Analyysi: Sängystä putoilevat vanhat ihmiset ansaitsevat parempaa kuin silmänkääntötemppuja – nyt tarvitaan rahaa

Hoitajamitoitus voi olla vain osaratkaisu vanhojen hoivan ongelmiin, erikoistoimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa.

vanhustenhoito
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Ylen A-studion selvitykset ovat paljastaneet useita ongelmia niin Esperin, Mehiläisen kuin Attendon hoivakodeissa.

Asiasta noussut keskustelu on ollut valtaisa. Asialla ovat olleet niin poliitikot, yritykset, järjestöt kuin myös yksittäiset kansalaiset.

Vanhuspuhetta on pursunnut eduskunnasta ja muualtakin

Jälleen kerran poliitikkojen kärkiehdotus vanhushoivan ongelmien ratkaisuksi näyttää olevan hoitajamitoituksen korottaminen ja kirjaaminen lakiin.

Oppositioryhmät ovat viikonlopun aikana valmistelleet yhteisen lakialoitteen hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti tänään käynnistävänsä hoitajamitoitukseen liittyvän lain valmistelun ministeriössä. Tavoitteena on Saarikon mukaan laajempi vanhuspalvelulain uudistus, ei vain hoitajamitoituksen osalta.

Hoitajamitoituksessa on kyse siitä, montako hoitajaa vanhusta kohden hoivakodissa pitää olla.

Myös kokoomus näyttää tulevan hoitajamitoituksen taakse. Valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kirjoittaa tänään MTV:n blogissaan, (siirryt toiseen palveluun) että kokoomus tahtoo, että lakiin kirjataan ennemmin peruste sitovalle, yksilölliselle mitoitukselle, joka perustuu hoivan tarpeeseen.

Puhe ei enää auta, vaan nyt tarvitaan mahdollisimman pian konkreettisia tekoja ja rahaa ihmisten luottamuksen palauttamiseen.

Monen poliitikon suosikiksi on myös päässyt vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen – ei uusi ehdotus sekään.

Emeritaprofessori (siirryt toiseen palveluun)Sirkka-Liisa Kivelä esitti vanhusasiamiestä jo vuonna 2006. Sosiaali- ja terveysministeriölle tekemässään selvityksessä hän kirjoitti, että “vanhusten turvallisuuden ja hyvän vanhustenhoidon edistäminen edellyttää vanhusasiamiehen toimiston perustamista maahamme”.

Viime päivinä poliitikot ovat ehdottaneet paljon muutakin kuin vanhusasiainvaltuutettua ja hoitajamitoituksen korottamista ja kirjaamista lakiin.

Ainakaan ideoiden puutteesta heitä ei voi syyttää. Tärkeää tuntuu olevan sellaisen mielikuvan luominen, että juuri meidän puolueemme tekee hartiavoimin töitä hoivan ongelmien ratkaisemiseksi. Välillä vaikka sisällön kustannuksella.

Tässä yksi lista poliitikkojen tekemistä ehdotuksista, monenlaista on tuotu esiin: hoivatakuu, päivittäinen ulkoiluoikeus, kuntien tarkastuslautakuntien tehtävien laajentaminen, asiakaspalautteen säännöllinen kerääminen, valvonnan vahvistaminen, sote-yritysten tuottovaateen rajoittaminen, riippumattoman auditointiryhmän perustamista ja hoivahälytys-järjestelmän luominen.

Ongelmat ovat olleet tiedossa vuosia. Kaikki keskeiset puolueet ovat olleet vallassa, eikä merkittäviä parannuksia ole tehty.

Kovin usein on viime päivinä puolueista myös muistutettu, että vanhojen ihmisten asiat olisivat paremmin, jos muut puolueet olisivat tehneet tai jättäneet tekemättä sitä ja tätä.

Jankkausta omista saavutuksista ja toisen virheistä on turhauttavaa kuunnella. Sitä paitsi se tuntuu kovin epä-älylliseltä. Ongelmat ovat olleet tiedossa vuosia. Kaikki keskeiset puolueet ovat olleet vallassa, eikä merkittäviä parannuksia ole tehty.

Poliitikkojen lisäksi myös yritykset ovat olleet liikkeellä. Sähköpostiini on tullut useita terveysteknologiayritysten tarjouksia, joissa kerrotaan erilaisista ratkaisuvaihtoehdoista.

Keskiviikkona intetään välikysymyksen tahdittamana

Viime perjantaina kaikki kahdeksan oppositioryhmää jättivät myös välikysymyksen vanhusten hoidon tilasta.

Opposition välikysymys sisältää muun muassa seuraavaa:

1. Välikysymyksessä muistutetaan, että hoivakodeissa ja vanhusten kotihoidossa on oltava riittävä ja ammattitaitoinen henkilökunta. Lisäksi vaaditaan, että riittävä, hoitoisuuden huomioiva hoitajamitoitus on kirjattava vanhuspalvelulakiin ja laatusuositukseen ja henkilöstömitoituksen toteutuminen on turvattava sanktioilla.

2. Oppositio haluaa perustaa vanhusasiainvaltuutetun viran.

3. Valvontaa tulee tehostaa ja sen laatua parantaa. Tämä koskee niin palveluntuottajia, palveluiden järjestäjiä kuin aluehallintovirastoja ja Valviraa. Oppositio sanoo, että ilman etukäteisilmoitusta tehtävien pistokokeiden osuutta valvonnassa pitää lisätä.

4. Hankintalakia tulisi uudistaa niin, että sote-hankinnoissa painotetaan vahvemmin laatua, se määriteltäisiin tarkemmin ja laatukriteerien huomioon ottaminen olisi pakollista kaikissa sote-hankinnoissa. Kilpailutusten kynnysarvo tulisi nostaa direktiivin sallimaan maksimiin.

