacha (lat.)Didier Descouens / CC BY-SA 4.0, https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/

Havununna selviytyy talvesta, jos pakkasta on alle -29 celsiusastetta. Tällaisten talvien todennäköisyys kasvaa koko ajan. Pohjoisessa koivikoita tuhoavat mittariperhosten munat kuolevat vasta yli –35-37 asteen pakkasissa.

Jos laskelmat toteutuvat ja luonaisimman Suomen sisämaan olosuhteet tavoittavat tämän vuosisadan loppuun mennessä Oulun korkeuden, niin paukkupakkasten määrä vähenee jyrkästi.

Kirjanpainaja iskee tuulikaatoihin

Lounaissuomalaiseen kuusikkoon iski kymmenisen vuotta sitten myrsky ja useita puita kaatui. Jostain syystä ne ovat jääneet korjaamatta, vaikka tie on vieressä.

Metsäasiantuntija Jussi Posio tarkkailee kirjanpainajan kuvioimia vaakatasossa olevia runkoja ja viereisiä pystyyn kuivuneita kuusia.

– Tässä näkyy, että aluksi on ollut tuulituho varmaan sadan rungon luokkaa. Sen jälkeen on kirjanpainaja iskenyt niihin seuraavana kasvukautena. Sitten taas seuraavana kasvukautena siirtynyt pystyssä oleviin puihin, Posio sanoo.

Jussi Posio, metsäasiantuntija
Jussi Posio epäilee, että tykkylumi voi tehdä tuhoja tänäkin talvena.Markku Sandell / Yle

Hänen mukaansa tuulenkaadot pitäisi korjata nopeasti pois, jos niitä on kymmeniä samalla hehtaarilla. Muutoin tuholaiset iskevät ja leviävät kuten nyt on käynyt tässä metsikössä.

Metsänomistajille kirjanpainajat aiheuttavat kymmenien tuhansien eurojen tappiot, sillä kuivunut kuusitukki kelpaa vain energiapuuksi.

Metsänhoitoyhdistys Lounametsässä työskentelevä Jussi Posio kehottaakin tarkkailemaan kuusten runkoja. Jos niihin ilmestyy pieniä kuulakärkikynän pään kokoisia reikiä ja kuusi on vielä vihreä, niin puu kannattaa kaataa ennen kuivumista. Reiät on tehnyt puolen sentin mittainen kirjanpainaja.

Kirjanpainaja talvehtii aikuisena maassa karikkeen seassa, joten tänä talvena sillä on lokoisat olot kinosten alla.

Kirjanpainaja
Mari Lukkari / Yle

Havupuiden lahottajasieni leviää kohti pohjoista

Juurikääpä on kuusia ja mäntyjä lahottava sieni, joka hyötyy lämpimistä kesistä. Kolmessa vuosikymmenessä se on levinnyt yhä pohjoisemmaksi.

– Kesähakkuut ovat osaltaan levittäneet juurikääpää ja siksi juurikäävän ennakkotorjuntaa on tehtävä entistä laajemmalla alueella, erikoistutkija Heli Viiri sanoo.

Luonnonvarakeskuksessa työskentelevän Viirin mukaan kannoille levitettävä urea tai harmaaorvakkasieniliuos estävät lahottavan juurikäävän leviämisen.

– Ennakkotorjunta-alue ulottuu entistä pohjoisemmaksi Kainuun korkeudelle asti, Heli Viiri sanoo.

Juurikääpä, puu
Juurikääpä lahottaa kuusen tyvestä päinSirkka Haverinen / Yle

Ongelmana on Suomen metsien varsin yksipuolinen puulajisto. Yli 90 prosenttia metsien puista on kuusia ja mäntyjä. Koivuja on alle kymmenen prosenttia. Tämä tekee metsät alttiiksi niihin iskeville tuholaisille.

Hiilinielujen kasvattaminen voi olla riski

Metsät altistuvat myös kuivuuden takia metsäpaloille entistä enemmän. Suomen metsäpalot ovat kuitenkin olleet pieniä esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, missä metsäautotieverkosto on harvempi ja palojen sammuttaminen hankalampaa.

Hiilinielujen kasvattaminen hakkuita siirtämällä ja antamalla puiden kasvaa kauemmin voi olla riskialtista. Vanhat metsät ovat alttiimpia tuholaisille ja niiden levittämiselle.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen on itsekin Suomen ilmastopaneelin jäsen ja joutunut miettimään tulevaa kehitystä metsänhoidon kannalta.

Se ei kaikille puulajeille ja kaikissa osissa Suomea ole välttämättä mikään hyvä ilmastoviisas neuvo käyttää metsiä.

Antti Asikainen, tutkimusylijohtaja, Luonnonvarakeskus

– Tämä on esimerkki yhdestä ristiriitatilanteesta ja nyt erityisesti kuusen osalta Etelä-Suomessa kiertoaikojen jatkamiseen liittyy kyllä riskejä. Se ei kaikille puulajeille ja kaikissa osissa Suomea ole välttämättä mikään hyvä ilmastoviisas neuvo käyttää metsiä, Asikainen sanoo Yle Uutisten haastattelussa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakkuiden siirtäminen myöhemmäksi voi lisätä metsätuhoja ja pienentää hiilinieluja.

Metsä
Hakkuut vähentävät metsien hiilinieluja.Ismo Pekkarinen / AOP

Tulevia metsätuhoja arvioitaessa moni asia riippuu siitä, minkälainen ilmaston lämpenemiskehitys on. 1980-luvulta tähän päivään ilmasto on Suomessa lämmennyt asteen verran eli varsin nopeasti.

Tutkijoiden mukaan tuhoriskit kehittyvät lähivuosikymmeninä pahempaan suunta. Erityisesti heitä huolettaa, että muutostrendi on erittäin nopea.

Tuhonaiheuttajista pitäisi tutkijoiden mukaan tehdä aluekohtainen riskianalyysi. Varsinkin kun Suomen metsien tuhotilanteesta ei erikoistutkija Heli Viirin mukaan ole tällä hetkellä kunnollista kokonaiskuvaa.

– On hieman noloa alan tutkijana tunnustaa, että meillä ei ole kuin summittaisia arvioita suurimmasta osasta tuhonaiheuttajia. Valtakunnan metsien inventoinnista saadaan tietoa tietyistä tuhonaiheuttajista, mutta osasta inventointi ei anna edustavaa otosta.

– Tärkeimmästä hyönteistuhon aiheuttajasta eli kirjanpainajasta meillä ei ole mitään kuutio- tai hehtaariarvioita, eikä myöskään juurikäävästä, Heli Viiri sanoo.

Lue myös

Metsissä riittää yhä työtä viime talven lumituhojen jäljiltä

Yle myrskyn riepottamalla Ahvenanmaalla: "Nyt siivotaan ja mietitään, mitä tehdä kaikella tällä puulla"

Suomi voi hakata lisää metsiä ja ilmastotavoitteet täyttyvät silti, kertoo uusi laskelma – tutkijat ja luonnonsuojeluliitto erimielisiä

Puukaupassa on tulossa ennätysvuosi – Metsänomistaja: "Kyllä se hinta on ollut houkutteleva"

Drone lentää metsään ja mittaa hetkessä sen jokaisen puun – havaitsee nopeasti myös tuholaiset