Selluteollisuus kestää entistä paremmin talouden puhureita – tehtaat takovat nyt ennätystuloksia

Maailmanlaajuiset megatrendit tukevat sellun kysyntää seuraavassa matalasuhdanteessa.

Metsä- ja paperiteollisuus
Stora Enso Imatran tehtaat
Tommi Parkkinen/Yle

Selluteollisuudella on mennyt Suomessa jo kymmenen vuotta todella hyvin. Sekä sellun hinta, tuotantomäärä että vienti ovat kasvaneet tasaisesti.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Muutos aikaisempaan kymmenvuotiskauteen näyttää selvältä. Vuosina 1999–2008 sellumarkkina sahasi ylös ja alas. Tänä aikana selluntuotannossa oli Suomessa kolme selkeää nousu- ja laskukautta.

Tilastografikkk
Mikko Airikka | Yle

Syvin lasku oli vuonna 2009, jolloin maailmanlaajuinen lama vei myös Suomen selluntuotannon pohjamutiin. Viime vuonna selluntuotannossa noustiin Suomessa nähtävästi jo vuoden 2006 tuotantoennätyksen eli 8 miljoonan tonnin tasolle. Tähän viittaa ainakin viime vuoden kolmen neljänneksen tuotantomäärä 6 miljoonaa tonnia ja kasvuluku 6,2 prosenttia.

Vuonna 2017 Suomessa tuotettiin 7,7 miljoonaa tonnia sellua.

Pois paperista

Selluteollisuuden tasaisemman kasvun taustalla on se, että sellua menee nykyään entistä paljon vähemmän paperiteollisuuteen, joka on perinteisesti ollut erittäin suhdanneherkkä toimiala.

– Nykyään sellua käytetään yhä enemmän kuluttajapakkauksissa, teollisissa pakkauksissa ja myös uusissa tuotteissa biotaloudessa, jotka eivät ole niin herkkiä talouden isoille heilahteluille, Stora Enson talousjohtaja Seppo Parvi kertoo.

Stora Ensolla siirtymä pois paperiteollisuudesta on ollut voimakasta.

– Vuonna 2006 Stora Enson liikevaihdosta vielä 70 prosenttia tuli paperiliiketoiminnasta. Nykyään tuo luku on enää 30 prosenttia, talousjohtaja Seppo Parvi kertoo.

Viimeksi viime perjantaina Stora Enso ilmoitti jälleen yhden paperikoneensa sulkemisesta. Kone ajetaan alas Imatralla.

Megatrendit tukevat kysyntää

Sellusta tehdään nykyään yhä enemmän pehmopapereita, kartonkia ja pakkausmateriaaleja, joiden tuotantoa tukevat useat megatrendit maailmalla.

– Tällaisia megatrendejä ovat esimerkiksi väestönkasvu ja keskiluokan vaurastuminen Aasiassa sekä nettikaupan kasvu, joka lisää pakkausmateriaalien kysyntää, metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström kertoo.

pääekonomisti Maarit Lindström
Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.Kare Lehtonen/Yle

Myös muovipakkausten korvaaminen kuitupakkauksilla lisää sellun kysyntää.

– Nämä asiat mahdollistavat sen, että sellupohjaisten tuotteiden markkinat kasvavat tulevaisuudessa, Lindström sanoo.

Metsäteollisuus ry:n mukaan konsulttiyhtiö Pöyry arvioi sellupohjaisten tekstiili- ja hygieniatuotteiden sekä kuitupakkausten markkinan kasvavan maailmalla 96 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

Vakaammin matalasuhdanteeseen

Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström korostaa, että selluteollisuuden suhdannevaihtelut säilyvät myös tulevaisuudessa.

Selluteollisuuden nousut ja laskut saattavat tulevaisuudessa kuitenkin olla loivempia kuin silloin, kun sellua käytettiin vielä pääasiassa paperiteollisuuden raaka-aineena.

Asiasta saadaan selvyys vasta seuraavassa laskusuhdanteessa..

– Metsäyhtiöiden pitää mennä uusilla liiketoimintamalleillaan selkeän laskusuhdanteen läpi ennen kuin voidaan sanoa onko toimiala vähemmän suhdanneherkkä kuin ennen, Inderes-osaketutkimusyhtiön analyytikko Antti Viljakainen sanoo.

analyytikko Antti Viljakainen
Inderes-osaketutkimusyhtiön analyytikko Antti Viljakainen.Kare Lehtonen/Yle

Hänen mukaansa sijoittajat näkevät ainakin vielä sellu- ja metsäteollisuuden entiseen tapaan varsin suhdanneherkkänä alana.

– Kun katsoo kuinka paljon osakekurssit ovat tulleet tuolta kesän huipulta alas, niin kyllä sijoittajat luokittelevat edelleen metsäteollisuuden sykliseksi toimialaksi, Antti Viljakainen sanoo.