Tuulivoimayhtiö aikoo pystyttää Etelä-Lappiin sata voimalaa – Raanujärven kyläläiset vastustavat kiihkeästi: "Kyllähän se on katastrofi"

Tuulivoiman osuutta sähköntuotannosta pitäisi lisätä nykyisestä, sanoo suurin osa puolueista Ylen kyselyssä.

tuulienergia
Animaatio, jossa tuulivoimalat lisääntyvät maisemakuvaan.
Suuntaa antava havainnekuva Ylitorniolle, Rovaniemelle ja Pelloon suunnitelluista tuulivoimaloista.Yle Uutisgrafiikka

Raanujärvellä asuva Palojärven paliskunnan poroisäntä Tapio Vuolo pelkää elinkeinonsa puolesta.

– Pelottaa, pelottaa. Koska tässä on vuosisatoja tehty näitä hommia näissä kairoissa. On kulkenut oppi isältä pojalle, papalta isälle ja nyt on osa opettanut jo nuorempaa polvea. Tämä kaikki tuhotaan, Vuolo pelkää.

Lappiin kolmen kunnan alueelle on parasta aikaa suunnitteilla valtava tuulivoimapuisto. Tuulivoimayhtiö Smart Windpower suunnittelee noin sadan tuulivoimalan rakentamista Ylitorniolle, Rovaniemelle ja Pelloon.

Tuulipuisto olisi toteutuessaan yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista. Voimaloiden on tarkoitus toimia markkinaehtoisesti ilman valtion tukea.

Tuulivoiman tuotanto lisääntyy Suomessa kovaa vauhtia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tuotanto on kasvanut niin paljon, että on puhuttu suoranaisesta tuulivoimabuumista.

Viime vuonna Suomen lähes 700 tuulivoimalalla tuotettiin jo noin seitsemän prosenttia maamme sähköstä. Tuulivoimateollisuuden edunvalvontajärjestön Tuulivoimayhdistyksen mukaan alan tavoitteena on rakentaa 1 400 uutta voimalaa vuoteen 2030 mennessä.

Ylen A-studiossa keskustellaan tänään tiistaina tuulivoiman tulevaisuudesta Suomessa. Studiossa pohditaan muun muassa sitä, kuinka suureksi tuulivoiman osuus sähköntuotannosta voi kasvaa ja mihin voimaloita voisi sijoittaa?

Kaikkia voimalat eivät miellytä

Ylitorniolla sijaitsevan Raanujärven kylän asukkaat eivät olleet tammikuun lopussa järjestetyssä yleisötilaisuudessa tuulivoimahankkeesta innostuneita. Voimaloiden pelätään muun muassa haittaavan porojen liikkumista, pilaavan maiseman ja karkottavan turistit.

– Minun mielestäni näin massiivista, valtavaa hanketta ei meidän kuntaan tarvita, sanoi kyläiltaan osallistunut Tanja Joona.

Joona kertoo, että voimalat nousisivat noin neljän kilometrin päähän hänen olohuoneensa ikkunasta.

– Nämähän on valtavia myllyjä, joten ne näkyvät siihen todella hyvin, Joona huomauttaa.

Tanja Joona
Tuulivoimalat nousisivat noin neljän kilometrin päähän Tanja Joonan olohuoneen ikkunasta.Pasi Peiponen / Yle

Poroisäntä Tapio Vuolo pelkää porojen alkavan karttaa tuulivoimala-aluetta.

– Kyllähän se itselle ja koko paliskunnalle on katastrofi. Johtuen siitä että se käytännössä katkaisee tämän paliskunnan itä–länsi-suunnassa, Vuolo pohtii.

– Ja juuri tämä alue, mihin nämä myllyt ovat tulossa, on keskeinen vasonta-alue. Ei meillä ole korvaavaa paikkaa sille. Se on suurin haitta, hän jatkaa.

