Puolueet eivät suostu laatimaan leikkauslistoja – Näin puheenjohtajat arvioivat valtiovarainministeriön kehotusta kahden miljardin sopeutuksiin

Useimmat puolueet ovat halukkaita karsimaan yritystukia ja nostamaan haittaveroja.

Suomen talous
Oikealta SDP:n 1. varapuheenjohtaja Sanna Marin, sinisten puheenjohtaja Sampo Terho, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, seitsemän tähden liikkeen puheenjohtaja Paavo Väyrynen, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, kristillisten puheenjohtaja Sari Essayah, ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Thomas Blomqvist ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n ilmastoaiheisessa vaalitentissä Helsingissä 9. tammikuuta
Puolueiden edustajia Maaseudun Tulevaisuuden ja MTK:n ilmastoaiheisessa tentissä 9. tammikuuta Helsingissä.Markku Ulander / Lehtikuva

Valtiovarainministeriöstä (VM) saatiin aamulla tyly arvio siitä, mitä seuraavan hallituksen pitäisi maan taloudelle tehdä.

Ministeriön raportin mukaan kestävyysvajetta pitäisi ensihätään nujertaa kahden miljardin sopeutuksilla jo ensi hallituskaudella. Virkamiesraportti ei ota kantaa siihen mitä tarkalleen ottaen pitäisi tehdä, jotta tavoite täyttyisi, joten kysyimme asiaa yhdeksältä eduskuntapuolueelta.

Pyysimme puolueiden edustajia kertomaan, yhtyvätkö he arvioon kahden miljardin sopeutustarpeesta.

Lisäksi kysyimme, mitä mahdolliset menoleikkaukset ensisijassa olisivat ja mitä veroja ennen muuta tulisi kiristää.

Tässä tiivistelmät puolueiden vastauksista.

SDP:n puheenjohtajan sijainen Sanna Marin

Sanna Marin ei ota kantaa kahden miljardin sopeutustarpeeseen.

Hän puhuu mieluummin työllisyyttä pitkällä aikavälillä parantavista uudistuksista, koska ne ovat hänen mukaansa myös VM:n virkamiesraportin "iso kuva". Tarvitaan perhevapaauudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen, varhaiskasvatusuudistus, työllisyyttä tukeva sosiaaliturvauudistus, aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa ja työllisyyttä vahvistava verouudistus.

SDP:n mielestä yritystukia voidaan leikata. Pienituloisiin ei sen sijaan pidä kohdistaa uusia leikkauksia.

Veropohjaa on SDP:n mukaan tiivistettävä, mikä tarkoittaisi esimerkiksi lähdeveroa institutionaalisille sijoittajille. Valtion tuloja on lisättävä lisäksi verosuunnitteluun ja harmaaseen talouteen puuttumalla.

Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo tapasi tiedotusvälineiden edustajia eduskunnan Valtiosalissa Helsingissä torstaina 31. tammikuuta
Valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo

Kokoomuksen Petteri Orpo sanoo yhtyvänsä valtiovarainministeriön raporttiin "kokonaisuutena".

Kasvuvuosien jälkeen on edessä uusi velkaantuminen, ellei tiukka talouspolitiikka jatku. Myös Orpo painottaa rakenteellisia uudistuksia, joilla nostetaan työllisyyttä. Hänen mukaansa leikkaukset ja veronkorotukset voidaan välttää, jos "rohkeilla uudistuksilla" saavutetaan korkeampi, 75 prosentin työllisyysaste.

Jos leikkauksiin on mentävä, Orpo lähtisi etsimään niitä ennen muuta yritystuista. Hän korostaa, että mitään jakovaraa ei valtiontaloudessa ole, ei vaikka työllisyys olisi korkeampi. Varoja voidaan kohdentaa uudelleen esimerkiksi koulutukseen, mutta tarvittavat varat on otettava muista menoista.

Kokoomus jatkaisi työn verotuksen maltillista keventämistä ja siirtäisi verotuksen painopistettä ympäristöveroihin ja haittaveroihin.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen

Keskustan Antti Kaikkonen ei suoraan yhdy valtiovarainministeriön näkemykseen kahden miljardin sopeutustarpeesta.

Hän katsoo valtiovarainministeriön arvioivan työllisyyden kehittymistä liian pessimistisesti. Tulevan hallituksen on jatkettava nykyistä hyvää työllisyyspolitiikkaa, jolloin sillä on Kaikkosen mukaan mahdollisuus myös panostaa jonkun verran lisää perusturvaan ja esimerkiksi koulutukseen. Valtiontalouden tiukan yleislinjan on kuitenkin jatkuttava.

Kaikkosen mukaan mitään leikkauslistoja ei tarvita, jos työllisyysaste nousee 75:een tulevalla vaalikaudella.

Jos verotukseen tehdään muutoksia, sen painopistettä on siirrettävä työn ja pk-yritysten verotuksesta haittaveroihin

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto
Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto

Vihreiden Pekka Haavisto ei halua ottaa selvää kantaa näkemykseen kahden miljardin sopeutustarpeesta, vaan korostaa rakenteellisia uudistuksia.

