Krimin valtauksen vaikutukset päätyvät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pöydälle

Ukraina syyttää Venäjää lukuisista ihmisoikeusloukkauksista Ukrainan kansalaisia vastaan

Ukraina
ihmisillä kylttejä käsissään
Mielenosoitus, jossa kerrotaan ukrainalaisista henkilöistä, jotka ovat kadonneet tai pidätetty Krimillä Venäjän suorittaman valtauksen jälkeen.Sergei Dolzhenko / EPA

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) alkaa perata tämän kuun lopussa ihmisoikeustilannetta Venäjän anastamalla Krimin niemimaalla.

Taustalla on Ukrainan pian kevään 2014 miehityksen jälkeen EIT:lle tekemä valitus. Kyse ei siis ole itse valtauksen arvioinnista vaan sen seurauksista Ukrainan kansalaisten ihmisoikeuksille. Ukrainan mukaan miehitys on rajoittanut muun muassa oikeutta elämään ja turvaan sekä rikkonut ilmaisu- ja kokoontumisvapautta.

Krimin tataareja on syrjitty etnisen taustansa ja uskontonsa vuoksi, ja Ukrainan kansalaisia pakotettu ottamaan Venäjän kansalaisuus, valituksessa todetaan.

Kansainvälisen oikeuden professorin Outi Korhosen mukaan EIT:n niin sanotun suuren jaoston (Grand Chamber) järjestämä kuuleminen on poikkeuksellinen ja herättänee 27. helmikuuta paljon huomiota.

Valituksesta on kulunut lähes viisi vuotta käsittelyn alkamiseen, mikä kertoo Korhosen mukaan siitä, että taustalla on laaja ja systemaattinen epäiltyjen ihmisoikeusloukkausten sarja.

Venäjän ja Euroopan neuvoston suhteet katkeamispisteessä

Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista valvova EIT toimii Ranskan Strasbourgissa Euroopan neuvoston yhteydessä. Venäjän ja Euroopan neuvoston välit ovat jo ennestään tulehtuneet.

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous jäädytti Venäjän äänioikeuden Krimin miehityksen jälkeen, eikä maa ole vuoden 2016 jälkeen osallistunut kokouksiin.

Venäjä ei näin ollen ole ollut myöskään valitsemassa uusia tuomareita EIT:hen.

Maalla on myös kymmenien miljoonien eurojen jäsenmaksut rästissä neuvostolle.

Tilanne koskettaa poikkeuksellisella tavalla Suomea, joka on tällä hetkellä Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajamaa.

Korhosen mukaan voi hyvin ajatella, että Krim-kuuleminen EIT:ssä on nykytilanteessa "bensan kaatamista liekkeihin". Oikeudelliset asiat täytyy kuitenkin käsitellä itsenäisesti.

– EIT on maineeltaan maailman parhaiten ja tehokkaimmin toimiva tuomioistuin, ei sillä ole varaa poliittisen ilmapiirin vuoksi yhtään muuttaa prosessejaan, Korhonen korostaa.