1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pohjois-Korea

USA:n liittolaiset odottavat presidentti Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin toista tapaamista kauhunsekaisin tuntein

Pahimmassa tapauksessa presidentti Donald Trump luopuu liittolaissuhteistaan taatakseen Yhdysvalloille suojan Pohjois-Korean ydinaseilta.

Kuva: Kevin Lim / AOP

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vahvisti kansankunnan tilaa koskevassa puheessaan, että hän aikoo tavata Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin Vietnamissa 27.-28. helmikuuta.

Suuret puheet ja näyttävät kättelyt olivat Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean johtajien ensitapaamisen tulokset viime vuoden kesäkuulta Singaporessa. Valokuvat on otettu, mutta nyt tämä ei enää riitä.

Pohjois-Korean ydinaseohjelma jatkuu aiemmassa laajuudessaan. Maiden väliset vähäiset yhteydenotot eivät ole kahdeksassa kuukaudessa tuottaneet tulosta, vaikka presidentti Donald Trump vielä tammikuun lopussa julisti, kuinka mahtavasti Korean niemimaan riisuminen ydinaseista etenee.

YK:n turvallisuusneuvostolle vastikään toimitetun raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Pohjois-Korea pyrkii nyt kaikin keinoin suojaamaan ydinaseistustaan ja ballistisia ohjuksiaan Yhdysvaltain mahdollisilta iskuilta.

Raportin mukaan Pohjois-Korea kokoaa ja testaa ballistisia ohjuksiaan muun muassa siviilikohteissa ja lentokentillä eikä niinkään aiemmin tunnetuissa sotilaskohteissa.

Yhdysvaltain lähimmät liittolaiset Aasiassa ovat Etelä-Korea ja Japani. Ne ovat Trumpin presidenttikaudella joutuneet toteamaan, että liittolaissuhteet ja niiden mukaiset turvatakuut eivät enää ole entisessä arvossaan.

Japani ja Etelä-Korea pitävät Trumpia yhä altavastaajana ja arvaamattomana neuvottelijana, joka lähestyvien vaalien takia voi tehdä yllättäviä avauksia ja julistuksia neuvottelupöydässä Pohjois-Korean kanssa

Politiikan ja asevoimien asiantuntijat Aasiassa pelkäävät, että Trumpin hallinto voi rahan säästämiseksi heikentää tiivistä liittolaisuhdetta vain siksi, että Pohjois-Korea saataisiin luopumaan ydinaseistaan.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ja USA:n presidentti Donald Trump Kuva: Kevin Lim / EPA

Selkeät vaatimukset Pohjois-Korealle

Pohjois-Korean johtajalle Kim Jong-unille jokainen tapaaminen Yhdysvaltain presidentin kanssa on jo voitto. Kansainvälinen julkisuus nostaa Kim Jong-unin arvovaltaa ja asemaa ainakin omassa maassaan.

Toisen huipputapaamisen yhteydessä Yhdysvaltojen olisi pystyttävä asettamaan selkeitä ehtoja Pohjois-Korealle sen ydinaseohjelmasta. Muutoin huippuistunnot menettävät merkityksensä.

Selkeästi mitattavat, konkreettiset ehdot (siirryt toiseen palveluun)ovat tuloksekkaampia kuin laajat, ympäripyöreät julistukset pikaisesta ydinaseriisunnasta.

Yhdysvallat voisi aluksi vaatia Pohjois-Korealta listaa sen aseistuksesta, laadusta ja määrästä. Silloin tiedettäisiin, mistä neuvotellaan.

Ilmaiseksi Pohjois-Korea ei tällaista tietysti anna. Maksuksi se tullee vaatimaan talouspakottesta luopumista, Yhdysvallat voisi suostua niitä helpottamaan.

Toinen maksutapa voisi olla Koreoiden välisen rauhansopimuksen edistäminen. Vuosina 1950-53 käytyä Korean sotaa ei ole vieläkään Etelä- ja Pohjois-Korean kesken muodollisesti lopetettu.

USA:n ja Etelä-Korean presidentit Donald Trump ja Moon Jae-in Kuva: Yonhap / EPA

Etelä-Korealla eniten syytä huoleen

Suurimmat toiveet ja epäluulot tulevasta huipputapaamisesta ovat Etelä-Korealla.

Sen pohjoisen naapurin ydinaseiden riisunta on tietysti tärkein asia, mutta millä hinnalla presidentti Trump sen tekisi?

Etelä-Korea on joutunut Trumpin kaudella ankaran painostuksen kohteeksi sotilasmenojen takia.

Yhdysvalloilla on Etelä-Koreassa yli 28 000 sotilasta. Ne ovat nimenomaan turvaamassa maata pohjoisen hyökkäykseltä ja hankkimassa sotilastietoja Korean niemimaan ja lähialueiden tapahtumista.

Pohjois-Korea on pitkään vaatinut Yhdysvaltoja vetämään joukkonsa pois etelästä. Myös Trump itse on tätä vaihtoehtoa väläytellyt.

Trumpille kyse on lähinnä Yhdysvaltain rahojen säästöstä ja omille tukijoille annettujen vaalilupausten toteuttamisesta.

Viimeksi tammikuussa Yhdysvallat vaati Etelä-Koreaa (siirryt toiseen palveluun) maksamaan yli 40 prosenttia enemmän kuluista, joilla se osallistuu yhdysvaltalaisjoukkojen ylläpitoon. Lasku nousisi yli 1,2 miljardin.

Tällä summalla Yhdysvallat tarjoaisi vain vuoden diilin, kun Etelä-Korea haluaa 3-5 vuoden sopimuksen.

Etelä-Koreassa pelätään, kuinka Trump voisi suostua vain Pohjois-Korean ydinaseohjelma alasajoon ja sivuuttaa ne edut, jotka alueellinen liittolainen nykyisin tuo myös yhdysvaltain turvallisuudelle.

Kiinan ja USA:n presidentit Xi Jinping ja Donald Trump Kuva: Roman Pilipey / EPA

Kiina on keskiössä

Kiina on Pohjois-Korean merkittävin tukija ja Yhdysvaltojen strateginen kilpailija Aasiassa.

Ilman Kiinaa Korean niemimaalla ei saada aikaan minkäänlaista sopimusta. Pohjois-Korean johtaja Kim kävi ennen Singaporen neuvotteluja ja myös jo tänä vuonna Pekingissä hakemassa oppia ja tukea tapaamiseen presidentti Trumpin kanssa.

Peking ei halua Pohjois-Korean romahtavan eikä missään nimessä halua miljoonia pakolaisia sieltä omalle puolelleen.

Tämä merkitsee, että päästäkseen tulokseen neuvotteluissa, presidentti Trump joutuu etenemään monen valtion yhdessä sopimin askelin.

Toinen huipputapaaminen voi valaista, onko Trumpilla todellista halua ja kykyä keskittyä monivaiheisiin ja väistämättä hitaisiin neuvotteluihin.

Lue lisää:

Yle seurasi: Trump arvosteli puheessaan "naurettavia ja puolueellisia tutkintoja" – Pelosi pyöritteli silmiään