Hyvässä taloussuhdanteessa on tärkeää varautua huonompiin aikoihin, mutta leikkauslistoille ei ole nykytilanteessa tarvetta. Työllisyysasteen nostaminen, sote-säästöjen toteutumisen varmistaminen ja "turhien verotukien" karsiminen ovat raportin oleellisinta antia ja Haaviston mukaan myös vihreille tärkeitä.

Vihreät ovat valmiit leikkaamaan "ympäristölle haitallisia ja valtiontaloudelle kalliita" yritystukia.

Vihreät ei kiristäisi tuloveroja ja pitäisi veroasteen nykyisellään. Ympäristölle haitallisia kulutusveroja voidaan kiristää.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson

Li Andersson sanoo, että julkisen talouden mahdollinen sopeutustarve riippuu siitä, miten talous ja työllisyys kehittyvät.

Jos noususuhdanne jatkuu ja työllisyys paranee, on perusteita kireämmälle finanssipolitiikalle. Julkista taloutta pitäisi vahvistaa verotuksella.

Leikkauspolitiikkaa ei kuitenkaan pidä jatkaa, Andersson sanoo. Hänen mukaansa suomalainen tasa-arvo ja koulutusjärjestelmä eivät kestä uusia leikkauksia. Jos jostain on leikattava, niin ympäristölle haitallisista yritystuista.

Vasemmistoliitto kiristäisi omistamisen verotusta, esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkojen veroa.

Poliitikko ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, puoluetoimisto, Helsinki, 17.1.2019.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.Jari Kovalainen / Yle

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho

Jussi Halla-aho jakaa valtiovarainministeriön näkemyksen julkisen talouden suurista haasteita.

Hän toteaa kuitenkin kahden miljardin sopeutustarpeesta, että "tarkoista euromääristä voidaan keskustella". Avain ongelmien ratkaisuun on yritysten toimintaedellytysten parantaminen niin, että työllisyys paranee ja tulonsiirtojen tarve vähentyy.

Halla-aho säästäisi ennen kaikkea maahanmuuton kokonaiskustannuksista, jota perussuomalaisten laskelmien mukaan ovat "miljardiluokkaa". Myös tuulivoiman tuet voitaisiin poistaa, Halla-aho toteaa esimerkkinä tehokkaista säästöistä.

Verotusta ei Halla-ahon mukaan pidä kiristää, vaan keskituloisten verotusta on kevennettävä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah

Sari Essayah katsoo, että valtiovarainministeriön arvio sopeutustarpeesta "pitää varmasti paikkansa".

Hänen mukaansa leikkaukset tai veronkorotukset eivät kuitenkaan ole ensisijainen keino tilanteen korjaamiseksi, vaan työllisyyttä on ennen kaikkea nostettava. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, onnistunut sote-ratkaisu ja lisää joustavuutta työmarkkinoille.

Kristillisdemokraatit katsoisivat kriittisesti kaikkia menoja ja etsisivät tehokkuutta eri hallinnonaloilta. Asumistuen kokonaisuus pitäisi "arvioida uudelleen".

Kristillisdemokraatit eivät nostaisi kokonaisveroastetta, mutta painottaisivat nykyistä enemmän haittaverotusta, kuten sokeri, tupakka- ja alkoholiveroja. Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus tulisi puolittaa ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus lopettaa kokonaan.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson .Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson

RKP:n Anna-Maja Henrikssonin mielestä kahden miljardin sopeutustarve on suuruusluokaltaan "jotakuinkin oikea", mutta virkamiesraportti on otettava ennen kaikkea keskustelun avauksena. Työllisyyden nostaminen on kaikista oleellisin asia julkisen talouden kannalta.

Leikkauskeskusteluun RKP:n johtaja ei halua lähteä lainkaan. Sen sijaan on ajattava työllisyyttä edistäviä uudistuksia. On saatava aikaan esimerkiksi perhevapaauudistus ja panostettava työhyvinvointiin.

Työn verotusta ei pidä kiristää, vaan on katsottava välillisiä veroja ja ympäristöveroja.

Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho

Kahden miljardin sopeutustarve on sinisten Sampo Terhon arvion mukaan "oikeansuuntainen".

Jos suhdanne kääntyy kansainväliseksi taantumaksi ensi hallituskaudella, näkymä voi synkentyä entisestään. Terhon mukaan valtiovarainministeriön raportti on terve muistutus todellisuudesta ja realismista, joka on aivan muuta kuin "sosialistioppositiopuolueiden unelmahöttöpuheet ja miljardilupaukset".

Terho ei halua tässä vaiheessa kertoa, mistä puolue ensi sijassa leikkaisi. Hän uskoo kuitenkin, että seuraava hallitus pystyy päättämään yritystukien karsimisesta.

Jos verotusta on kiristettävä, kiristykset on tehtävä haittaveroihin, ei missään tapauksessa työn verotukseen.