Kuinka paljon tuulivoimaa tarvitaan lisää? Näin puolueet vastasivat Ylen kyselyssä

Yle kysyi eduskuntapuolueiden kantoja tuulivoimaan. Alla puolueiden vastaukset kokonaisuudessaan.

tuulienergia
tuulivoimala
Ismo Pekkarinen / AOP

1. Viime vuonna tuulivoimalla katettiin 6,7 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Kuinka monta prosenttia Suomen sähköntuotannosta pitäisi olla tuulivoimaa vuoteen 2030 mennessä?

Keskusta: Jotta voimme saavuttaa asettamamme kansalliset uusiutuvan energian tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset päästövähennystavoitteet, niin tuulivoiman osuus koko sähköntuotannosta tulisi olla noin 20-25% vuonna 2030.

Kokoomus: Meidän on kuljettava kohti hiilineutraalia Suomea. Tarkkoja prosentteja on turha heittää ilmaan, sillä energiantuotantoa on katsottava kokonaisuutena. Uusiutumattomien energiamuotojen tuotannon lisääminen on edellytys taistelussa ilmaston lämpenemistä vastaan. Kokoomus onkin ajanut Suomen nykyisessä hallituksessa kivihiilen kieltämistä. Tavoitteenamme on, että fossiilisten polttoaineiden merkittävä käyttö voimalaitoksissa päättyy vuoteen 2040 mennessä ja turpeen osalta vuoteen 2035 mennessä.

SDP: On selvää, että tuulivoiman merkitys kasvaa tulevaisuudessa päästöttömänä sähköntuotantomuotona ja näyttää tällä hetkellä siltä, että se on myös kustannustehokas fossiilisia korvaava tuotantomuoto. Eri arvioiden mukaan tuulivoiman prosenttiosuus tulee moninkertaistumaan ja SDP tukee lähtökohtaisesti tämän kaltaista kehityssuuntaa. Kasvutavoitteissa täytyy kuitenkin olla realistinen. Energiaratkaisuissa on tärkeää varmistaa huolto- ja toimitusvarmuus.

Vihreät:Vihreiden energiavisiossa 2035 hahmotellaan tuulivoiman osuudeksi vähintään 30 prosenttia (30 TWh/a). Nykyisellä kehitystahdilla näyttää että tuo määrä voidaan saavuttaa jo vuonna 2030.

Perussuomalaiset: Perussuomalaisten eduskuntaryhmän vaade on se, että uusia tuulivoimatukiratkaisuja ei nyt tehdä, vaan tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutuksista tehdään riippumaton selvitys ennen kuin jatkosta päätetään. Tuulivoiman prosenttiosuutta ei joka tapauksessa tule sanella valtiovallan taholta, vaan eri sähköntuotantomuotojen keskinäinen kannattavuus ratkaisee sen, miten sähkö tuotetaan. Tuulivoimaa ei tule suosia esimerkiksi tukipolitiikalla muiden sähköntuotantomuotojen edelle. Jos tuulivoimaa ei pystytä tuottamaan kilpailukykyiseen hintaan ilman yhteiskunnan tukea, sitä ei pidä tuottaa. Valtiovalta voi tukea eri energiamuotojen investointikustannuksia, jos se tehdään yhtäläisistä lähtökohdista, mutta ei jatkuvaa tuotantoa.

Vasemmistoliitto: Huomattavasti enemmän kuin nyt. Tarkkaa prosenttia on mahdoton määrittää. Tärkeintä on saada energiantuotannon ilmastovaikutukset nopeasti alas. Siihen tarvitaan energiansäästöä, energiatehokkuuden parantamista, älykkäitä ratkaisuja ja päästöttömän uusiutuvan energian määrän lisäämistä. Ilmaston ja ympäristön kannalta parasta energiaa on se, jota ei ole tarvinnut tuottaa ollenkaan.

RKP: Koska tavoitteenamme tulee olla fossiilivapaa energiatuotanto 40-luvun alkuun mennessä tuulivoiman osuus pitäisi lisätä tuntuvasti. Jotta tähän päämäärään päästäisiin eräät asiantuntijaselvitykset laskevat, että tuulivoiman osuus pitäisi nousta lähelle 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa noin 30 000 MWh vuositasolla.

Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin on kuitenkin tapahduttava laajalla rintamalla, mikä tarkoittaa suurta satsausta tutkimukseen ja innovaation, samalla täytyy selkeästi parantaa energiatehokkuutta.

KD: Tuulivoimaa pitää lisätä mutta sillä ei voida ratkaista Suomen energiantarvetta. Tuulivoima lähinnä täydentää muuta sähköntuotantoa. Tavoitteeksi voidaan asettaa 15-20 % mikäli teknologia kehittyy oikeaan suuntaa.