Välikysymyksessä vaaditaan myös, että ulkoistamissopimuksiin tulee sisällyttää määräykset sopimussanktioista koskien kaikkia sopimuksen rikkomuksia, niin että rikkomukset ja puutteet johtavat sanktioihin huomattavasti nykyistä nopeammin ja tehokkaammin.

Tiedosta ei ole ollut pulaa, vaan yhteisestä tahdosta ja moraalista.

Nyt voi jo arvata, että ainakin osa huomisen keskiviikon eduskuntakeskustelusta kiertyy sen ympärille, pitäisikö hallituksen tuoda esitys hoitajamitoituksesta vielä tällä hallituskaudella eduskuntaan ja ehdittäisiinkö se vielä käsitellä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) ei pidä sitä mahdollisena. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Krista Kiurun (sd.) mukaan se taas olisi mahdollista.

Harmi, jos keskustelu juuttuu pelkkään hoitajamitoitukseen ja aikatauluun. Vanhojen hoivan ongelmat ansaitsisivat eduskunnassa paljon monipuolisemman keskustelun.

Jos vanhojen hoiva oikeasti haluttaisiin ratkaista...

Hyvä lähtökohta vanhusten hoivan ratkaisemiseksi olisi se, että sekä kunnissa että yrityksissä alettaisiin noudattaa nykyisiä lakeja ja suosituksia.

Karkeasti ottaen tämä näytti olevan myös lopputulos perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) työkokouksesta perjantaina.

Niin pitkällä Suomessa ei onneksi vielä olla, että pitäisi säätää laki siitä, että lakeja pitää noudattaa.

Vanhojen hoivan ongelmat ansaitsisivat eduskunnassa paljon monipuolisemman keskustelun kuin hoitajamitoituksen ja aikataulun.

Jos poliitikot oikeasti haluavat ratkaista vanhojen hoivan ongelmia, pitäisi pöydälle ja pohdittavaksi laittaa hoidon ja hoivan kokonaisuus: ympärivuorokautinen hoito, kotihoito, omaishoito, perhehoito ja valvonta.

Virkamiesten pitäisi yhdessä asiantuntijoiden kanssa laatia kokonaisuudesta erilaisia ehdotuksia hallitusohjelmaneuvotteluihin kustannuslaskelmineen. Kysymys on mitä suurimmassa määrin myös rahasta. Näistä poliitikot sitten valitsisivat.

Myös puolueiden pitäisi ennen vaaleja, irrallisten ehdotusten sijaan, kertoa minkälainen on heidän kokonaisratkaisunsa. Näin ollen kansalaiset voisivat myös punnita kenelle äänensä antavat.

Hoitajamitoitus on tärkeä osaratkaisu

Kohun ja ratkaisujen löytämisen paineessa olisi hyvä muistaa, että hoitajamitoitus on tärkeä osa vanhuspalvelujen uudistamisen kokonaisratkaisua. Mutta vain osa. Asioiden yksinkertaistamisesta varoittavat myös monet asiantuntijat.

Tarkkaan on myös mietittävä, voidaanko mitään järkevää ja kestävää saada aikaiseksi muutamassa viikossa.

Valvonnan rahojen lisääminen olisi toki perusteltua.

Sotessa on aivan riittävästi huonoja esimerkkejä päätöksistä, jotka on tehty kiireellä ja ilman kunnollista virkavalmistelua.

Paraikaa eduskunnan käsittelyssä on jo uusi asiakasmaksulaki. Se parantaisi sekamelskaa, joka ympärivuorokautisen hoidon maksuissa tällä hetkellä on. Se myös tasaisi kotihoidon asiakasmaksuja, jotka nekin vaihtelevat kuntien välillä.

Viime kädessä on kyse arvoista ja moraalista

Tiedosta ei ole ollut pulaa, vaan yhteisestä tahdosta ja moraalista. Kumpaakaan ei voi ostaa, myydä tai valvoa. Siksi kysymys on paljon suuremmasta ja vakavammasta ongelmasta.

Politiikan tekotavasta ei kerro hyvää se, että heikommassa asemassa (siirryt toiseen palveluun)olevien lasten tai vanhusten asiaa ratkaistaan kriisien ja paljastusten kautta. Niin viime aikoina on tapahtunut.

Miten käy yhteiskunnassa niiden ihmisten, joiden elämästä emme ymmärrä mitään tai kovin vähän?

Ajatellaanpa esimerkiksi ylivelkaantuneita, mielenterveyshäiriöistä kärsiviä tai hyvin köyhiä ihmisiä. Lapsuudesta ja vanhuudesta meillä kaikilla on sentään henkilökohtaista kokemusta.

Puhe ei enää auta, vaan nyt tarvitaan mahdollisimman pian konkreettisia tekoja ja rahaa ihmisten luottamuksen palauttamiseen.

Voit keskustella vanhustenhoidosta tämän jutun lopussa. Keskustelu on auki kello 22 asti.

Lue myös:

Toimittajalta: Tein juttua Esperin ongelmista jo 10 vuotta sitten – joko nyt on aika ottaa vanhat ihmiset vakavasti

"Yliopistokoulutuksenikaan ei auta äidin hoitomaksujen ymmärtämiseen" – Vanhushoidon maksuista on tullut viidakko, johon uppoaa myös monen lapsen rahoja

Satunnaisen vaalitarkkailjan analyysi: Kansan tuomio pelottaa – kokoomus teki lehmänkäännöksen vanhusten hoitajamitoitusta koskevassa kiistassa