Jos britit lähtevät EU:sta äkkirysäyksellä, maitomarkkinoilla koittaa uusjako – kuluttajalle voi koittaa juustojuhlat

Suomalaiset maidon- ja lihantuottajat joutuvat entistä kovempaan kilpailutilanteeseen, jos britit eroavat EU:sta äkkilähdöllä eli ilman erosopimusta.

Brexit
Lihakarjaa laitumella lähellä Kinvaraa, Länsi-Irlannissa.
Lihakarjaa laitumella lähellä Kinvaraa, Länsi-Irlannissa. AOP

Jos Britannia eroaa EU:sta ilman sopimusta, eli toteutuu niin sanottu kova brexit, niin suomalainenkin maidon- ja lihantuotanto tuntee sen nahoissaan.

Vaikutus tulee epäsuorasti EU:n sisämarkkinoiden raaka-aine- ja tavaravirtojen sekoittumisen takia. Sisämarkkinoille tulee lisää kilpailua ja Suomenkin elintarvikevienti joutuu entistä tiukempaan kilpailutilanteeseen. Suomen elintarvikeviennistä noin 60 prosenttia menee EU:n alueelle.

Maataloustuottajien etujärjestön MTK:n kansainvälisten asioiden johtaja Juha Ruippo puhuu brittipoliitikkojen julmasta päättämättömyydestä ja ihmettelee sitä.

Juha Ruippo, kansainvälisten asioiden johtaja, MTK
Juha Ruippo, kansainvälisten asioiden johtaja, MTK Terhi Liimu / Yle

– Jos britit eivät osaa itse päättää, niin nykyisten päätösten mukaan he ajautuvat kovaan brexitiin, ja se tulee ainakin hetkellisesti sekoittamaan markkinatilannetta hyvin paljon, Ruippo aprikoi.

Suomelle maitotaloustuotteet ja juustot ovat tärkein elintarvikkeiden vientierä, ja niiden markkinat menevät ainakin joksikin aikaa sekaisin. Sama koskee naudanlihan tuotantoa. Irlannin jääminen EU:n sisämarkkinoille, kun Pohjois-Irlanti ja Britannia jäisivät ulkopuolelle, saisi aikaan uusia raaka-aine- ja elintarvikevirtoja.

– Jos irlantilaisten nykyisestä nauhanlihan viennistä puolet on mennyt britteihin ja maitojauheen viennistä neljäsosa, niin onhan se selvää, että jotakin muita markkinoita etsitään joko EU:n sisältä tai EU:n ulkopuolelta.

Juustolle kovat tullit

Jos esimerkiksi Irlannin cheddarjuustolle tulisi sopimuksettoman lähdön myötä 1,40–2,20 euron tuontitulli kilolta Pohjois-Irlantiin ja Britanniaan, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että irlantilaiset etsisivät näille juustoilleen ostajia muualta EU-alueelta tai kolmansista maista.

Kovassa brexitissä tullit määräytyisivät eri elintarvikkeille Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimusten mukaan, ja ne vaihtelevat paljon elintarvikkeiden välillä. Maitotuotteiden tulli on Valion edunvalvontajohtajan Riitta Brandtin mukaan 40–80 prosenttia.

Valokuva
Riitta Brandt, edunvalvontajohtaja, Valio Valio

Jos britit eivät jatka sisämarkkinoilla ja tulliliitossa, on tärkeä päättää EU:n tuonti- ja vientikiintiöiden kohtalosta.

Maatalousmaat hakevat uusia markkina-alueita myös Euroopan ulkopuolelta. Aasian markkinat ovat olleet ratkaisevassa asemassa. Suomellakin on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi Valion saatua maitojauheelleen myyntiluvan Kiinaan.

Lihatalot Atria ja HKScan ovat jo saaneet sianlihan vientiluvat Kiinan markkinoille, mikä on yritysten ja viranomaisten vuosikausien yhteistyön tulos.