Siniset: Sinisille on tärkeää, että Suomessa tuotettu energia on kotimaista, kohtuuhintaista ja ympäristöystävällistä. Tärkeää on myös se, että Suomessa säilyy monipuolinen energiapaletti ja huoltovarmuus on turvattu myös tulevaisuudessa. Kahdeksan eduskuntapuoluetta ml. Sininen tulevaisuus asettivat yhteiseksi tavoitteeksi, että sähkön ja lämmön tuotanto olisi lähes päästötöntä 2030-luvun loppuun mennessä huolto- ja toimitusvarmuusnäkökulmat huomioiden.

Kaikkia päästöttömiä energiantuotantomuotoja on tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen lisätä. Emme kuitenkaan ole asettaneet tavoitteita yksittäisten energiantuotantomuotojen osuuksille, vaan pidämme tärkeänä, että markkinat päättävät mihin päästöttömiin energiantuotantomuotoihin investoinnit suuntautuvat.

tuulivoimaloita ja synkkiä pilviä
AOP

2. Pitäisikö valtion ohjata paremmin tuulivoimaloiden sijoittamista? Minkälaisille alueille niitä pitäisi rakentaa?

Keskusta: Tuulivoimatuotannolle ihanteellisia alueita ei löydy joka paikasta, joten luonnollisesti se rajaa käytettäviä alueita. Tuulivoimaa tulee rakentaa sellaisille alueille, jossa se ei häiritse ympäröivää luontoa eikä alueen asukkaita kohtuuttomasti.

Kokoomus: Sijoituspaikkaa valittaessa joudutaan jo nyt tekemään tarpeeksi kompromisseja eri tekijöiden välillä. Suunnittelussa huomioidaan esimerkiksi läheiset suojelualueet ja kiinteistöjen läheisyys. Positiivinen uutinen on se, että esimerkiksi uuden roottoritekniikan ansiosta tuulivoimaloiden mahdolliset meluhaitat ovat pienemmät uusissa voimaloissa.

SDP: Suurten tuulivoimaloiden toteutuksen tulee lähtökohtaisesti perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitukseen. Hyvät tuulivoima-alueet löytyvät tarkalla kartoituksella ja analyyseillä.

Tuulivoimaloiden sijoittumista ja haittavaikutuksia säädellään nykyisin mm. kaavoituksella, minimietäisyyksillä ja ympäristövaikutusten arviointiprosessin avulla. Kaikilla energiantuotantomuodoilla on haittavaikutuksia, joita täytyy arvioida hyötyihin mm. päästöihin ja muihin ympäristövaikutuksiin nähden.

MRL:n uudistus on käynnissä. Tuulivoimakysymyksiä on tarpeen käsitellä tämän uudistuksen yhteydessä.

Vihreät:Tuulivoiman sijoittamista ohjaavat niin hankekohtainen ympäristövaikutusten arviointi kuin kuntien ja maakuntien kaavoituskin. Nykyjärjestelmään ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Maatuulivoiman lisäksi Suomessa on paljon potentiaalia merituulivoimalle ja sille sopivat alueet tulisi huomioida merialuesuunnittelussa.

Perussuomalaiset: Kyllä pitää – jos niitä ylipäänsä rakennetaan. Tuulivoimarakentamisesta lähiseudun asukkaille ja eläimille aiheutuvia haittoja, kuten matalataajuinen melu ja välke, ei myöskään ole juuri lainkaan huomioitu. Hankkeilla tulisi olla paikallisväestön vankka tuki ennen kuin niitä viedään eteenpäin.

Vasemmistoliitto: Valtiolla voi olla yleisiä ohjeistuksia sijoittelulle, mutta valtion ei pidä puuttua yksittäisten voimaloiden sijoitteluun. Esimerkiksi Tuuliatlas ja THL:n ohjeet etäisyyksistä ovat hyviä ohjenuoria, mutta sijoittelusta tulee päättää jatkossakin maakuntakaavalla ja merienkäyttösuunnitelmalla. Vasemmistoliitto vastusti maakuntakaavojen vahvistamisen poistoa ympäristöministeriöltä, mutta koska hallituspuolueiden voimin näin päätettiin tehdä, ei tuulivoimalle pidä tehdä erillistä poikkeusta kaavoituksessa. Tärkeää tuulivoiman hyväksyttävyyden parantamiseksi ja konfliktien ehkäisemiseksi on, että suunnitteluun otetaan varhaisessa vaiheessa mukaan paikalliset asukkaat.