Tapio Vuolo
Poroisäntä Tapio Vuolo pelkää tuulivoimaloiden karkottavan porot.Pasi Peiponen / Yle

Puolueet näkevät potentiaalia

Yle kysyi eduskuntapuolueiden näkemyksiä tuulivoiman tulevaisuudesta Suomessa. Eduskuntaryhmien puheenjohtajille lähetetyssä kyselyssä kysyttiin muun muassa, kuinka monta prosenttia Suomen sähköntuotannosta pitäisi olla tuulivoimalla tuotettua vuoteen 2030 mennessä.

Tarkan prosenttiluvun suostuivat antamaan vain keskusta, vihreät ja kristillisdemokraatit. Useimpien puolueiden mielestä tuulivoiman osuutta pitäisi kuitenkin lisätä nykyisestä.

Eniten potentiaalia tuulivoimassa näkee vihreät, joiden mielestä tuulivoimalla voitaisiin runsaan kymmenen vuoden päästä tuottaa jopa 30 prosenttia sähköstä.

Keskustan mielestä tuulivoiman osuuden tulisi olla vuonna 2030 noin 20–25 prosenttia ja kristillisten mukaan tavoitteeksi voitaisiin asettaa 15–20 prosenttia.

SDP vastasi tukevansa arvioita, joiden mukaan tuulivoiman osuus sähköntuotannosta tulee "moninkertaistumaan".

Vasemmistoliiton mielestä tuulivoimaa pitäisi olla "huomattavasti enemmän kuin nyt", mutta puolueen mielestä tarkkaa prosenttia on mahdoton määrittää. RKP kertoo niinikään kannattavansa tuulivoiman tuntuvaa lisäystä.

Kokoomuksen ja sinisten vastaukset olivat ympäripyöreämpiä. Kokoomuksen mielestä "tarkkoja prosentteja on turha heittää ilmaan, sillä energiantuotantoa on katsottava kokonaisuutena". Siniset puolestaan vastasi, ettei puolue ole asettanut tavoitteita yksittäisten energiantuotantomuotojen osuuksille, vaan markkinoiden tulee antaa päättää, mihin päästöttömiin energiantuotantomuotoihin investoinnit suuntautuvat.

Penseimmin tuulivoimaan suhtautuu perussuomalaiset. Puolueen mukaan tuulivoiman prosenttiosuutta ei tule sanella valtiovallan taholta. Perussuomalaiset huomautti myös vaativansa, että uusia tuulivoimatukiratkaisuja ei tehdä ennen kuin tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutuksista on tehty riippumaton selvitys.

Puolueiden tuulivoimakantoja.
Yle Uutisgrafiikka

"Kun tullaan siihen takapihalle, se ei aina miellytä"

Ylitorniolle, Rovaniemelle ja Pelloon tuulivoimalapuistoa suunnittelevan Smart Windpowerin toimitusjohtaja Kalle Riihikoski myöntää, että porotalouden yhdistäminen tuulivoimapuistoon on haaste.

– Mutta me uskomme, että tässä on haettavissa se yhteisyys, ja ympäristövaikutusten arviointi tulee selvittämään tämän asian, hän sanoo.

Riihikosken mukaan alueella olisi potentiaalia jopa 140 tuulivoimalalle, mutta ympäristövaikutusten arviointi vähentänee voimaloiden määrän noin 60–100:aan.

Riihikoski sanoo, ettei hän ole missään muualla nähnyt yhtä laajaa yhtenäistä aluetta, missä olisi yhtä hyvät puitteet tuulivoimatuotannolle. Hän myös huomauttaa, että moni suomalainen kuitenkin haluaa uusiutuvaa energiaa.

– Mutta sitten kun tullaan siihen takapihalle, niin ei se aina tietysti miellytä. Mutta me näemme tässä merkittävää potentiaalia ja tämä on Lapin sähköverkon kehittymisenkin kannalta merkittävä hanke.

Riihikoski myös korostaa, että aloite tuulivoimapuiston rakentamiseen tuli alueen yhteismetsän omistajilta.

