Yli 2 000 varusmiestä sai kuukauden ajan metsälounaaksi vain kylmän lounaspussin: "Jaksaisi varmasti paremmin, jos saisi oikeata ruokaa"

Puolustusvoimat haluaa, että metsäateriointiin kuluisi vähemmän aikaa ja koulutus saataisiin tehokkaammaksi.

varusmiehet
Alokas Totti Jämsen levittää pasteijaa leivälleen.
Maasotakoulussa alokas Totti Jämsen levittää kinkkupasteijaa leivän päälle. Olli Törönen/Yle

Haminassa Maasotakoulun jääkärikomppanian alokkaat ovat asettuneet lounaalle metsän keskelle. Tällä kertaa vieressä ei laula soppatykki, eikä lämmintä ruokaa ole metsään varuskuntakeittiöstä tuotu.

Sen sijaan jokainen varusmies kaivaa repustaan lounaspussin, jonka he ovat aamulla saaneet mukaansa.

Muonapakkaus 2: täysjyväruisleipää 50 gr, kinkkupasteijaa 50 gr, minttusuklaaproteiinipatukka 61 gr, suolapähkinöitä 50 gr, soft drink (cola) 45 gr, soft drink (sitrus) 45 gr. Pussin paino 300 grammaa. Energiaa 1 125 kilokaloria.

Puolustusvoimat kokeilee viidessä eri varuskunnassa uudenlaista lounasmallia. Kolmena päivänä viikossa perinteinen lämmin maastolounas korvataan lounaspussista löytyvillä aineksilla. Niitä ei lämmitetä tai mitenkään valmisteta, vaan ruoat syödään sellaisenaan.

Kokeilu kestää kaikkiaan neljä viikkoa. Viimeinen pussimuona-ateria on nautittu tänään torstaina.

– Tarkoitus on selvittää, pystytäänkö tällaisella maastolounaalla tehostamaan koulutuksen ajankäyttöä, onko sillä vaikutuksia koulutustavoitteiden saavuttamiseen ja sotilaan toimintakykyyn koulutuspäivän aikana, kertoo Haminassa reserviupseerikoulu RUK:n komentaja eversti Jouko Rauhala.

Toiveessa oikeaa ruokaa

Lappeenrantalainen alokas Totti Jämsen astui palvelukseen tammikuussa Maasotakoulussa Haminassa. Hän on päässyt kokeilemaan jo kaikkia eri sisältöisiä pusseja. Hänellä on niistä selvä mielipide.

– Syömisen määrä ei ole välttämättä ole niin reilu, että nälkä lähtisi, mutta luulisin, että kalorimäärät pitävät miehen liikkeessä, kertoo Jämsen.

Alokas Totti Jämsen levittää pasteijaa leivälleen.
Alokas Totti Jämseniä lounaspussi välillä hymyilyttää. Olli Törönen/Yle

Lämmintä ruokaa Jämsen ei vielä ole metsässä saanut kertaakaan. On siis hieman hankala verrata, onko lämmin vai kylmä ruoka parempaa.

– Jaksaisi varmasti paremmin, jos saisi oikeata ruokaa, oli se sitten kiinteätä ruokaa tai keittoa.

Jämsenin neljän viikon kokemuksella koko lounaspussi kannattaa syödä tyhjäksi, koska muuten ei metsässä pärjää. Yleensä hän syö kaiken. Jos yli jää esimerkiksi välipalapatukka, hän nauttii sen myöhemmin iltapäivällä.

Toisinaan osa pussista jää syömättä ajanpuutteen vuoksi.

– Eilen tuli niin kiire, että jäi puoli pussia syömättä, kertoo Totti Jämsen.

1 000 kilokaloria pussissa

Kaikkiaan lounaspusseista pääsee nauttimaan yli 2 000 varusmiestä. Pääesikunnan koulutusosastolta everstiluutnantti Markku Lämsä kertoo, että lounaspussin nauttiminen mahdollistaa lounastauon pitämisen silloin, kun se koulutuksen kannalta on järkevintä.

Pussien sisällöstä vastaa Leijona Catering oy. Viestintäpäällikkö Jonna Myllykankaan mukaan lounaspussin sisältö on suunniteltu niin, että sen energia- ja kalorimäärä vastaa varuskuntaravintolassa valmistettuja maastoaterioita ja varuskuntaravintolassa tarjoiltavaa ateriaa. Yhden pussi energiasisältö on noin 1 000 kcal/pussi.

– Pussien sisältö koottiin erilaisista leipätuotteista, liha- kala- tai kasvislevitteistä, proteiinipatukoista, urheilujuomista, suklaasta ja pähkinöistä, kertoo Myllykangas.

Vanhastaan lämmin ruoka on tuotu maastoon varusmiehille lämpöastioissa. Silloin koulutettavien joukko pitää saada tiettyyn paikkaan metsässä juuri sovittuun aikaan. Varusmiehet ovat ehkä joutuneet harjoituspaikalta kulkemaan maastoruokailuun pitkän matkan ja kenties odottamaan ruoka-ajoneuvon saapumista. Senkin ajan voisi Markku Lämsän mukaan käyttää taisteluharjoituksiin.

Ruoan jakaminenkaan ei aina suju toivotulla tavalla.

