Satunnaisen vaalitarkkailijan analyysi: Antti Rinne ei kerro kaikkea sairaudestaan – Tiedot pitäisi julkistaa, jos Rinne pyrkii pääministeriksi

Vaaleihin valmistautuvat kansalaiset joutuvat pohtimaan, kestääkö Antti Rinteen terveys vaalikampanjan ja mahdollisen pääministeriyden rasitukset. Juttusarja käsittelee vaali-ilmiöitä.

eduskuntavaalit
Antti Rinne
Antti RinneJarno Kuusinen / AOP

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne julkaisi eilen Facebookissa kysymyksiä herättävän päivityksen. Hän kertoi olevansa voiton puolella ja totesi, että “sairauden hoitojakso on ohi”.

Viestistä ei käy yksiselitteisesti ilmi, onko Rinne yhä sairaalassa vai ei. Häntä ei ole kuitenkaan kotiutettu vielä. Rinne on kuntoutuksessa. Se tapahtuu yhä laitoksessa.

SDP näyttää luottavan siihen, että Rinne kestää kampanjan rasitukset

Mielipidetiedustelujen mukaan SDP on tällä hetkellä maan suurin puolue. Sen puheenjohtajana Antti Rinne on potentiaalinen pääministeriehdokas.

SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin julisti puolueen vaalistartissa runsas viikko sitten, että muutos alkaa 14. huhtikuuta, kun SDP:stä tulee suurin puolue ja Antti Rinteestä pääministeri.

Sosialidemokraatit lähtevät siis siitä, että nimenomaan Antti Rinne on puolueen ehdokas seuraavaksi pääministeriksi. Ilmeisesti puolueen johto on varma siitä, että Rinteen kunto kestää vaalikampanjan ja jopa pääministeriyden rasitukset.

Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella tuo päätelmä vaikuttaa toistaiseksi uskaliaalta.

Jos SDP katsoo, että eduskuntavaali on pääministerivaali, puolueen pitäisi nyt antaa äänestäjille tarkat tiedot ehdokkaansa terveydentilasta. Asiasta tähän mennessä julkistetuissa tiedoissa on oleellisia aukkoja.

Ennen kaikkea sepelvaltimotukokseen ja sen seurauksiin liittyvät oleelliset yksityiskohdat jäävät avoimiksi. Myös poikkeuksellisen pitkä sairaalahoito nostaa pohdittavaksi monia kysymyksiä.

Antti Rinne ei ole julkistanut kaikkia oleellisia tietoja sairaudestaan

Antti Rinne sairastui Espanjassa vuodenvaihteen tienoilla. Hän on julkistanut sairastumisestaan ja saamistaan hoidoista tietoja kolmeen otteeseen.

Kertomansa mukaan Rinne poti Espanjassa keuhkokuumeen ja sepelvaltimon tukoksen. Rinne on myös todennut, että hänen tilaansa on lisäksi heikentänyt sairaalainfektio.

Sepelvaltimon tukos havaittiin kuitenkin vasta Suomessa, jonne Rinne palasi 11. tammikuuta. Kotimaassa Rinteelle tehtiin pallolaajennusleikkaus.

Esimerkiksi seuraavat seikat eivät käy ilmi Antti Rinteen julkistamista tiedoista: Milloin ja kuinka pahoin sepelvaltimo tukkeutui? Edelsikö keuhkokuume tukosta, vai laukaisiko tukos keuhkokuumeen? Onko sepelvaltimotukos vaurioittanut Rinteen sydänlihasta?

Nämä ovat sairauteen liittyviä yksityiskohtia, mutta hyvin oleellisia paitsi potilaan tämän hetkisen kunnon, myös hänen tulevan kuntonsa ja suorituskykynsä arvioimisessa.

Sepelvaltimotukos vaurioittaa sydänlihasta

Pitkän uran tehneen kardiologin mukaan useita päiviä kestävä sepelvaltimotukos aiheuttaa yleensä arpeutuman sydänlihakseen. Siitä seuraa sydämen vajaatoiminta, joka heikentää potilaan fyysistä suorituskykyä pysyvästi.

Kertoessaan vakavasta sairastumisestaan Antti Rinne on Facebook-päivityksissään käyttänyt sanaa sepelvaltimotukos. Kysyin sydäntautien asiantuntijalta myös, mitä käsite sepelvaltimotukos tarkoittaa.

Lääkärien kielenkäytössä se tarkoittaa tilannetta, jossa verenkierto pysähtyy täysin. Siitä johtuva hapenpuute aiheuttaa aina sydäninfarktin eli vaurion sydänlihakseen.

Silloin, kun verisuonessa on vielä aavistus virtaamaa – esimerkiksi kaksi prosenttia normaalista – kyse on dynaamisesta tukoksesta. Tällöin suurta infarktia ei synny.

Kun lääkäri puhuu sepelvaltimon ahtaumasta tai kaventumasta, kyse ei ole infarktista, vaan läheltä piti -tilanteesta.