Pohjois-Suomen kartta.
Yle Uutisgrafiikka

Pitäisikö tuulivoimaa edelleen tukea?

Yle kysyi puolueilta myös, pitäisikö niiden mielestä tuulivoimaa edelleen tukea, vaikka tuulivoimaloiden rakentaminen alkaa olla kannattavaa ilmankin tukia.

Keskusta arvelee, että viime keväänä hyväksytty uusiutuvan energian uusi tuotantotuki lienee viimeinen laatuaan, koska tuulivoima tulee olemaan kannattavaa ilman tukiakin.

Kokoomus ei täsmennä vastauksessaan, pitäisikö nimenomaan tuulivoima tukea, mutta puolueen mukaan kaikki uudet energiatukipäätökset on kohdennettava muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin.

SDP ilmoittaa suhtautuvansa kriittisesti tuotantotukiin. Investointitukia uusiutuville energialähteille on puolueen mukaan kuitenkin tarpeen harkita jatkossakin, jotta päästöttömän sähköntuotannon osuus edelleen kasvaisi.

Vihreidenkään mielestä tuulivoimaa ei tarvitse tulevaisuudessa tukea enää lainkaan. Vihreät kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi pienempiä yrityksiä voidaan auttaa käynnistämään investointeja esimerkiksi takauksilla. Puolue myös huomauttaa, että merituulivoima tarvitsee todennäköisesti ainakin alkuvaiheessa tukea.

Perussuomalaiset korostaa, että missään tukijärjestelmissä ei pidä olla tuulivoiman tuotantotukia mukana. Perussuomalaisten mielestä tärkeämpää olisi panostaa uusiutuvien energialähteiden tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen sekä investointitukiin.

Vasemmistoliiton mielestä uusiutuvalle energialle tarvitaan jonkinlaista tukea niin kauan, että on selvä näkymä siitä, että uusiutuva energia lisääntyy ja ilmastopäästöt vähenevät riittävän nopeasti ilman tukeakin.

RKP:n mielestä nykyinen tukimuoto on hyvä, mutta puolue huomauttaa, että voi hyvin olla, että teknologinen kehitys tekee sen tarpeettomaksi, koska jo nyt tuulivoima on halvin tapa rakentaa uutta sähköntuotantokapasiteettia Suomessa.

Kristillisten mielestä tuista tulisi vähitellen luopua, mutta puolue kuitenkin huomauttaa, että tukia kuitenkin tarvitaan, mikäli ilman niitä ei päästä tavoitteisiin uusiutuvan energian osalta.

Sinisten mielestä seuraavalla hallituskaudella ei ole tarvetta tukea tuulivoimaa uusilla tukijärjestelmillä. Puolueen mielestä tuet tulisi sen sijaan suunnata uusien teknologioiden kehittämiseen ja pilottiprojekteihin.

Kuinka suureksi tuulivoiman osuus sähköntuotannosta voi kasvaa ja mihin voimaloita voisi sijoittaa?

Tuulivoiman tulevaisuutta Suomessa käsitellään tänään tiistaina Ylen A-studiossa klo 21. Vieraina uusiutuvien energiajärjestelmien professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan Teknillisestä yliopistosta ja johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta. Juontajana Heikki Ali-Hokka. #yleastudio

Juttua muokattu klo 22.19: Muutettu ennen viimeistä väliotsikkoa oleva lause muotoon: aloite tuulivoimapuiston rakentamiseen tuli alueen yhteismetsän omistajilta.

Lue lisää:

Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä tuulivoimaloita – Katso kartasta, onko sinunkin mökkisi lähelle nousemassa iso tuulivoimapuisto

Tuuli-, aurinko- ja biovoima pannaan kilpasille keskenään – Uusiutuvalle sähkölle tulee uusi tukimalli

Nyt se tapahtui: Ensimmäiset tuulivoimalat ilman yhteiskunnan tukea rakennetaan Suomeen