RKP: Tuulivoiman rakentamisen edellytykset tuotannon näkökulmasta ovat parantuneet huomattavasti voimaloiden korkeuden kasvettua. Se tarkoittaa, että niitä hyvin voi sijoittaa sisämaahankin, vaikka tuuliolosuhteet siellä lähtökohtaisesti ovat huonommat. Siitä huolimatta parhaat alueet ovat rannikkoseuduilla. Kustannussyistä voimaloita tulisi pääasiassa sijoittaa maalle. Jo tänään on varsin hyviä ohjeistuksia sijoitukseen suhteen. Emme tällä hetkellä näe, että siihen olisi syytä puuttua.

KD: Tarvitaan valtion ohjausta. Tuulivoimaloita pitää sijoittaa sellaisille alueille, missä niistä saa eniten hyötyä ja samalla niiden aiheuttamat ympäristöhaitat ovat mahdollisimman pieniä. Ympäristöhaitoilla tarkoitan tässä tapauksessa haittaa lähiasukkaille, maisemalla jne.

Siniset: Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulisi painottaa alueita, joissa asutukselle aiheutuvat maisemahaitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Tuulivoimaloita voisi rakentaa enemmän alueille, joissa on jo ennestään muuta teollisuutta tai energiantuotantoa. Rakentamisen tulisi myös painottua niille alueille, jossa tuuliolosuhteet ovat parhaimmat. Tällöin voimalasta saadaan paras hyöty irti.

tuulivoimala
Ismo Pekkarinen / AOP

3. Viime vuoden toukokuussa tuulivoimayhtiö Tuuliwatti ilmoitti rakentavansa Iihin ensimmäisen tuulivoimalapuiston, jonka rakentamiseen ei tarvita yhteiskunnan tukea. Samana päivänä eduskunta hyväksyi uudenlaisen tuotantotuen uusiutuvalle sähkölle. Pitäisikö tuulivoimaa edelleen tukea? Miksi? Miten?

Keskusta: Tämän hallituksen suuntana on ollut se, että pyritään pikku hiljaa irti tuotantotuista. Uusiutuvan energian uusi tuotantotuki oli teknologianeutraali huutokauppa 1,4 terawattitunnista, jossa parhaimmat tarjoukset voittavat tarjoamansa osuuden itselleen. Näillä näkymin tuulivoima tulee olemaan kannattavaa ilman tukia, joten tämä tuotantotuki lienee viimeinen. Yhteiskunnan kannalta tämä kehityshän on erittäin hyvä.

Kokoomus: Tuulivoiman tehostuminen on loistava asia globaalisti ja tekee energiakumouksesta halvempaa myös pohjoismaissa, vaikka sähköntuotannostamme 90% on jo co2-vapaata nyt. Markkinatilanne näyttäisi muuttuneen jo nyt sellaiseksi, että maamme kaikki tulevaisuuden energiainvestoinnit kohdistuvat uusiutuviin energialähteisiin.

Mielestämme kaikki uudet energiatukipäätökset on kohdennettava jo tulevalla hallituskaudella muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin. Periaatteenamme on, että 2030-luvulla fossiili- ja turve-energian korvaamisen on perustuttava muuhun kuin bioenergian lisäämiseen. Yritysten on pystyttävä luottamaan tuotekehityksen ja investointien yhteydessä siihen, että fossiilisiin ratkaisuihin nojautuminen tulee jatkuvasti kalliimmaksi.

SDP: SDP suhtautuu kriittisesti tuotantotukiin mutta investointitukia uusiutuville energianlähteille on tarpeen harkita jatkossa, jotta päästöttömän sähköntuotannon osuus edelleen kasvaisi. Vanha syöttötariffi oli tarpeen korvata uudenlaisella, teknologianeutraalilla mallilla, jossa tuotantotukea maksetaan vain kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisimmille investoinneille. Toki tätäkin mallia pitää arvioida kun kokemusta kertyy. Kaikki uusiutuvat energiantuotantomuodot eivät ole vielä markkinaehtoisia mutta teknologinen kehitys menee eteenpäin tällä hetkellä nopeasti.

