Turun telakan alihankkijat ihmettelevät, missä ovat sadat työttömät metallimiehet – "Haettu on kissojen ja koirien kanssa eikä ole löydetty"

Alihankkijat ja työntekijäjärjestö kinastelevat, onko Lounais-Suomessa pulaa työstä vai työntekijöistä.

telakkateollisuus
Hitsaaja Pirjo Lundell-Lindqvist on ollut töissä Turun telakalla jo yli 40 vuotta, nyt Meyerin Turun telakalla. Kuva 16.9.2016
Varsinais-Suomen TE-toimiston mukaan maakunnassa oli työttömänä tammikuun lopussa yli sata hitsaajaa.Kalle Mäkelä / Yle

Turussa sijaitsevan Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta ihmettelee viime aikojen uutisointia Lounais-Suomen työttömistä laivanrakentajista. Alueella pitäisi olla jopa tuhat työtöntä metallimiestä, joita kiinnostaisi telakkateollisuus. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

– Ihmettelen hiukan tätä, koska omakohtainen kokemus on ihan toinen, Juha Hietarinta sanoo.

Laivasähkö on toiminut telakkateollisuudessa jo vuosikymmeniä sekä kokonaistoimittajana että alihankkijana. Hietarinta sanoo, että yritys etsii parhaillaankin hitsaajia.

– Avoimeen hitsarin paikkaan ei ole tullut yhtään ainoaa hakemusta, Hietarinta ihmettelee.

Toimitusjohtaja Juha Hietarinta.
Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta työllistää suoraan 160 ihmistä. Kaikki työntekijät ovat suomalaisia.Yrjö Hjelt / Yle

Soittokierros varsinaissuomalaisiin metallialan yrityksiin vahvistaa Hietarinnan ihmetyksen. Alueen työttömät metallimiehet eivät jostain syystä hae avoinna olevia työpaikkoja.

Apuna kissat ja koirat

Laivojen sisustukseen ja ulkokansiin erikoistuneen NITin toimitusjohtaja Jari Suominen sanoo, että yritys on yrittänyt löytää metallimiehiä suorahakuna, TE-toimiston kautta ja henkilöstövuokrayhtiön kautta – turhaan.

– Sanotaan, että on satoja tai jopa tuhat metallimiestä työttömänä. Se on outoa, koska haettu on kissojen ja koirien kanssa eikä ole löydetty, Suominen sanoo.

Me palkataan kaikki, jotka ovat osaavia ja päteviä. Se ei ole kiinni siitä, mistä he ovat kotoisin.

Jari Suominen

Lounais-Suomessa on meneillään ennen näkemätön positiivinen rakennemuutos. Turun ja Rauman telakat sekä Uudenkaupungin autotehdas ovat toimineet vetureina ja luoneet työpaikkoja etenkin Turun seudulle. Vuodesta 2015 lähtien Varsinais-Suomessa on työllistynyt 20 000 ihmistä.

– Kyllä minä väittäisin, että jos on aktiivinen ja haluaa töitä, niin kyllä metallimiehelle tältä seudulta töitä löytyy, Jari Suominen sanoo.

Jari Suominen, toimitusjohtaja, NIT
NITin toimitusjohtaja Jari Suominen haluaisi palkata pajalleen ohutlevy- ja sisustusmetallimiehiä.Yrjö Hjelt / YLE

Samaa mieltä on Juha Hietarinta.

– Jos tilastoissa on satoja työttömiä ja he eivät hae avoimia työpaikkoja, jossakin on vikaa.

Hietarinnan mielestä kortistossa on eläkeputkessa olevia, työkyvyttömiä ja niitä, joita ei työnteko edes kiinnosta. Kaikki nämä vääristävät kuvaa todellisista työnhakijoista.

– Viime viikollakin oli tapaus, jossa mies sanoi olevansa kiinnostunut töistä vasta kesän jälkeen eli kun ansiosidonnaiset päivärahat päättyvät.

– Kun tekee urakkaa vuoden verran, sen jälkeen voi olla kaksi vuotta keskipalkalla ansiosidonnaisella. Miksi silloin tekisi töitä, Hietarinta selittää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enimmillään 500 päivältä.

Onko pulaa työstä vai tekijöistä?

Telakkateollisuuden ja alihankkijoiden mielestä Lounais-Suomessa on siis pulaa osaavista ammattimiehistä, jotka kykenisivät erilaisiin laivanrakennusalan töihin. Samaa mieltä ollaan myös TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissa.

Miten sitten on mahdollista, että työnantajat valittavat työvoimapulaa ja työntekijät sitä, että eivät pääse töihin?

