Oppositio iskee hallitusta vastaan "vaalikauden tehokkaimmalla välikysymyksellä" – katso keskustelu vanhustenhoidon kriisistä suorana klo 14

Oppositiopuolueet hehkuttavat, että keskiviikkoinen välikysymys vanhustenhoidosta on näyttänyt tehonsa jo etukäteen.

välikysymykset
Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen vanhustenhoidon tilasta perjantaina Helsingissä  1. helmikuuta 2019.
Oppositiopuolueet jättivät välikysymyksen vanhustenhoidon tilasta viime perjantaina. Keskustelu siitä käydään tänään keskiviikkona.

Yle seuraa välikysymystä hetki hetkeltä:

Hallitukselta lisää rahaa vanhustenhoidon valvontaan, Orpon kynsiin joutunut Marin selitti ratkaisuaan – Yle seurasi välikysymyskeskustelua hetki hetkeltä

Hallitus on kaatunut Suomessa välikysymykseen viimeksi yli 60 vuotta sitten, mutta miksikään hällä väliä -kysymykseksi opposition järeintä asetta ei kannata julistaa.

Oppositiosta hehkutetaan tämänpäiväistä välikysymystä, joka on "osoittanut tehonsa jo etukäteen", kun hallituspuolueet ovat muuttaneet kantaansa sitovasta hoitajamitoituksesta.

– Voi olla, että kyseessä on tämän vaalikauden tehokkain, parhaiten toiminut välikysymys, sanoo pääoppositiopuolue SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman.

– Heti seuraavana päivänä kun välikysymyksestä ilmoitettiin, keskusta ja siniset muuttivat kantaansa ja tiistaina kokoomus ilmoitti, että heillä on valmius tarkistaa kantaansa.

Myös vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoo, että välikysymys on selvästi tehnyt tehtävänsä, koska "hallituksessakin on ymmärretty hoitajamitoituksen tärkeys".

– Nyt näyttää siltä, että hallituspuolueetkin ovat valmiita korottamaan hoitajamitoitusta, vaikka hallitus yritti päinvastoin laskea hoitajamitoitussuositusta 0,5:stä 0,4:ään, Mikkonen muistuttaa.

Lindtman korostaa sitä, että jää epäselväksi, ovatko "puheet voimassa vaaleihin asti vai onko kokoomus valmis aidosti sitoutumaan hoitajamitoituksen kirjaamiseen lakiin".

Hänen mukaansa keskiviikon välikysymyskeskustelun keskeisin kysymys on nyt se, ovatko hallituspuoleet valmiita sitoutumaan hoitajamitoituksen kirjaamiseen lakiin jo tällä vaalikaudella.

Välikysymystä voi seurata Yle Areenassa ja Yle TV1:ssä kello 14 alkaen. Välikysymysäänestys on perjantaina.

Tällä vaalikaudella vähemmän välikysymyksiä

Antti Lindtman pitää esimerkkinä välikysymysten tehosta myös nuorten työehdoista tehtyä välikysymystä. Lindtmanin mukaan oli välikysymyksen ansiota, että hallitus veti takaisin esityksensä, jonka mukaan alle 30-vuotiaiden työttömien palkkaamista töihin määräaikaiseksi ei olisi tarvinnut enää perustella.

Lindtman ja Krista Mikkonen nostavat esiin myös hallituskauden alussa tehdyn välikysymyksen eläkeläisten asumistuesta.

Mikkosen mukaan hallitus joutui sen takia peruuttamaan ja vetämään pois esityksensä, jonka seurauksena "suurempi joukko eläkeläisiä olisi joutunut toimeentulotuen piiriin ja eläkeläisten tulot olisivat merkittävästi laskeneet".

– On totta, että hallituksen kaatuminen välikysymykseen on epätodennäköistä, mutta muutosta on saatu aikaan, Mikkonen sanoo.

Opposition tekemien välikysymysten määrä on jäämässä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kaudella pienemmäksi kuin Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) kausilla, jolloin hallitus vastasi kaikkiaan 22 välikysymykseen. Vanhustenhoidosta tehty välikysymys on tällä vaalikaudella 15:s.

Lindtman tölväisee, että viime vaalikausi ei ole oikea vertailukohta, koska "keskusta ja perussuomalaiset tehtailivat välikysymyksiä liukuhihnalta".

– Tällä vaalikaudella eduskunnan käsittelyssä on ollut lukuisia asiota, joissa hallitus on päätynyt tarkentamaan kantaansa jo ennen kuin välikysymystä on pitänyt jättää, Lindtman tulkitsee.

Oppositio haastoi pääministeri Juha Sipilän hallitusta ennätystahtiin ensimmäisen syksyn aikana vuonna 2015, mutta sen jälkeen tahti rauhoittui selvästi.

Lindtman selittää tiuhaa tahtia sillä, että hallitus teki "hyvin toisenlaista politiikkaa kuin mihin hallituspuolueet olivat sitoutuneet". Esimerkiksi hän nostaa koulutusleikkaukset ja työmarkkinoiden niin sanotut pakkolait.

Välikysymyksen tarkoituksena on mitata hallituksen tai sen ministerin nauttima luottamus. Luottamusäänestyksissä hallituksen rivien rakoilu on kuitenkin harvinaista. Tällä vaalikaudella ei ole käynyt kertaakaan niin, että hallituspuolueen edustaja olisi lipsunut ryhmäkurin takaa ja äänestänyt tyhjää, saati epäluottamuksen puolesta.

Vuonna 1958 hallitus kaatui välikysymykseen viljan hinnasta.

Lue myös:

Analyysi: Sängystä putoilevat vanhat ihmiset ansaitsevat parempaa kuin silmänkääntötemppuja – nyt tarvitaan rahaa