Mitä Venezuelassa tapahtuu seuraavaksi? Yle kokosi yhteen viime päivien tärkeimmät teemat ja niiden mahdolliset seuraukset

Venezuelan kriisi kestää näillä näkymin kauan. Ulkovallat voisivat ehkä lopettaa kriisin nopeasti, mutta monet venezuelalaiset myös pelkäävät ulkomaista väliintuloa, kirjoittaa toimittaja Maija Salmi Venezuelassa.

Venezuela
Mielenosoittajia ison Venezuelan lipun kanssa.
Opposition Juan Guaidón kannattajat osoittivat mieltään Caracasissa lauantaina.Maija Salmi / Yle

CaracasVenezuelassa oikeisto-opposition Juan Guaidó julistautui presidentiksi lähes kaksi viikkoa sitten. Samalla hän kutsui kansalaiset kaduille osoittamaan mieltä presidentti Nicolás Maduroa vastaan.

Ensimmäisessä mielenosoituksessa yhteenotot poliisien ja mielenosoittajien välillä äityivät väkivaltaisiksi, ja YK:n mukaan 40 ihmistä sai surmansa. Heistä 26 kuoli hallinnon joukkojen luoteihin. Lisäksi satoja protestoijia pidätettiin.

Lauantaina järjestetty mielenosoitus sen sijaan sujui rauhallisesti. Opposition lisäksi Caracasissa marssivat Maduron kannattajat.

Lauantaina tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Maduron edeltäjä Hugo Chávez nousi Venezuelan johtoon.

Vaikka monet ulkovallat ovat Yhdysvaltojen lisäksi asettuneet tukemaan Juan Guaidóa, presidentti Nicolás Maduro pitää edelleen tiukasti kiinni vallankahvasta. Siksi Venezuelan kriisin ratkeaminen kestää todennäköisesti paljon luultua pidempään.

1. Uudet vaalit

Ulkovallat EU mukaan lukien vaativat Venezuelaan uusia vaaleja. Euroopan Unioni antoi Venezuelan hallinnolle 90 päivää aikaa ilmoittaa uusista vaaleista ennen kuin se asettuu tukemaan Guaidóa.

Saksan, Espanjan, Britannian ja Ranskan asettama takaraja sen sijaan umpeutuu jo tänään sunnuntaina.

Maduro ei ole vaatimuksiin suostumassa. Viikko sitten pitämässään puheessa hän ilmoitti kannattajilleen epäsuorasti, että ei ole suostumassa uusiin vaaleihin.

– Olen koko Venezuelan presidentti ja jatkan maan johdossa, Maduro sanoi ja lisäsi, ettei aio taipua Yhdysvaltojen painostuksen edessä.

Hän kuitenkin totesi, että suhtautuu myötämielisesti Bolivian, Uruguayn, Meksikon ja Karibian maiden liiton Caricomin ehdotukseen Venezuelan sisäisen neuvotteluratkaisun löytämiseksi.

Vaikka Maduro suostuisi uusiin vaaleihin, oppositio vaatii vaalielinten uudistamista. Tällä hetkellä vaaliviranomaiset toimivat sosialistihallinnon alaisuudessa ja aiemmissa vaaleissa on lähes poikkeuksetta epäilty vilppiä.

Maahan ei ole myöskään päästetty puolueettomia, kansainvälisiä vaalitarkkailijoita.

Guaidó sanoi lauantaina, että helmikuun aikana kansainvälinen painostus Maduroa kohtaan lisääntyy entisestään. Hän ilmoitti myös, että protestit jatkuvat. Uudet vaalit järjestetään Guaidón mukaan viimeistään vuoden kuluttua.

Moni venezuelalaisista pelkääkin nyt, että vastarinta Maduroa kohtaan kuihtuu samalla tavalla kuin vuoden 2017 protestien jälkeen.

Nykyhallinnolle ajan kuluminen on selvä etu.

2. Humanitaarinen apu

Opposition Juan Guaidó ilmoitti kuluneella viikolla, että lääke- ja ruokapulasta kärsivä Venezuela alkaa ottaa vastaan humanitaarista apua.

Eilen lauantaina Guaidó ilmoitti, että humanitaarista apua varten avataan kolme keskusta, joista yksi sijaitsee Cucutassa Kolumbian puolella Venezuelan rajalla, toinen Brasiliassa ja kolmas Karibianmeren saarella.

Saaren nimeä Guaidó ei maininnut.

