Joona Timperi asuu viikot Vantaalla, mutta koti hänellä on Turussa – työn takia hankitusta kakkosasunnosta saa nyt verovähennystä 450 e/kk

Työasuntovähennystä hyödyntää edelleen vain noin 10 000 suomalaista.

työelämä
Joona Timperi työasuntonsa ovella
Joona Timperillä on työasunto Vantaalla.Paula Collin / Yle

Turkulainen Joona Timperi avaa työasuntonsa oven uudessa vantaalaisessa kerrostalossa. 28-neliöisessä yksiössä on hyvin tilaa ja se on sisustettu Timperin vanhoilla tutuilla huonekaluilla.

Koti on siis mukana, vaikka työasunnossa ollaankin.

Se oikea koti löytyy Turusta, ja siellä asuu myös vaimo.

Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivueessa työskentelevä Timperi sai työkomennuksen Vantaalle puolisen vuotta sitten. Alkuun hän reissasi Turun ja Vantaan väliä, ja vietti välillä öitään hotellissa. Työasuntoonsa mies pääsi muuttamaan loppuvuodesta.

– Oli aika raskasta kulkea Turun ja Vantaan väliä tai asua hotelleissa, enkä halua viettää vapaa-aikaani autossa. Itselleni työasunto toimii paremmin: voi olla molemmissa päissä omat tavarat ja riittää, kun muistaa vaan itsensä tuoda oikeaan paikkaan, Timperi sanoo.

Työasunnon hankkimista edesauttoi myös verottajan tarjoama työasuntovähennys, jota korotettiin vuoden alussa aiemmasta 250 eurosta 450 euroon kuukaudessa.

– Se oli yksi isoimmista tekijöistä, jotka vaikuttivat päätökseen hankkia työasunto. Kulut kasvavat, kun on kaksi asuntoa, ja kulkeminen niiden välillä aiheuttaa bensakuluja. Työasuntovähennys auttaa paljon, Timperi sanoo.

Käyttäjiä vähän

Työasuntovähennyksen tarkoituksena on kannustaa ihmisiä hakemaan ja vastaanottamaan työtä pitkänkin matkan etäisyydeltä vakituisesta asunnostaan. Vähennykseen on oikeutettu, jos sekä työpaikan että työasunnon etäisyys kodista on yli 100 kilometriä.

Vähennystä saa maksimissaan 450 euroa kuukaudessa, mutta kuitenkin enintään maksetun vuokran verran. Vähennystä voi saada vuokra-asunnosta, asumisoikeusasunnosta, työsuhdeasunnosta tai osaomistusasunnosta. Tarkemmat tiedot työasuntovähennyksen edellytyksistä löytyvät Verohallinnon verkkosivuilta (siirryt toiseen palveluun).

Monelle työn sijainti voi olla kynnyskysymys ottaa mielenkiintoinen tehtävä vastaan.

Joona Timperi

Työasuntovähennystä hyödynnetään vielä verrattain vähän. Vuoden 2017 verotietojen mukaan työasuntovähennystä haki tuolloin hieman yli 10 000 suomalaista. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kuitenkin yli 40 000 suomalaista käy töissä yli sadan kilometrin päässä kodistaan.

Keskimäärin työasuntovähennystä on myönnetty noin 2 000 euroa henkeä kohden. Suurin osa työasuntovähennystä hakeneista on ollut miehiä.

Grafiikka
Paula Collin / Yle

Turkulainen Joona Timperi pitää työasuntovähennystä merkittävänä kannustimena. Hänen kohdallaan se mahdollisti helpon siirtymisen työmaalta toiselle, mutta joillekin merkitys voi olla vielä suurempi.

– Monelle työn sijainti voi olla kynnyskysymys ottaa mielenkiintoinen tehtävä vastaan. Varsinkin, jos välimatka on pitkä, on työasunto melkein ainoa vaihtoehto, Timperi sanoo.

Vähennys pitäisi ainakin jossain määrin mahdollistaa myös yksin eläville.

Joona Timperi

Tällä hetkellä työasuntovähennystä myönnetään vain perheellisille. Kotona vakituisessa asunnossa täytyy siis asua puoliso, alaikäinen lapsi tai molemmat. Perheetön henkilö ei suurimmassa osassa tapauksista ole oikeutettu työasuntovähennyksiin.

Timperin mielestä siihen tarvittaisiin muutos.

– Itse näkisin niin, että vähennys pitäisi ainakin jossain määrin mahdollistaa myös yksin eläville, koska usein työkomennukset voivat olla määräaikaisia. Lisäksi tätä voisi laajentaa myös omistusasuntoihin, jolloin vähentää voisi esimerkiksi asunnon hoitokuluja, Timperi pohtii.

Muutos voi näkyä vuokra-asuntomarkkinoilla

Miten työasuntovähennys vaikuttaa tulevaisuudessa vähennyksen hyödyntämisen suosioon tai työasuntojen hankintaan, sitä on vielä vaikea sanoa. Maaseudun Tulevaisuus (siirryt toiseen palveluun) uutisoi syksyllä, että Kuntaliitto pelkää korotuksen aiheuttavan kikkailua vuokra-asunnoilla.

Asuntoja pääosin Turun ja Tampereen alueella vuokraavan ja asumisoikeusasuntoja omistavan YH-Kotien toimitusjohtaja Janne Tuominen uskoo, että työasuntovähennyksen korotus saattaa lisätä vuokra-asuntojen kysyntää.

– Vielä on mahdotonta arvioida, paljonko se vaikuttaa, mutta luulen, että vaikutus on pieni, hän sanoo.

Työasuntovähennyksen korotusta Tuominen pitää kuitenkin oikeana suuntauksena.

Janne Tuominen
YH-Kotien toimitusjohtaja Janne Tuominen uskoo, että työasuntovähennyksen korotus voi näkyä jossain vaiheessa myös vuokra-asuntomarkkinoilla.Paula Collin / Yle

Jo kolmasosa suomalaisista asuu vuokralla, ja erityisesti pienistä asunnoista on kova kysyntä. Janne Tuomisen mukaan kaikki YH-Kodeissa tarjolle tulevat vuokra-asunnot viedään saman tien käsistä.

– Asuntorakenne on ollut vuosien saatossa vähän virheellinen, ja nyt kun uusia rakennetaan, kaikki täyttyvät. Vuokra-asuntojen kysyntään vastataan sillä, että jatkossakin rakennetaan kohtuullisen paljon kasvukeskuksiin.

Jos työasuntovähennyksen korotus lisää työasuntojen vuokraamista, voi pienten vuokra-asuntojen kysyntä entisestään lisääntyä. Tuominen ei kuitenkaan usko, että se vaikuttaisi merkittävästi pienten asuntojen saatavuuteen.

– Uskon, että pieniä vuokra-asuntoja riittää, kun niitä rakennetaan järkevästi tasaiseen tahtiin.