Kiikuttaako pitsalähetti päivällisen kotiisi ilman työsopimusta? SAK haluaa päivittää työsuhdelakia "Työntekijät jäävät vaille kaikkea työsuhteen tuomaa turvaa"

SAK pelkää, että muuttuvassa työkulttuurissa työnantajavelvoitteet jäävät yhä useammin tekijän kannettavaksi.

työelämä
Ruokalähetti lähdössä viemään ruokia asiakkaalle.
Ruokalähetti lähdössä viemään ruokia asiakkaalle.AOP

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on huolissaan ilmiöistä, missä työtä tehdään työsuhteen kaltaisessa asemassa ilman työsopimusta.

Esimerkkinä tällaisesta on muun muassa monet alustatalouden työt, kuten ruokalähettipalvelut, mutta ongelma on tuttu myös muualla.

Yle kertoi tänään rekkakuski Pasista, jolle ei kertynyt työsuhteesta eläkettä, koska työnantaja oli pitänyt häntä yrittäjänä. Pasi itse luuli olleensa työsuhteessa kuljetusyritykseen.

– Isoin ongelma tässä on tietysti se, että nämä työntekijät jäävät vaille kaikkea työsuhteen mukanaan tuomaa turvaa. Ei ole turvattua toimeentuloa, ei työterveyshuoltoa eikä myöskään ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, kuvailee lakimies Paula Ilveskivi SAK:sta.

Järjestö vaatii työsopimuksen käsitteen täsmentämistä niin, ettei työsopimusten naamiointi erilaisiksi toimeksiantosopimuksiksi olisi mahdollista.

Aiheesta keskustellaan illan A-studiossa kello 21 alkaen.

“Ilmiö on lähtenyt käsistä”

Ongelmallisia toimialoja Ilveskiven mukaan ovat esimerkiksi monet alustapalvelut, kuten ruokalähettipalvelut, taksipalvelut ja siivousyritykset.

Taksinkuljettavat odottavat asikkaita taksitolpalla.
Myös moni taksikuski on näennäisyrittäjä.Sandra Crawford / Yle

Mukana on myös perinteisempiä aloja, kuten lehdenjakajia sekä kielenkääntäjiä.

– Kyllä tämä on lähtenyt aikalailla käsistä tämä juttu, Ilveskivi päivittelee.

Tilastokeskus: “Aika marginaalinen ilmiö”

Epätyypillisen työn tekeminen on lisääntynyt viime vuosikymmenillä, mutta näennäisyrittäjyydestä ilmiönä on vaikeaa saada tietoa.

– Käsitykseni on, että tällainen palkkatyön siirtäminen yrittäjätyöksi on aika marginaalinen ilmiö Suomessa. Se on muualla yleisempää, kertoo Anna Pärnänen Tilastokeskuksesta.

Tilastollisesti ryhmä luokitellaan itsensätyöllistäjiksi, joiden määrä on kasvanut hitaasti ainakin parin vuosikymmenen ajan.

Vuoden 2017 lopulla heitä oli vajaat 180 000, selviää Tilastokeskuksen tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).

Suurin osa itsensätyöllistäjistä on yrittäjiä omasta halustaan. Noin joka neljäs on päätynyt työllistämään itsensä yrittäjänä olosuhteiden pakosta.

– Yrittäjyys voi silti olla henkilön kannalta ihan hyväkin ratkaisu, Pärnänen muistuttaa.

– Näennäisyrittäjyyttä on vaikeaa mitata, koska siinä on monia elementtejä. Olennaista on se millainen on itsensätyöllistäjän neuvotteluasema, kun toimeksiannon hinnasta ja ehdoista sovitaan.

Vähintään neljänneksen tuloistaan tienasi eri alustoilta viime vuonna 0,3 prosenttia suomalaisista.

Itsensätyöllistäjien ensimmäinen lakko uhkaa

Tässä kuussa saatetaan nähdä myös ensimmäinen itsensätyöllistäjien lakko.

Perjantaina Suomen Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat ilmoittivat käännösyrityksille ja valtakunnansovittelijalle pääasiassa itsensätyöllistäjinä työskentelevien av-kääntäjien lakkouhasta (siirryt toiseen palveluun).

– Kyse on myös laajemmin toimeksiantajistaan riippuvaisten itsensätyöllistäjien eli niin sanottujen näennäisyrittäjien oikeudesta työehtosopimustoimintaan, sanoo edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

A-studiossa tänään: Siirtyykö yrittäjäriski työntekijöille? Studiossa SAK:n lakimies Paula Ilveskivi sekä työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä. Juontajana Sakari Sirkkanen. Katso suorana kello 21.03 alkaen. #yleastudio

LUE LISÄÄ

10-tuntisia päiviä 2500 euron bruttopalkalla – rekkakuski ajaa usein ilman lisiä ja ylityökorvauksia

Tuore vakuutusmuutos tekee itsensä työllistäjästä väliinputoajan: "Freelancer ei ole oikea yrittäjä"