Presidentti Nicolás Maduro on kieltäytynyt systemaattisesta avusta, vaikka sitä on hänelle tarjottu. Siksi Guaidó on perustanut avustuskeskukset Venezuelan rajojen ulkopuolelle estääkseen hallintoa puuttumasta avustuksiin.

Todennäköistä on kuitenkin se, että hallinto yrittää vaikeuttaa avustusten perille pääsyä. Siksi Guaidó vetosi hallinnon sotilaisiin, jotta he eivät puuttuisi avustuskuljetuksiin.

Guaidón mukaan apu on tarpeen, sillä 250 000 – 300 000 venezuelalaista on hengenvaarassa kriisin vuoksi.

Yhdysvallat auttaa Venezuelaa 20 miljoonalla dollarilla, ja apua ovat tarjonneet lisäksi monet EU-maat.

Espanjalaisen uutistoimisto EFE:n mukaan Yhdysvallat on jo aloittanut avun lähettämisen Venezuelaan.

3. Armeijan asema

Perjantaina Venezuelan ilmavoimien kenraali Francisco Estéban Yánez Rodríguez ilmoitti Twitteriin ladatulla videolla, että hän asettuu tukemaan Juan Guaidóa Maduron sijaan.

Videolla hän kertoi, että "90 prosenttia armeijan sotilaista vastustaa Maduroa".

Juan Guaidó on ottanut käyttöön niin sanotun armahduslain, jonka nojalla armeijan sotilaat armahdetaan, mikäli he asettuvat vastustamaan Maduroa.

Toistaiseksi armeija on kuitenkin pysynyt Madurolle uskollisena. Venezuelassa pidetään kuitenkin armeijan uskollisuutta väliaikaisena.

Mikäli esimerkiksi Yhdysvallat lähettää Venezuelaan joukkojaan, on epätodennäköistä että heikentynyt armeija asettuu vastustamaan niitä.

On yleisesti tiedossa, että Venezuelan hallinto ei enää pysty maksamaan kunnolla sotilaille ylintä johtoa lukuun ottamatta. Siksi tyytymättömyys Maduroon on lisääntynyt myös armeija riveissä.

Guaidó on kertonut neuvotelleensa armeijan sotilaiden kanssa antautumisesta. Siitä, onko neuvotteluja todellisuudessa käyty, ei ole tietoa.

4. Yhdysvaltojen rooli

Yhdysvallat on lisännyt pakotteita ja painostusta Maduron hallintoa kohtaan.

Merkittävämpiä ovat Yhdysvaltojen pakotteet Venezuelan öljy-yhtiö PDSVA:lle, sillä niiden avulla Maduron hallinto ei voi enää käyttää öljy-yhtiön varoja.

Guaidón kannattajat ovat tyytyväisiä Yhdysvaltojen painostukseen, mutta samalla Venezuelassa on herännyt pelko sotilaallisesta väliintulosta, joka voisi johtaa sisällissotaan.

Guaidón mukaan pelko on turha, sillä "suurin osa venezuelalaisista vastustaa Maduroa".

Useiden lähteiden mukaan Yhdysvallat on kuitenkin lähettänyt yli 5 000 sotilasta Kolumbiaan Venezuelan vastaiselle rajalle.

Samaan aikaan Maduroa tukeva Venäjä on tuonut maahan omia sotilaitaan.

Sekä Yhdysvalloilla että Venäjällä on Venezuelassa taloudellisia intressejä, mikä tekee Venezuelasta pelinappulan suurvaltojen välillä.

Osa venezuelalaista uskoo, että Yhdysvaltojen asevoimien tuella Maduro voitaisiin syrjäyttää yhtä nopeasti kuin Panaman diktaattori Manuel Noriega vuonna 1989. Tuolloin Yhdysvallat hyökkäsi täydellä voimalla Noriegan joukkoja vastaan ja kukisti ne kahdessa päivässä.

Vaikka Venezuelassa osa kansasta pelkää sisällissotaa, nopea sotilaallinen väliintulo on monelle helpompi ajatus kuin Maduron vallan jatkuminen.

Toisaalta Yhdysvaltojen sekaantumisesta Latinalaisen Amerikan maiden asioihin ei ole historiassa järin onnistuneita esimerkkejä.

Lue lisää:

Venezuelaiset palasivat kaduille – Caracas täyttyi mielenosoittajista, sotilailta vaaditaan tukea

Yle Venezuelassa: Caracasilaisessa slummissa asuva Luis uskoi ennen sosialismiin, nyt hän marssii opposition riveissä