Vihreät: Fossiilista energiaa tuetaan Suomessa yhä kolminkertaisesti uusiutuvaan nähden. Tuulivoiman kannattavuus on parantunut nopeasti, ja siksi tuen tarve on pienentynyt eikä tukia tulevaisuudessa tarvita enää lainkaan. Tuki voi olla myös uudenlaista, esimerkiksi takauksia, jotta myös muut kuin kaikkein suurimmat yritykset pystyvät käynnistämään investointeja. Myös merituulivoima tarvitsee todennäköisesti ainakin alkuvaiheessa tukea, joka voi liittyä esimerkiksi siirtoyhteyksien rakentamiseen tai kiinteistöveron alentamiseen. On hyvä asia, että tuulivoima alkaa olla jo markkinaehtoisesti kannattavaa. Tärkeää on, että uusiutuvalle tuulivoimalle asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet, jotka kannustavat elinkeinoelämää satsaamaan tuulivoimaan. On harkittava uusiutuvan sähkön tuotantotuen (kilpailutuksen) suuntaamista uusille teknologioille kuten esimerkiksi aurinkosähkölle. Sen sijaan pitkäaikainen kiinteään hintaan sidottu tuki ei ole toimiva, koska teknologiat ja niiden hinnat voivat kehittyä nopeastikin vaikeasti ennustettavalla tavalla. Ympäristölle haitallisista tuista pitää luopua mahdollisimman nopealla aikataululla, jolloin uusiutuvan energian tuista voidaan myös pitkällä aikavälillä luopua.

Perussuomalaiset: Perussuomalaiset korostaa, että missään tukijärjestelmissä ei pidä olla tuulivoiman tuotantotukia mukana, koska maalle rakennetuista vaihtoehtoisista sähköntuotantotavoista tuulivoima on jo nyt edullisin tapa tuottaa sähköä. Perussuomalaiset katsoo, että uusiutuvien energialähteiden tuotantotukia tärkeämpää olisi panostaa tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen sekä investointitukiin. Jatkuvan tuotannon tuki ei kohtele eri energiantuotantomuotoja tasapuolisesti eikä ole muutenkaan yhteiskunnan edun mukaista.

Vasemmistoliitto: On hienoa, että uusiutuvan energian yksittäisiä hankkeita toteutuu myös jo täysin markkinaehtoisesti. Elämme nyt saranavaiheessa: on näkymä markkinaehtoisuudesta, mutta laajamittainen kapasiteetin kasvu on vielä epävarmaa. Uusiutuvalle energialle tarvitaan jonkinlaista tukea niin kauan, että on selvä näkymä siitä, että uusiutuva energia lisääntyy ja ilmastopäästöt vähenevät riittävän nopeasti ilman tukeakin. Tärkeää on, millaista tuki on. Kannatimme nyt päätettyä teknologianeutraalia tarjoushuutokauppaan perustuvaa tuotantotukea, sillä on toistaiseksi epävarmaa, toteutuuko riittävästi ja riittävän nopeasti uusia hankkeita markkinaehtoisesti. Tarjoushuutokauppa toimii kustannustehokkaasti, eli lisää uusiutuvan energian kapasiteettia, mutta tuki ei tule yhteiskunnalle kalliiksi, kuten aiempi syöttötariffi tuli. Jatkossa mahdolliset kilpailutukset pitäisi ohjata uusiin, kehitteillä oleviin, teknologioihin.

RKP: Eduskunta hyväksyi uusiutuvan sähkön tuen, joka perustuu huutokauppamekanismiin. Se tarkoittaa myös, että se reagoi tuotantohintojen vaihteluun ja on siinä mielessä huomattavasti nykyistä tukijärjestelmää edullisempi. Uusi tukimuoto rajattiin määrällisesti varsin pieneksi ja voi hyvin olla, että jo sen takia tullaan rakentamaan paljon tuulivoimaa joka ei tätä tukea nauti.

Mielestämme uusi tukimuoto on hyvä, mutta voi hyvin olla, että teknologinen kehitys tekee sen tarpeettomaksi. Jo nyt tuulivoima on halvin tapa rakentaa uutta sähköntuotantokapasiteettia Suomessa.

KD: Tuista tulee vähitellen luopua, mutta tukia tarvitaan mikäli ilman niitä ei päästä tavoitteisiin uusiutuvan energian osalta.

Siniset: Tällä hetkellä näyttää siltä, että investointeja tuulivoimaan on alkanut syntyä ilman valtion tukea. Näin ollen seuraavalla hallituskaudella ei ole tarvetta tukea tuulivoimaa uusilla tukijärjestelmillä. Sinisten tavoitteena on, että investoinnit energiantuotantoon tapahtuisivat markkinaehtoisesti, jolloin sähköntuotannon tukemisesta voitaisiin luopua. Tuet tulisi sen sijaan suunnata uusien teknologioiden kehittämiseen ja pilottiprojekteihin.

Kysely lähetettiin kaikkien eduskuntapuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajille.

Lue lisää:

Tuulivoimayhtiö aikoo pystyttää Etelä-Lappiin sata voimalaa – Raanujärven kyläläiset vastustavat kiihkeästi: "Kyllähän se on katastrofi"