Uusista sopimuksista äskettäin on tullut voimaan EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus, ja vuosi sitten alettiin soveltaa EU:n ja Kanadan välistä laaja-alaista kauppasopimusta Cetaa. Näiden avulla yritetään löytää tasapaino markkinoilla tarjonnan ja kysynnän välisissä heilahteluissa.

Suomen elintarvikevienti oli suurissa vaikeuksissa, kun Venäjä kielsi eläinperäisten tuotteiden tuonnin EU:sta vuonna 2014. Tässä MTK:n Ruippo näkee esimerkin siitä, kuinka virkamieskunnan ja yritysten yhteisten ponnistusten seurauksena viimein löydettiin uusia markkinoita.

Ilman Etelä-Korean kanssa tehtyä kauppasopimusta Venäjän tuontikiellosta toipuminen olisi ollut huomattavasti hitaampaa. Kuluttajat saivat puolestaan edullisesti Venäjälle tarkoitettua Valion oltermannijuustoa kauppojen hyllyiltä.

Brittihyllyt tyhjenevät, kuljetusreittejä uusiksi

Sopimuksettomassa EU-erossa markkinahäiriö olisi tietysti suurin brittimarkkinoilla, kun hyllyt tyhjenisivät tuontituotteiden jumiutuessa rajoille. Monet yritykset ovat jo lisänneet varastojaan saarelle tai suunnitelleet kuljetusreittejä vähemmän käytetyille tuontireiteille.

Brittivienti taas olisi ongelmissa rajoilla, koska vientiin tarvitaan lisää dokumentteja, jos Britannia on kolmannen maan asemassa. Esimerkiksi tanskalaiset ovat isoina sianlihanviejinä palkkaamassa satoja eläinlääkäreitä kirjoittamaan vientitodistuksia.

Kuljetusliikkeet varautuvat jo rekkajonoihin ja laskevat tuhansien henkilötyövuosien lisäkustannuksia erosta. Myös Suomen tullille aiheutuu lisäkustannuksia ja tarvetta lisähenkilöstöstä.

Brittien kautta läpikulkuliikenne yritetään minimoida uusilla reittiyhteyksillä Manner-Eurooppaan. Irlanti on jo nyt vähentämässä usein brittisatamien kautta meneviä kuljetuksiaan mantereelle.

Irlanti puskee maitoa markkinoille

Maitotilallisten omistamalle Valiolle kova brexit olisi haastava. Edunvalvontajohtaja Riitta Brandt kertoo, että Irlanti on koko ajan lisännyt omaa maidontuotantoaan varautuen Britannian lähtöön EU:sta.

– Koko tämän ajan, kun on ollut tiedossa, että Britannia eroaa, heillä on maidontuotanto lisääntynyt aika voimakkaasti.

Juustoja EU vie Britanniaan 490 miljoonaa kiloa ja Britannia Eurooppaan 140 miljoonaa kiloa. Tämä aiheuttaa brittimarkkinoilla 350 miljoonan kilon juustoaukon. Brandt odottaa, että tämä vaikuttaa jollain tavoin tuontitulleihin.

– Eihän Britannian hallitus voi estää ihmisiä ostamasta juustoa tai aiheuttaa tilannetta, että juuston hinta nousee 50 prosenttia.

Irlannin maitojauhe ja juustot, erityisesti cheddarjuusto, hakevat muita markkinoita ja haastavat muita maitotalousviejiä, vaikka ihan samoilla juustoilla suomalaisten kanssa ei kilpaillakaan.

– Emme vie ihan samoja juustolajeja, mutta kyllä muutoksia tapahtuu, että valmistetaanko juustoa ja mitä juustoa valmistetaan, Brandt sanoo.

Valio:"Maitojauheen kysyntä kohtuullisella tasolla"

Brandt kertoo, että Ranskan leipomoteollisuuden mielestä suomalainen teollisuusvoi sopii paremmin taikinoihin kuin irlantilainen pehmeämpi voi. Irlantilaisilla on puolestaan kuluttajapuolella tunnettuja voimerkkejä vähittäiskaupassa. Voin viennissä kuluttajien mieltymyksillä on iso merkitys.

