Oma kansallispäivä on monelle saamelaiselle vuoden tärkein päivä – "Se merkitsee minulle enemmän kuin itsenäisyyspäivä"

Keskiviikkona 6.2. on saamelaisten kansallispäivä. Sen juuret juontavat yli sadan vuoden päähän.

saamelaiset
Saamelaisten kansallispäivä 2019
Pienet kansallispäivän juhlijat saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa 6.2.2019.Vesa Toppari / Yle

InariJos tavallinen aamu lapsiperheessä on ruuhkainen, sitä se on erityisesti saamelaisperheissä 6. helmikuuta. Muodista menneiden tai pieneksi jääneiden kansallisasujen tilalle on saatettu monessa kodissa ommella jotain uutta viimeiseen hetkeen asti.

Vanhemmat auttavat lapsilleen saamenpuvun eli gáktin ylle. Värikkään saamenpuvun jalkapohjista lakkiin on oltava viimeisen päälle. Pakkaspäivänä puvuista koreimman alla täytyy kuitenkin olla myös riittävästi lämmintä kerrastoa.

Elle-Matilda Näkkäläjärvi, Maia Kukkonen, Mubemihkal Juntunen ja Uula Mäenpää Inarin koulusta odottavat saamelaisten kansallispäivää.
Inarin koulun kakkosluokkalaiset Elle-Matilda Näkkäläjärvi, Maia Kukkonen, Mubemihkkal Juntunen ja Uula Mäenpää ovat odottaneet saamelaisten kansallispäivän viettoa. Kansallispäivään askarrellut liput olivat tiistaina valmiina juhlintaan.Sara Wesslin / Yle

On saamelaisten juhlapäivä. Se on ollut inarilaisten lasten ajatuksissa jo viikkoja.

Lapset ovat askarrelleet koulun käytäville koristeita Saamen lipun väreissä. Saamelaisten kansallislaulun sanat on opeteltu niin hyvin, että jokainen voi sen laulaa keskiviikkoaamun lipunnoston yhteydessä.

– Silloin me kunnioitamme Saamenmaata ja silloin on meidän saamelaisten päivä, kertoo tokaluokkalainen Mubemihkkal Juntunen.

– Tämä on meidän oma juhlapäivä, jatkaa Elle-Matilda Näkkäläjärvi.

– Päällä pitää olla gákti. Siinä pitää olla ainakin riskut, huivi ja lakki, huikkaa Maia Kukkonen.

Inarin kakkosluokkalaiset ovat askarrelleet sydämenmuotoisia Saamen lippuja. Koulun pihamaalle on veistetty jäästä koristeita sinisen, punaisen, vihreän ja keltaisen väreissä.

Samat värit voivat olla tuttu näky tänä päivänä useammassakin koulussa, kun opetusministeriö ja opetushallitus ovat tänä vuonna kannustaneet myös muita Suomen kouluja ympäri maan ottamaan saamelaisten kansallispäivän huomioon opetuksessaan.

Saamelaisten kansallispäivää on juhlittu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa sekä Venäjällä parisenkymmentä vuotta. Kansallispäivästä päätettiin jo vuonna 1992, mutta suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004.

Kansallispäivän juuret juontavat kuitenkin yli sadan vuoden päähän. Helmikuun 6. päivä vuonna 1917 pohjoismaiden saamelaiset kokoontuivat ensimmäiseen yhteiseen kokoukseensa Norjan Trondheimissä.

Saamelaisten kansallispäivä 2019
Inarilaisilla Riitta Lehtolalla ja Anne Kirste Aikiolla oli hymy herkässä kansallispäivän juhlissa keskiviikkona saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.Vesa Toppari / Yle
Saamelaisten kansallispäivä 2019
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kansallispäivän työpajassa saamelaiskulttuurikeskus Sajosessa pääsi askartelemaan itselleen pinssin.Vesa Toppari / Yle
sámi álbmotbeaivi, saamelaisten kansallispäivä, sápmi, saamelaiset
Inarilainen Sarita Kämäräinen otatti kuvan Yle Sápmin toimituksen selfie-seinän edessä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.Linda Tammela / Yle

"Aina kun näen Saamen lipun salossa, siitä tulee hyvä fiilis"

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa. Suomessa saamelaisia on noin 10 000, joista yli 60 prosenttia asuu kotiseutualueensa, eli Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kuntien sekä Sodankylän kunnan pohjoisosan, ulkopuolella. Kaikkiaan Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä asuu 75 000–100 000 saamelaista.

Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikki ovat uhanalaisia kieliä ja niitä pyritään aktiivisesti elvyttämään. Yhteensä Pohjoismaissa on yhdeksän saamen kieltä, kaikki uhanalaisia.

Kaikki saamelaiset eivät puhu saamen kieltä. Saamelaisten yhteys omaan kieleen ja kulttuuriin heikkeni etenkin sotien jälkeen, kun valtiot pyrkivät sulauttamaan saamelaisia valtaväestöön. Se tapahtui muun muassa asuntola- ja koulujärjestelmän kautta.

