"Ne, jotka eivät synnytä, ovat ongelma" – japanilaisministeri sohaisi mehiläispesään syyttäessään lapsettomia naisia väestön ikääntymisestä

Japanin varapääministeri ja valtiovarainministeri Tarō Asō (78) on vetänyt sittemmin kommenttinsa takaisin.

Japani
Japanin pääministeri ja varapääministeri
Japanin pääministeri Shinzō Abe ja varapääministeri Tarō Asō viime lokakuussa. Molemmat edustavat konservatiivista päähallituspuoluetta, Liberaalidemokraattista puoluetta. Asō toimi Japanin pääministerinä 2008-2009.Kimimasa Mayama / Epa

Väestön ikääntyminen huolestuttaa poliitikkoja kaikissa teollisuusmaissa, niin myös Japanissa.

Mutta poliittista suosiota ei niitetä sillä, että iäkäs miespoliitikko syyttää asiasta lapsettomia naisia.

Japanin Liberaalidemokraattista puoluetta edustava varapääministeri ja valtiovarainministeri Tarō Asō (78 vuotta) tuli sanoneeksi viikonloppuna omassa vaalipiirissään Fukuokassa, että iäkkäitä ihmisiä syytetään epäreilusti väestön ikääntymisen aiheuttamista ongelmista.

– On paljon outoja ihmisiä, jotka sanovat, että iäkkäät ihmiset ovat syyllisiä, mutta se on väärin. Ne, jotka eivät synnytä, ovat ongelma. Ikääntyvä väestö yhdistettynä lasten pienenevään määrään on vakava asia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Vaikka syntyvyyden lasku tietysti vaikuttaa väestörakenteeseen, Asōn syyttäväksi tulkitusta kommentista syntyi vastalausemyrsky. Hän joutui vastaamaan asiaa koskeviin kysymyksiin Japanin parlamentin istunnossa.

– Häneltä ei pelkästään puuttunut hienotunteisuutta niitä kohtaan, jotka eivät halua lapsia tai eivät kykene lapsia saamaan. Hän ei myöskään ymmärrä, mistä ongelmassa on kyse. Hänellä ei ole tajua ihmisoikeuksista, sanoi oppositiossa olevan Perustuslaillisen demokraattisen puolueen kansanedustaja Kiyomi Tsujimoto.

Asō järjesti tiedotustilaisuuden, jossa hän esitti varauksellisen anteeksipyynnön ja sanoi, että hänen kommenttinsa oli irroitettu asiayhteydestä ja ymmärretty väärin:

– Jos se sai jotkut tuntemaan olonsa epämukavaksi, minä pyydän anteeksi, sanoi Asō.

Syntyvyys oli viime vuonna historian alhaisin

Japanissa syntyi viime vuonna 921 000 lasta. Määrä on pienin sen jälkeen, kun tilastoja alettiin kerätä vuonna 1899.

Koska maahanmuuttokin on niukkaa, Japanin väestön koko kutistui ennätysmäärän, 448 000. Japanilaisnaiset synnyttivät vuonna 2017 keskimäärin 1,43 lasta, Suomessa vastaava luku oli melkein yhtä alhainen, 1,49.

Japanin väestö ikääntyy nopeimmin maailmassa. Yli 65-vuotiaita on vuonna 2050 (siirryt toiseen palveluun) Japanin hallituksen teettämän arvion mukaan jo 75 sataa työssäkäyvää kohden.

Vertailun vuoksi: Suomessa oli vuonna 2017 (siirryt toiseen palveluun) alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita sataa työikäistä kohden 60,1.

Tarō Asō ei ole ainoa japanilaispoliitikko, joka on esittänyt loukkaaviksi tulkittuja kommentteja naisten synnytyshaluista. Eikä Asōkaan ole asialla ensimmäistä kertaa: vuonna 2014 hän esitti samanlaisen kommentin (siirryt toiseen palveluun) ja sai silloinkin kiukkuista kritiikkiä.

Asō on joutunut selittelemään kommenttejaan myös muissa aiheissa, hänen on muun muassa tulkittu puolustelleen Adolf Hitleriä.

Syyttelyn sijasta tarvittaisiin tekoja

Japanissa on käyty keskustelua lasten vähyyden syistä sekä keinoista lisätä syntyvyyttä. Kohtuuhintaisen päivähoidon vähyys, pitkäksi venyvät työpäivät, vanhusten omaishoidon lankeaminen naisille kaikki tunnustetaan osatekijöiksi.

Iso osa naisista joutuu yhä valitsemaan, hankkiiko lapsia vai pysyykö työelämässä.

Tokiolaislapsia päiväkodissa
Tokiolaislapsia päiväkodissa. Päivähoidon heikko saatavuus yhdistettynä pitkiin työpäiviin on yksi naisten lastenhankkimishaluja hillitsevä seikka.Franck Robichon / Epa

Esimerkiksi päivähoitoon jonottaa kymmeniä tuhansia (siirryt toiseen palveluun) lapsia. Ja jos hoitopaikan onnistuu saamaan, niissä hoidetaan lapsia yleensä klo 9–17, mikä sopii huonosti japanilaisten pitkiin työpäiviin.

Japanin pääministeri Shinzō Abe nosti vuonna 2013 iskulauseeksi "naistalouden" (siirryt toiseen palveluun)(womenomics englanniksi), jossa naiset voivat kukoistaa työuralla ja politiikassa, mutta samalla perustaa myös perheen. Naiset on saatava työelämään, jos huoltosuhdetta halutaan kohentaa. Ja jos äitiys on helpommin yhdistettävissä töissä käymiseen, lapsiakin ehkä hankitaan enemmän.

Abea on kuitenkin arvosteltu siitä, että uudistuksia naisten aseman parantamiseksi ei juurikaan ole tehty.

Kehitystä on tapahtunut, vaikkakin hitaasti: japanilaisnaisten työllisyysaste on noussut 2012–2017 46,2 prosentista liki 50:een. Suomessa naisten työllisyysaste oli 2018 selvästi isompi, 70,3 prosenttia. (siirryt toiseen palveluun)

Japanissa naisten osuus esimiehistä ja johtajista on yhä todella pieni, vain neljä prosenttia. Miesten ja naisten palkkaero on OECD-maista (siirryt toiseen palveluun) kolmanneksi suurin, japanilaisnaisten mediaanipalkka on 24,5 prosenttia pienempi kuin miesten (Suomessa on 10. suurin, 16,47 prosenttia).

Asenteet muuttuvat myös hitaasti. Vielä 2016 japanilaismiehistä 45 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) katsoi, että naisten paikka on kotona.

Voit keskustella tästä aiheesta klo 22 asti. Keskustelu edellyttää Yle-tunnuksen luomista, sen voit tehdä täällä: https://yle.fi/aihe/yle-tunnus

Lue myös:

Japanilaisnuoret lakkasivat harrastamasta seksiä – Nyt kunnat järjestävät sokkotreffejä, koska maa tarvitsee kipeästi lisää vauvoja

Lähteet: AP