Valio toimittaa maitojauhetta noin 30 maahan ympäri maailmaa. Lastenruokavienti Venäjälle alkoi vuonna 2016 ja Kiinassa lastenruokabisnes on yksi painopisteistä.

Yhtiössä maitojauheen kilpailutilannetta ei nähdä kovin huolestuttavana, vaikka EU ei enää jatka tukiostojaan.

– Nyt näyttäisi, että kysyntä maailmalla on kohtuullisella tasolla. Kiinan vienti on lisääntynyt ihan terveesti, Brandt sanoo.

Valion vienti Suomesta oli vuonna 2017 yhteensä 378 miljoonaa euroa. Tuotteita myydään yli 50 maahan maailmalla: tuoretuotteita kuten jogurttia Ruotsiin, voita Ranskaan, maitojauhetta Kiinaan ja juustoja Yhdysvaltoihin.

Kartta
Mikko Airikka | Yle

Jossain vaiheessa muutokset tuntuvat kuluttajan kukkarossa

Elintarviketeollisuudessa arvioidaan, että kovan brexitin tapahtuessa markkinoilla tapahtuisi reagointia raaka-aineiden hinnoissa. Se puolestaan vaikuttaisi esimerkiksi voin, lihan ja maitojauheen kansainvälisiin hintoihin. Nousisivatko siis myös kuluttajahinnat?

– Ennen pitkää vaikutukset näkyvät kuluttajahinnoissa, mutta sitä on vaikea ennakoida, koska se on kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvä tekijä, sanoo johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta.

Joissakin tuotteissa sisämarkkinoille voi tulla enemmän tarjontaa, jolloin ne halpenisivat. Ne tuotteet puolestaan kallistuisivat, joissa tarjontaa olisi vähemmän.

– Sama tapahtui Venäjän pakotteiden aikaan. Silloin tiettyjen eläinperäisten tuotteiden markkinat reagoivat siihen, että tarjontaa markkinoille tuli paljon enemmän, ja se vaikutti kuluttajahintoihin laskevasti.

Tammivuoren mukaan esimerkiksi Suomelle tärkeän maitojauheen maailmanmarkkinahinta voi laskea ja sitä myötä myös viennin arvo laskisi.

Heli Tammivuori, johtaja, Elintarviketeollisuus
Heli TammivuoriTerhi Liimu / Yle

Myös hän painottaa vapaakauppasopimusten merkitystä ja kolmansien maiden markkinoiden avautumista Suomelle. Tästä on esimerkki juuri voimaan tullut EU:n ja Japanin vapaakauppasopimus.

– Se laajentaa asiakaskuntaa ja kysyntäpohjaa suomalaisille puhtaille elintarvikkeille, Tammivuori sanoo.

Hän pitää myös tärkeänä suomalaisen elintarvikeviennin kilpailukyvyn parantamista mahdollisessa markkinamyllerryksessä.

– Se tulee hyvin pitkälle siitä, että kotimarkkinakysyntä toimii moitteettomasti ja siellä kilpailu toimii. Ja että sääntely-ympäristö on sellainen, ettei se lisää kustannuksia. Osaaminen ja koulutus ovat tärkeitä. Ja myös se, että meillä on riittävästi työvoimaa alalla ja esimerkiksi vientiosaajia.

Elintarvikeviennin ongelma on elintarvikkeiden alhainen jalostusaste, mikä osaltaan johtui Tammivuoren mukaan Venäjän pakotteista. Hän painottaakin sitä, että pystytaan kehittämään kilpailukykyisesti kuluttajabrändättyjä ja kysyntää lisääviä tuotteita, jolloin myös hinta pystytään määrittelemään itse. Siten ei olla riippuvaisia maailmanmarkkinahinnoista.

