Pasi Huuskonen osallistuu Konstan jokaiseen neuvolakäyntiin mutta jotkut isät eivät yhteenkään – parituhatta ammattilaista koulutetaan nyt huomioimaan isät paremmin

Erityisesti eronneiden, työttömien ja mielenterveysongelmista kärsivien isien kohtaamisessa on vielä petrattavaa.

isyys
Isä poikansa kanssa liukurimäessä
Siilinjärveläisen Pasi Huuskonen on osallistunut poikansa Konstan, 1, kaikille neuvolakäynneille. Perheeseen kuuluu myös äiti Katja.Ulriikka Myöhänen / Yle

Siilinjärveläinen Pasi Huuskonen on 1-vuotiaan Konsta-pojan isä.

Huuskonen on tuttu näky niin lapsen päivähoitopaikan pihalla kuin neuvolassakin. Molemmista kiitellään isän osallistuvaa asennetta. Yhtään neuvolakäyntiä ei ole jäänyt välistä sen jälkeen, kun poika ilmoitti tulostaan.

– Ovat ihmetelleet neuvolassa, kun isä on joka käynnillä mukana. Ei siellä joka kerta tapaa toisia miehiä. Äidit käyvät usein yksin tai lapsen kanssa. Se on ollut minun valintani, että olen aina mukana, Huuskonen kertoo.

Neuvolan laajoissa terveystarkastuksissa kartoitetaan koko perheen tilannetta ja hyvinvointia. Niiden myötä myös isät ovat tulleet tiiviimmäksi osaksi neuvolaa.

Huuskosen mukanaoloa on helpottanut myös se, että työnantaja on suhtautunut käynteihin joustavasti. Entä onko isä osattu kohdata neuvolassa?

– Kyllä on. Olen saanut aika hyvin tietoa ja tukea neuvolasta. Kyllä siellä on isältäkin kysytty, että miten menee, miten olet jaksanut ja oletko saanut unta, Huuskonen pohtii.

Erot, mielenterveys ja työttömyys haastavat isyyttä

Noin neljäkymmentä perhetyöntekijää kokoontui Kuopioon kouluttautumaan siitä, miten isät voitaisiin kohdata paremmin asiakastyössä. Saman koulutuksen saa seuraavan vuoden aikana 2000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista ja opiskelijaa.

Isä laskee mäkeä poikansa kanssa
Siilinjärveläinen Pasi Huuskonen haki 1-vuotiaan Konsta-poikansa hoidosta. Ennen kotiinlähtöä laskettiin vielä muutamat liukurimäet.Ulriikka Myöhänen / Yle

Seuraavat lainaukset ovat koulutukseen osallistuneiden perhetyöntekijöiden ajatuksia siitä, millä tolalla isien kohtaaminen tällä hetkellä on erilaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Erotilanteissa isät tulevat kohdelluksi ja kohdatuksi huonommin. Ajatellaan helposti, että lapset menevät äidille. Asioita hoidetaan äidin kanssa.

Jos palvelujärjestelmään on merkattu yhteystietoihin kaksi vanhempaa, niin usein lasta koskevissa asioissa otetaan yhteyttä vain ensisijaiseen vanhempaan. Se on usein äiti. Onko syy järjestelmän kankeudessa vai ajatusmallissa?

Isillä ei ole tietoa lasten asioiden hoitamisesta. Varsinkin nuoria isiä joudutaan vastuuttamaan paljon.

Perhetyöntekijät pitävät koulutusta tarpeellisena.

– Kyllä näitä asioita tulee viikoittain pohdittua ja mietittyä. Kohtaan paljon hankalassa tilanteessa olevia eroperheitä, joissa isät jäävät syrjään lasten elämästä. Omassa työssäni pyrin vaikuttamaan siihen, että myös miesten ääni kuuluisi siellä paremmin, kertoo kuopiolainen perhetyöntekijä Kimmo Salmi.

Eteenpäin on onneksi jo menty, vakuuttaa 19 vuotta perhetyöntekijänä työskennellyt Salmi. Kolme vuotta alalla ollut perhetyöntekijä Anne Korhonen näkee isien osallisuudessa petrattavaa.

– Äidit ovat usein äänekkäämpiä, ja isät jäävät sivustaseuraajiksi. Kyllä lastensuojelunkin parissa pitäisi ehdottomasti ottaa paremmin huomioon isän näkökulma, varsinkin erotilanteissa. Isät pitäisi saada tasavertaiseen asemaan äidin kanssa, Korhonen pohtii.

Osallisuudessa on petrattavaa

Perheitä ja isiä on monenlaisia, korostavat asiantuntijat. Paljon on kiinni myös isän omasta aktiivisuudesta ja priorisoinnista.

Jos isä kuitenkin kokee olonsa ulkopuoliseksi oman perheensä asioissa, se on riski perheen hyvinvoinnille.

