Tuhkarokon rokotekattavuus on nyt 96 % – Paikalliset erot silti huolena

Kouluikään ehtineistä lapsista ilman perusrokotuksia jää vain 0,5 prosenttia, THL kertoo.

Kotimaa
vauvaa rokotetaan
Lasta rokotetaan terveyskeskuksessa.AOP

Lasten rokotuskattavuus on Suomessa erittäin hyvä. Kattavuuksissa on kuitenkin eroja eri rokotteiden ja eri alueiden välillä, kertoo THL. Tiedot pohjaavat valtakunnalliseen rokotusrekisteriin, jota on nyt täydennetty vuonna 2016 syntyneiden lasten tiedoilla.

Kaikkein eniten on parantunut tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaavan MPR-rokotteen kattavuus. Rokotuksen on saanut noin 96 prosenttia vuonna 2016 syntyneistä. Kasvua vuotta aiemmin syntyneisiin on lähes kaksi prosenttiyksikköä.

Mahdollisten tuhkarokkotartuntojen leviämisen estävä laumasuoja on hyvä, jos MPR-rokotuskattavuus on yli 95 prosenttia. Valtakunnallisesti laskettuna laumasuoja siis taas toimii, mutta paikallisten epidemioiden synnyn kannalta ratkaisevaa on rokotekattavuus tartunnan saaneen lähiympäristössä.

Alueellisia eroja voi tarkastella THL:n interaktiivisesta kartasta. (siirryt toiseen palveluun)

Asia on ollut esillä julkisessa keskustelussa viime aikoina, kun tietoon on tullut useampia ulkomaanmatkoilta Suomeen päätyneitä tartuntoja.

Kotkalaisessa päiväkodissa tuli tammikuun lopulla ilmi rokottamattoman lapsen saama tuharokkotartunta. Aiemmin tammikuussa tuhkarokkoa todettiin myös aikuisella potilaalla Espoossa.

Joulun alla puolestaan luotolaislapsen tuhkarokkotartunta aiheutti mittavia varautumistoimia, sillä altistuneita oli runsaasti ja alueella on paikoittain matala rokotekattavuus. Myös Tampereella oli joulukuussa tuhkarokkotapaus, tuolloin sairastuneina oli kolme aikuista.

THL:n asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalon mukaan uutisointi tuhkarokosta ja siihen liittyvistä jälkitaudeista on tuonut esille sen, miksi rokotuksia tarvitaan.

– Rokotuskattavuuksissa on kuitenkin alueellisia eroja. Koska esimerkiksi tuhkarokko tarttuu erittäin herkästi, kannattaa tavoitella mahdollisimman korkeaa kattavuutta sekä alueellisesti että eri väestöryhmittäin, Elonsalo sanoo THL:n tiedotteessa.

Rokottamattomuus on harvinaista

Rokotteista käytävästä julkisesta keskustelusta huolimatta rokottamattomuus on koko Suomen mittakaavassa harvinaista.

Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansallisen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Kouluikään ehtineistä lapsista ilman perusrokotuksia jää vain 0,5 prosenttia, THL laskee.

Elonsalo kiittelee kuntien työtä rokotuskattavuuden ja rokotusluottamuksen vahvistamisessa.

– THL on tarjonnut viime vuosina aktiivista tukeaan yli 100 kunnalle, ja rokotusaiheisiin koulutuksiimme osallistuu vuosittain yli 20 000 terveydenhuollon ammattilaista.

Viitosrokotteen saavat lähes kaikki lapset

Myös muiden tutkittujen rokotteiden kattavuus on korkealla.

Kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotteen saa noin 99 prosenttia lapsista.

Myös pneumokokkirokotteen suosio on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2016 syntyneistä sen on saanut 96 prosenttia. Samoin rotavirusrokotteen sai noin 92 prosenttia lapsista.

THL kertoo, että rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvien puutteiden vuoksi todelliset rokotuskattavuusluvut voivat olla vielä hieman rokotusrekisterin lukuja korkeampiakin.

Päivitetty 5.2.2019 klo 8.16: Lisätty linkki THL:n rokotekattavuuskarttaan ja faktalaatikko alueista, joissa MPR-rokotteen kattavuus on alle 85 %.