– Varsinkin talvisaikaan on vielä käynyt niin, että ensimmäiset ruokailijat saavat lämpimän aterian, mutta viimeiset ovat joutuneet syömään jo kylmettynyttä keittoa, sanoo everstiluutnantti Markku Lämsä.

Jääkärikomppanian päällikkö kapteeni Heikki Lämsä ja RUK:n komentaja eversti Jouko Rauhala.
Maasotakoulussa Haminassa jääkärikomppanian päällikkö kapteeni Heikki Lämsä ja RUK:n komentaja eversti Jouko Rauhala ovat myös päässeet maistamaan lounaspuss sisältöä. Rauhalalla on kädessään suolapähkinöitä. Olli Törönen/Yle

Pasteija naurattaa

Haminan alokkaat eivät selvästikään suhtaudu lounaspusseihin kovin vakavasti vaan syövät mitä tarjolla on. Yhdellä lounastauolla he äänestivät tuubipasteijoista. Tonnikalapasteijasta piti vain kolme alokasta kymmenestä.

Jämsen itse pitää kinkkupasteijasta enemmän kuin tonnikalapasteijasta. Tonnikala- ja kinkkupasteijan lisäksi makuna voi olla myös kasvispasteija.

– Nämä pasteijat ovat kyllä sellaisia, että kun nälkä on, niin kyllä ne menee, naurahtaa Totti Jämsen.

Vieressä alokas Aki Eskola vetää pasteijaa näkkileivän päälle.

– Ihan hyvää.

Pussissa olevat välipalapatukka ja pähkinät saavat varusmiehiltä hyvät arvosanat, ja he pitävät niitä tervetulleina. Urheilujuomajauhe pitää sekoittaa varusmiesten mukanaan tuomissa pulloissa olevaan veteen, jolloin juoman voi nauttia myös harjoituksen aikana.

Lähistöllä lounaalla on myös RUK:n komentaja eversti Jouko Rauhala.

– Kyllä minä olen tuon alokas Jämsenin kanssa samaa mieltä, että kinkkupasteija on parempaa kuin tonnikalapasteija, sanoo Rauhala.

Rauhala muistuttaa, että tarkoitus on nauttia kaikki pussissa oleva ruoka harjoituksen aikana. Jos esimerkiksi pähkinät eivät heti maistu, ne voi laittaa taskuun ja popsia vaikka tunnin kuluttua.

– Silloin suunniteltu kokonaisenergiamäärä tulee syödyksi. Kyllä se maukas päivällinen sitten illalla odottaa varuskuntaravintolassa.

Lounaspussien avulla ruokailu sujuu selvästi ripeämmin kuin siten, että se jaettaisiin jokaiselle varusmiehelle erikseen paikalle tuoduista lämpöastioista.

– Tarkoitus on, että varusmiespalveluksessa käytettävissä oleva aika saadaan käytettyä tehokkaasti, sanoo RUK:n komentaja eversti Jouko Rauhala.

Nyt kerätään kokemuksia

Alokas Totti Jämsen kertoo pohtineensa, onko pussimuona kalliimpaa kuin paikan päälle metsään lämpöastioissa tuotu ruoka.

– Jos tämä on taloudellisesti parempi ratkaisu, niin kyllä minä näen, että tämä voisi toimia jatkossakin Puolustusvoimien käytössä, kertoo Jämsen.

Pääesikunnan koulutusosaston everstiluutnantti Markku Lämsä kertoo, että hinta on laskettu.

– Niissä ei ole oikeastaan minkäänlaista hinta-eroa. Varsinkin, kun lasketaan maastoajoneuvojen polttoainekulu mukaan.

Lounaspussikokeilu alkoi 15.1.2019 ja loppuu tänään torstaina. Neljän viikon aterioista palautetta antavat sekä varusmiehet että kantahenkilökunta.Saatujen kokemusten pohjalta Puolustusvoimat miettii, kannattaako lounaspusseja jatkossa käyttää tai pitäisikö niiden koostumusta muuttaa.

– Pohdimme myös, voisiko lounaspussi olla vaihtoehto lounaalle esimerkiksi vartiointitehtävässä, jonne lounaan tuominen on hankalaa. Tässä on monta eri vaihtoehtoa, johon tätä voitaisiin hyödyntää.

Lämsä kertoo, että Puolustusvoimat on muuttamassa varusmiesten koulutusohjelmaa. Lounaspussi on isossa kokonaisuudessa vain yksi pieni osa. Uudistuneessa koulutusohjelmassa viikko on jaettu niin, että tiistai, keskiviikkoa ja torstai ovat viikon tärkeimmät ja keskeisimmät koulutuspäivät.

– Maanantai on pitkälti valmistautumista ja huoltoa. Perjantai on palautetta, analysointia, arviointia, liikuntaa ja muuta kevyempää palvelusta, kertoo Pääesikunnan koulutusosaston everstiluutnantti Markku Lämsä.

Kokeilussa mukana kuusi erilaista lounaspussia. Yksi niistä on tarkoitettu varusmiehille, joilla on jonkinlainen ruoka-aineallergia.

Lue seuraavaksi: Tällainen on varusmiehen uusin vakiovaruste – inttirolex komeilee nyt lähes jokaisen varusmiehen ranteessa