Niin muistuttaa projektipäällikkö Kari Katajisto, jonka johdolla kuopiolaiset perhe- ja neuvolatyöntekijät sekä päiväkodin henkilökunta kouluttautuvat helmikuun aikana.

Valtakunnalliset koulutukset ovat osa Euroopan sosiaalirahaston, Suomen Setlementtiliiton ja Miessakkien Isän näköinen -hanketta. (siirryt toiseen palveluun) Sen tavoitteena on tehdä miehestä tasavertainen kasvattaja ja vanhempi äidin rinnalle.

Kohderyhmänä ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat isät, joiden isyyttä ovat vavisuttaneet esimerkiksi ero, mielenterveys- ja päihdeongelmat tai työttömyys.

Eikö isiä siis osata vielä Suomessa kohdata oikein?

– Kyllä isät jo kohdataan, mutta vielä tarvitaan enemmän. Nimenomaan tasavertaisen vanhemmuuden näkökulmasta niin, että isät otetaan myös mukaan palveluihin, Katajisto sanoo.

Isät ovat myös aliedustettuina vanhemmuutta ja vanhempien osallisuutta kartoittavassa tutkimuksessa. Esimerkkinä Katajisto käyttää viime syksynä julkaistua Vanhempien barometria (siirryt toiseen palveluun), joka käsittelee koululaisten vanhempien näkemyksiä lapsen koulunkäynnistä sekä kodin ja koulun yhteistyöstä.

Mies poseeraa
Isän näköinen -hankkeen projektipäällikkö Kari Katajisto.Ulriikka Myöhänen / Yle

Koko barometrin vastaajista noin 12 prosenttia oli miehiä. Kyselyyn vastanneista perheistä kolme neljäsosaa ilmoitti, että äiti hoitaa ensisijaisesti yhteydenpidon koulun kanssa.

Luvut ovat ongelmallisia, sillä vastaavien kyselytutkimuksien perusteella luodaan kuvaa siitä, milla tolalla suomalaisten vanhempien asiat ovat. Äidit ovat hyvin edustettuina, mutta isien kokemus jää pimentoon. Vastuu lapsista näyttää kasaantuvan enemmän äidille.

Syytä voi etsiä isien omasta aktiivisuudesta, mutta myös koko yhteiskunnan asetelmista.

Taustalla voivat vaikuttaa kankeat sukupuolimallit, työnantajien asenteet ja perhevapaiden pituus. Syynä voivat olla myös naisten ja miesten palkkaerot: usein isän kannattaa pysyä työelämässä, koska se takaa perheelle paremmat tulot.

"Ei ainakaan mitään naisten järjestämiä mieskerhoja"

Kun kuopiolaisille perhetyöntekijöille pidetty koulutus on loppumetreillään, jäljelle jää vain yksi kysymys: mikä neuvoksi, jotta isät saadaan paremmin osalliseksi?

– Ei ainakaan mitään naisten järjestämiä mieskerhoja, joku koulutettavista älähtää.

Koulutukseen osallistuneet miehet nyökyttelevät. Jäistä olisi, jäisi itseltäkin lähtemättä.

Kaikki lähtee isien paremmasta huomioinnista, Katajisto vakuuttaa.

– Ei luovuteta ääntä vain äidille, kun on kyse lapsen asioista ja perheen ongelmista. Kutsutaan isät oikein erikseen mukaan palveluihin. Voisiko neuvola kokeilla, että laittaisi kutsun käynnille yhden kerran vain isälle? Isä sitten hoitaisi asiaa eteenpäin, Katajisto ehdottaa.

Perhetyöntekijöiden mukaan pitää olla myös miestyöntekijöitä. Olisi hyvä, jos perheissä kiertäisi aina työpari, johon kuuluisi sekä mies että nainen.

Rohkeammin isiä hihasta kiinni

Kuopiossa konkretiaa on luvassa myös, kun kaupungissa ryhdytään tekemään isätyön sunnitelmaa. Mukana on jo päiväkoti, neuvola ja kouluterveydenhuolto. Tavoitteena on luoda valtakunnallista tulevaisuuden mallia.

– Siinä tulee isille osoitettuja kyselyjä, joissa heidän äänensä tulee varmasti kuuluviin. Niiden pohjalta voidaan sitten miettiä, miten isien kohtaamista saadaan vielä paremmaksi, Katajisto täsmentää.

Siilinjärveläinen isä Pasi Huuskonen kannustaa isiä lähtemään rohkeasti mukaan neuvolakäynneille ja muutenkin osallistumaan lastensa elämään.

– Neuvolakäynnit ovat yhteisiä perhehetkiä. Ne luovat suhdetta sekä lapseen että äitiin, Huuskonen kannustaa.

Entä onko isällä vinkkiä ammattilaisille?

– Rohkeammin vaan hihasta kiinni ja jututtamaan isiä näistä asioista. Uskon, että isät lähtevät mukaan, Huuskonen ennustaa.