Pitkä sairaalahoito ja kuntoutus herättävät paljon kysymyksiä

Koska Antti Rinteen sairaalahoito on kestänyt kuukauden, on selvää, että hän on potenut poikkeuksellisen vaikean sairauden. Potilas, jolle on tehty pallolaajennus, pääsee useimmiten kotiin jo operaation jälkeisenä päivänä, joka tapauksessa alle viikossa.

Pallolaajennushoidon saanut potilas kuntouttaa yleensä itseään kotona lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Lääkäri antaa kullekin toipilaalle henkilökohtaiset kuntoutusohjeet. Esimerkiksi kuntoutuksen rasittavuuden aste ja kesto määritellään potilaan kunnon mukaan.

Vaikka Antti Rinne on saanut hoitoa moneen vaivaan yhtä aikaa, hänen saamansa sairaalahoito on kestänyt poikkeuksellisen pitkään. Se, miksi sairaalahoito kesti kuukauden päivät, on yhä mysteeri.

On perusteltua kysyä, onko hoidon pituus johtunut hänen sydänvaivoistaan, sairaalainfektiosta, vai kenties jostain aivan muista syistä? Edelleen on aiheellista kysyä, miksi Rinteen kuntoutus ei tapahdu hänen kotonaan?

Tulisiko pääministeriehdokkaiden julkistaa lääkärintodistukset terveydentilastaan?

Omaa terveydentilaa koskevat tiedot ovat jokaisen kansalaisen yksityisasioita, niillä on hyvin vahva suoja. Maan johtavien poliitikoiden kohdalla yksityisyyden suoja ei ole kuitenkaan samanlainen kuin kansalaisilla keskimäärin.

Tasavallan presidentti julkistaa säännöllisin väliajoin lääkärinlausunnon terveydentilastaan. Tähän käytäntöön siirryttiin Suomessa Urho Kekkosen presidenttikauden päätyttyä. Osasyynä tähän käytäntöön siirtymiseen oli aikanaan se, että presidentin valinta muutettiin suoralla kansanvaalilla tapahtuvaksi.

Pääministeriltä tai pääministeriehdokkailta vastaavaa säännöllistä lääkärinlausuntoa ei edellytetä, vaikka pääministeriys on Suomen poliittisessa järjestelmässä raskain ja stressaavin työtehtävä. Pääministerin työn vaativuus ja kuormittavuus on kasvanut Suomen EU-jäsenyyden aikana huomattavasti.

Korkeissa poliittisissa tehtävissä olevat henkilöt julkistavat yleensä oma-aloitteisesti tietoja vakavista, tehtäviensä hoitoon vaikuttavista sairauksistaan.

Puolueet eivät voi ulkoistaa pääministerin valintaa äänestäjille

Suurimmilla puolueilla on jo vuosien ajan ollut tapana korostaa, että eduskuntavaalit ovat pääministerivaalit. Näin asia ei tosiasiassa ole.

Kansalaiset eivät äänestä vaaleissa pääministeristä, vaan valitsevat kansanedustajia. Esimerkiksi SDP:n nykyistä puheenjohtajaa Antti Rinnettä voivat äänestää vain uusimaalaiset.

Mikään säädös ei edellytä, että pääministerin täytyy edustaa vaaleissa suurimmaksi nousevaa puoluetta. Tästä käytännöstä puolueet ovat sopineet keskenään. Laki ei myöskään määrää, että pääministerin tulee olla puolueen puheenjohtaja.

Esimerkiksi Mauno Koivisto nousi sekä Suomen pääministeriksi että presidentiksi, vaikkei hän ollut missään vaiheessa kansanedustaja.

On tietysti luonnollista ja ymmärrettävää, että suurimman puolueen asemaan vaaleissa johtanut henkilö on etusijalla, kun pääministeriä valitaan. Puolueet eivät voi kuitenkaan ulkoistaa pääministerin valintaa äänestäjille.

Jos maan suurimmat puolueet ovat aidosti sillä kannalla, että edessä olevat eduskuntavaalit ovat myös pääministerivaalit, tuohon kisaan osallistuvien puolueiden tulisi nimetä pääministeriehdokkaansa hyvissä ajoin. Kunkin pääministeriehdokkaan pitäisi myös julkistaa oma ehdotuksensa tulevaksi hallitusohjelmaksi.

Siinä tapauksessa olisi myös suotavaa, että kukin noista puolueista julkistaisi lääkärin lausunnon ehdokkaansa terveydentilasta. Vastuuta pääministerin valinnasta ei pidä sälyttää äänestäjille, jollei heillä ole noita tietoja käytettävissään.

Vastuu pääministeriehdokkaiden valinnasta on täysin puolueilla. Virallisesti lopullisen pääministerin valinnan tekee eduskunta ja tehtäväänsä hänet nimittää Tasavallan presidentti.

Jos puolueet haluavat tehdä eduskuntavaalista pääministerivaalin, niiden tulisi tehdä aloite lainsäädännön muuttamiseksi niin, että kansalaisilla olisi mahdollisuus äänestää pääministeriehdokkaista.

Lue myös:

Satunnainen vaalitarkkailija: Kansalaisten tuohtumus vanhustenhoidon ongelmista on oppositiolle oiva ase, sillä moni äänestää tunteella