Tilastografiikka
Suomi tuo elintarvikkeita huomattavasti enemmän kuin vie. Mikko Airikka | Yle

Elintarvikkeita vietiin Suomesta toissa vuonna 1,6 miljardin euron arvosta. Viennissä on 12 kuukauden aikana tapahtunut muutaman prosenttiyksikön lasku, kertoo Elintarviketeollisuusliitto. Pääosin se johtuu maailmanmarkkinahintojen laskusta. Suomen elintarvikevienti on vahvasti alijäämäinen, eli Suomi tuo elintarvikkeita huomattavasti enemmän kuin vie.

Kartta
Tärkeimmät elintarvikkeiden tuontimaat. Mikko Airikka | Yle

MTK luottaa järjen voittoon

MTK:n Ruippo luottaa, että järki voittaa viimein sumujen saarilla.

– Eiväthän poliitikot yleensäkään ennen viimeistä päivämäärää suostu tekemään mitään päätöksiä. Tässä on hyvin sama tunnelma, että odotetaan ja odotetaan ja katsotaan, että lähdetäänkö lykkäämään takarajaa vai millä tavalla löydetään se ratkaisu. Pakkohan tuossa on jossakin vaiheessa järjen voittaa.

Järjen voittaminen tarkoittaa MTK:n mielestä riittävää neuvotteluaikaa tulevaan Britannian ja EU:n kauppasopimukseen, joka mahdollistaisi nykyisen laajuisen kaupankäynnin.

Käytännössä briteillä on kolme vaihtoehtoa: sopimukseton ero 29. maaliskuuta, EU-tuomioistuimen linjauksen mukainen eroilmoituksen peruminen tai lisäajan hakeminen neuvotteluille 27 muun jäsenmaan kanssa. Tähän mennessä omasta asemastaan kamppaileva pääministeri Theresa May ei ole saanut lisämyönnytyksiä EU:lta. EU on ilmoittanut tiukkasanaisesti, ettei pitkään neuvoteltua erosopimusta avata uudelleen.

MTK: Tarvitaan maatalouden kriisirahasto

Brittien kovalla brexitillä olisi merkittävä vaikutus EU-budjettiin, jossa myös päätetään maatalouden rahoittamisesta muulta kuin kansalliselta osalta.

Kovan brexitin vaihtoehdossa britit jättäisivät ehkä laskunsa muiden EU-maiden maksettavaksi. Suomen laskelmien mukaan se tarkoittaisi noin 10–12 miljardin eli 7,6 prosentin keskimääräistä leikkaustarvetta EU-budjettiin. Muut EU-maat eivät ole saamassa korvausta brittien sitoumuksista.

EU-budjetista on tietoisesti syöty kaikki liikkumavarat pois, arvioi MTK. Venäjän tuontikiellon jälkeen tehtiin kaksi 500 miljoonan euron kriisipakettia. Näihin ei nyt käytännössä ole mahdollisuuksia, mutta tällainen markkinoista riippumaton maatalouden kriisirahasto olisi MTK:n mukaan tarpeellinen.

MTK:n mielestä Suomen heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajuus osuu kreivin aikaan. Suomen puheenjohtajuuden aikaan budjettikeskustelut ovat Ruipon mukaan kuumimmillaan ja sen jälkeen, vuodenvaihteen tienoilla, pitäisi jo alkaa olla valmista tulevasta budjettiraamista vuosille 2021–2027.

– Jos joskus voi sanoa, että puheenjohtajuuskausi osuu erinomaisen hyvään käännekohtaan, niin nyt on ainakin Suomella hyvä vaikuttamisen mahdollisuus, Ruippo sanoo.

Tapana kuitenkin on, ettei EU-puheenjohtaja aja näkyvästi itselleen tärkeitä asioita, joten se kaventaa Suomen liikkumavaraa.

Suomen linja EU:n budjetin kasvattamiseen on ollut tiukka, sillä se pienentäisi Suomen saamaa vastinetta jäsenmaksuille ja saattaisi vaarantaa yhteisen maatalouspolitiikan jatkoa EU:ssa.