– Työllistymisen esteet ovat moninaiset eli työvoiman kohtaanto ei ole mitenkään yksinkertainen juttu, sanoo Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluesimies Jukka Vatanen.

Hänen mukaansa Lounais-Suomen alueella on noin tuhat työtöntä, jotka hakevat sellaisia töitä, joissa voisivat ehkä työskennellä laivanrakennusteollisuudessa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä työttömänä yli sata hitsaajaa.

Alexandr Fiscev työskentelee NITin konepajalla Turussa.
Alexandr Fiscev työskentelee NITin konepajalla Turussa.Yrjö Hjelt / Yle

Kuinka monella metallimiehellä sitten oikeasti on tarvittava ammattitaito ja kunto, jolla pärjää raskaassa teollisuustyössä, se onkin sitten toinen juttu.

– Sellainen karkea arvio on, että ehkä muutama sata vain, Vatanen sanoo.

Ulkomaalaiset vie työt

Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton Satakunnan aluepäällikkö Jouni Nurmela piti Ylen haastattelussa metallimiesten työllistymisvaikeuksien syynä ulkomaista työvoimaa.

Myös Teollisuusliiton suurimman ammattiosaston eli turkulaisen Teollisuus 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki sanoo, että varsinaista työvoimapulaa ei ole.

– En usko. Mieluummin otetaan ulkomailta, mistä saadaan mahdollisimman halvalla joku tekijä.

NITin toimitusjohtaja Jari Suominen kiistää ehdottomasti sen, että työnantaja valitsisi työntekijänsä kansallisuuden mukaan.

– Ei pidä paikkaansa. Me palkataan kaikki, jotka ovat osaavia ja päteviä. Se ei ole kiinni siitä, mistä he ovat kotoisin. Helpompihan meidän on kommunikoida suomalaisten kanssa.

Antero Palomäki puolestaan sanoo, että puheet metallimiesten töitten välttelystä ovat puppua.

– Tuota en allekirjoita. Kun heille tarjotaan kunnolliset työnteon edellytykset, he varmasti hakeutuvat töihin.

Antero Palomäki, Turun Teollisuustyöväen ammattiosasto 49:n puheenjohtaja
Teollisuus 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki uskoo, että metallimiehiä kiinnostavat työt, jos palkka on kunnollinen.Yrjö Hjelt / Yle

Palomäen ammattiosaston jäsenistä on työttöminä yli 400 ihmistä. Kuinka moni heistä sitten voisi työllistyä telakkateollisuuden palvelukseen?

– Puolet todennäköisesti ainakin pienellä lisäkoulutuksella, Palomäki sanoo.

Miksi he eivät sitten työllisty?

– Ei siihen ole mitään syytä löytynyt. Ilmeisesti he haluavat kunnon palkan eivätkä tyydy ihan kymmenen euron tuntipalkkaan, Palomäki pohtii.

Tämä tuntuu aika merkilliseltä, että miksi työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa.

Antero Palomäki

Juha Hietarinta kiistää palkkojen polkemisen. Ammattitaito ratkaisee, kun työntekijä palkataan.

– Omalta kohdaltani sanon, että meillä noudatetaan työehtosopimuksia ja maksetaan vähintään sen suuruinen palkka, mitä TES edellyttää.

Ikä ei ole rasite

Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ihmettelevät, miten on mahdollista, että Lounais-Suomen työttömät metallimiehet ja muut laivanrakennusalalle haluavat eivät löydä töitä.

Toisen puolen mielestä töitä ei ole tarjolla. Toinen puoli taas on sitä mieltä, että työ ei kiinnosta.

– Tämä tuntuu aika merkilliseltä, että miksi työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa, Antero Palomäki sanoo.

Palomäki pitää yhtenä syynä sitä, että työttömistä 40 prosenttia on yli 50-vuotiaita, joita työnantajat eivät halua.

Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta on toista mieltä – tässäkin asiassa.

– Ikä ei ole kriteeri. Jos on valmiiksi ammattilainen, niin totta kai semmoinen on tervetullut.

Juttua korjattu klo 14.37: Ansiosidonnaista päivärahaa ei makseta kahta vuotta vaan enimmillään 500 päivältä.

Lue lisää:

Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"

Turun teollisuusväki huolissaan työttömistä laivanrakentajista – "Herää epäily, että telakoiden työnantajat haluavatkin tehdä laivat vain halpatyövoimalla"

Telakoiden työvoimaongelmat eivät yllättäneet työministeriä: "Telakoilla viedään sivummalle ja kuiskutellaan asiasta"

Lounais-Suomeen kaivataan lääkäreitä ja rakennusmiehiä – "Tilanne on pahin pitkään aikaan"