Utsjokelainen Eveliina Järvinen opiskelee Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa sukunsa kieltä pohjoissaamea.

– Minulle saamelaisten kansallispäivä merkitsee enemmän kuin esimerkiksi Suomen itsenäisyyspäivä. Minussa herää sellainen me-henki. Täällä Inarissa kansallispäivä näkyy enemmän kuin esimerkiksi Rovaniemellä. Puen gáktini päälle ja aion juhlia, iloitsee Järvinen.

Eveliina Järvinen opiskelee saamea Inarissa
Utsjokelaiselle Eveliina Järviselle on selvää, että kansallispäivänä pukeudutaan parhaimpiin ja juhlitaan.Ritva Torikka / Yle

Inarilainen Jouni-Matti Guttorm yhtyy Järvisen ajatuksiin. Saamelaisten kansallispäivänä hänellä on erityislaatuinen tunne.

– Aina kun näen Saamen lipun salossa, tulee hyvä fiilis. Lippu on myös todella kaunis, toteaa Guttorm.

Saamen lipun punainen puoliympyrä kuvastaa aurinkoa ja sininen puoliympyrä kuuta. Lipussa leiskuvat kirkas punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Samoja värejä on perinteisesti käytetty saamelaisten kansan- ja kansallispuvussa, gáktissa.

saamelaisten kansallispäivä inarissa 2018
Saamelaisten kansallispäivän juhlallisuuksiin kuuluu värikkään saamenlipun nosto. Kuva vuodelta 2018. Ville-Riiko Fofonoff / Yle

Saamen kielen opiskelijat Elle-Mari Aikio-Jumisko ja Raisa Aaltonen kertovat, että erityisesti heidän lapsilleen saamelaisten kansallispäivä on joka vuosi suuri juhlapäivä. Päiväkodin lapset ja koululaiset pääsevät muun muassa yhdessä laulamaan ja joikaamaan.

Äidit kokevat ylpeyttä siitä, että saavat kasvattaa lapsensa osaksi saamelaiskulttuuria.

– Lapset ovat innoissaan. Saamelaisten kansallispäivänä me olemme yhtenäinen kansanryhmä. Minulle se on kunnia-asia, että olen saamelainen ja voin kasvattaa lapseni saamelaisuuteen, sanoo Aikio-Jumisko.

Elle-Mari Aikio-Jumisko opiskelee saamea Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa
Elle-Mari Aikio Jumiskolle on tärkeää siirtää kulttuurinsa lapsilleen.Ritva Torikka / Yle

– Toivoisin, että ihmiset tutustuisivat enemmän saamelaisiin. Olisi tärkeää, että kaikki tietäisivät saamelaisten olevan Suomen ainoa alkuperäiskansa, miettii Raisa Aaltonen.

Saamelaisten kansallispäivän arvo nousee vuosi vuodelta

Saamelaiskäräjien puheenjohtajalle Tiina Sanila-Aikiolle saamelaisten kansallispäivä on päivä, joka nostaa saamelaisuuden kaikkien nähtäville neljässä eri maassa.

– Tämä päivä sitoo meidät saamelaiset yhteen riippumatta valtiosta, jossa me asumme, kiteyttää Sanila-Aikio.

– Saamelaisten kansallispäivä luo yhteyden niin muihin saamelaisiin, kuin myös muihin alkuperäiskansoihin.

Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen edustalla. Siellä kokoontuvat myös Saamelaiskäräjät.Kukka Ranta

Sanila-Aikio muistelee kansallispäivän viettoa omassa lapsuudessaan Inarin Sevettijärven koululla. Kovasta pakkasesta huolimatta pienen kolttasaamelaisen kylän koululaiset saivat vieraikseen saamelaisia Venäjältä.

– Joskus meidän saamelaisten on vaikea kulkea valtion rajojen yli ja olla toistemme luona. Tuo päivä minulle on jäänyt mieleen, kun mietin saamelaisten kansallispäivää.

Vuosi vuodelta saamelaisten kansallispäivä tuntuu saavan Suomessakin enemmän huomiota. Tänä vuonna kansallispäivää juhlitaan ensimmäistä kertaa esimerkiksi Helsingin kaupungin kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa. Kaupungin valtuusto päätti asiasta perustellen, että päivän vietto on kaupungilta selkeä viesti siitä, että saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan pidetään tärkeänä.

Sanila-Aikio pitää kansallispäivän näkyvyyden lisääntymistä erityisen hyvänä asiana.

– Ohjelmaa on nykyään muuallakin kuin Saamenmaalla, ympäri Suomea. Se, jos mikä, nostaa tämän juhlapäivän arvoa.

Saamelaisten kansallispäivän viettoa ja väriloistoa voi seurata Yle Sápmin nettisivuilla päivittyvän kuvagallerian välityksellä.

Buori sámiid álbmotbeaivvi! Pyeri säämi aalmugpeeivi! Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeeiʹv! Hyvää saamelaisten kansallispäivää!