Kansalaisjärjestö: Salamyhkäisen euroryhmän toimet pitää avata muillekin – isot maat jyräävät pienet rahan kulisseissa

Transparency International: Saksa ja Ranska ovat muita paremmassa asemassa euroalueen asioista päätettäessä jo siksi, että niillä on pieniä suuremmat resurssit kerätä ja muodostaa tietoa.

Euroryhmä
EU:n talouskomissaari Pierre Moscovici ja Italian valtiovarainministeri Giovanni Tria euroryhmän kokouksessa maanantaina.
EU:n ranskalainen talouskomissaari Pierre Moscovici ja Italian valtiovarainministeri Giovanni Tria pelasivat kumpikin poliittista peliä euroryhmän kokouksissa viime vuoden lopussa, Transparency Internationalin uudessa raportissa sanotaan. Olivier Hoslet / EPA

Niin kutsuttu euroryhmä käyttää nykyään merkittävää taloudellista päätösvaltaa, minkä vuoksi sen pitäisi olla paremmin ulkopuolisten valvottavissa, kansalaisjärjestö Transparency International sanoo tiistaiaamuna julkaisemassaan arviossa (siirryt toiseen palveluun).

19 euromaan talousministerien muodostaman epävirallisen ryhmän merkitys yhteisvaluutta-alueella on kasvanut Euroopan keskuspankin rinnalla. Vaikka talouspäätösten pitäisi perustua sääntöihin, euroryhmän päätökset ovat tärkeimmissä asioissa kuitenkin poliittisia, kansalaisjärjestö arvostelee.

"Demokraattinen vastuunkanto puuttuu"

Euroryhmä paljastaa tätä nykyä päätöstensä taustoja käytännössä juuri sen verran kuin se itse haluaa.

Keskustelut ja kokouksissa käytetyt taustaraportit ja asiakirjat halutaan pitää mahdollisimman luottamuksellisina. Siksi niistä kuullaan julkisuudessa vain mitä ryhmän puheenjohtaja paljastaa raportissaan tai valtiovarainministerit kertovat kotimaissaan.

Euroryhmällä on siis paljon valtaa, mutta ei juuri demokraattista vastuuta.

Transparency Internationalin mielestä euroryhmän pitäisikin lisätä vastuuvelvollisuuttaan muun muassa parantamalla tiedonsaantia päätöstensä valmistelusta. Sen pitäisi julkaista listaa dokumenteista, joiden sisältö on päätetty salata. Näin ulkopuoliset voisivat tehdä ryhmälle tietopyyntöjä.

"Vaikutuksia kansalaisiin pitäisi valvoa"

Järjestö ottaa esimerkiksi euroryhmän roolin kehittymisestä kriisimaiden (Kreikka, Espanja, Portugali, Irlanti ja Kypros) lainaohjelmien neuvottelut takavuosina.

– Niiden rahoitusavusta ja talouden sopeuttamisohjelmista päätettäessä euroryhmä sai merkittävää uutta valtaa. Nykyisin ryhmä tekee kauaskantoisia päätöksiä, joilla on vaikutuksia kokonaisiin kansantalouksiin, raportissa todetaan.

Kansalaisjärjestö pitää ongelmana myös sitä, että vaikka euroryhmä tosiasiassa tekee jopa kansalaisoikeuksiin vaikuttavia linjauksia, sen päätöksiä ei voi haastaa oikeudessa.

Ryhmästä on tullut merkittävä Eurooppa-tason päättäjä, mutta sen jäsenet eli talousministerit kantavat poliittista vastuuta vain kotimaissaan. Euroryhmän ylikansallista valtaa ei valvo oikein kukaan.

Niinpä EU-parlamentin valvontamahdollisuuksia esimerkiksi suoraan kansalaisiin vaikuttavissa talouspäätöksissä pitäisi lisätä, Transparency International ehdottaa. Toisin kuin nyt, euroryhmän puheenjohtajalla pitäisi kansalaisjärjestön mielestä myös olla velvollisuus vastata EU-parlamentin kysymyksiin.

Kreikan kriisi söi velkaisten maiden valtaa

Kreikan piti hakea kriisivuosina talouden sopeuttamispaketeilleen euroryhmän hyväksyntä. Tiistaina julkaistun raportin mukaan niihin liittyvät päätökset olivat usein poliittisia eivätkä sääntöihin pohjautuvia.

Suurten velkojamaiden valta kasvoi suhteessa pieniin velkaisiin maihin, kun velkojamaat saivat kokouksissa helpommin tukea muilta.

Jälkikäteen on kyselty, miksi talouskuri oli euroryhmän mielestä ainoa vaihtoehto Kreikalle tai kuka määritteli, että Kreikka pystyi suoriutumaan veloistaan eikä joutunut velkajärjestelyyn. Myös euroministerien käyttämien taustatietojen oikeellisuutta (siirryt toiseen palveluun)on kyseenalaistettu.

– Kriittisiä tilanteita tulee tulevaisuudessakin, ja euroryhmä tekee taas päätöksiä, joilla on isoja seurauksia, raportti muistuttaa.

"Isot maat voivat rikkoa sääntöjä"

Tuoreimpana esimerkkinä poliittisesta väännöstä ja suurten maiden vallasta ryhmän sisällä Transparency International mainitsee loppuvuoden tapahtumat Italian ja Ranskan talousarvioihin liittyen.

Ne osoittivat järjestön mielestä, että suuret jäsenmaat käyttävät aktiivisesti valtaansa paitsi EU-komission painostamiseen myös liittolaisten keräämiseen eurorymässä.

Ensin EU uhkasi Italiaa rangaistustoimilla maan populistihallituksen esittelemän alijäämäisen budjetin vuoksi.

Sitten joulukuussa Ranskan presidentti Emmanuel Macron lupasi suuria mielenosoituksia järjestäneille keltaliiveille myönnytyksiä, jotka olisivat johtaneet maan budjettivajeen singahtamiseen yli EU-rajojen.

Italia käytti tilaisuuden hyväkseen ja vaati rangaistustoimia myös Ranskalle. Viikkoa myöhemmin komissio hyväksyi Italian budjetin.

– Se [Italian uusi budjettisuunnitelma] oli käytännössä sama kuin minkä talouskomissaari Pierre Moscovici oli hylännyt riittämättömänä viikkoa aiemmin, Transparency Internationalin raportissa todetaan.