Turpeen energiakäytön alasajoon valmistaudutaan – "Jäätyvätkö patterit, jos luovutaan kovin nopeasti?"

Turvetta polttavien laitosten tulevaisuutta pohditaan juuri nyt kuumeisesti. Vapo valmistautuu etsimällä uusia liiketoiminta-alueita. Osa haluaa pitää kiinni huoltovarmasta, kotimaisesta polttoaineesta.

turve
Seinäjoen voimalaitos polttaa turvetta ja puuhaketta.
Seinäjoen voimalaitos polttaa turvetta ja puuhaketta. Elina Niemistö / Yle

Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä sanoo, että viimeisen vuoden suurin pohdinta on käyty sen suhteen, millä kaukolämpö tuotetaan tulevaisuudessa.

Turve on vielä tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan tärkein raaka-aine kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotannossa. Turpeella on merkittävä osuus lämmöntuotannossa myös ainakin Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla, Lapissa ja Keski-Suomessa.

Mielipideilmasto on kuitenkin kääntynyt turpeen energiakäyttöä vastaan. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö Riku Huttunen arvioi, että jo seuraava hallitus tulee tekemään päätöksiä turpeen suhteen.

– Suoranainen kielto ei ole ensimmäinen toimi. Päästökauppa ja verotukselliset keinot tulevat ohjaamaan. Alasajo tulee tapahtua hallitusti, sanoo Huttunen.

Seinäjoen Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä.
Seinäjoen Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä. Elina Niemistö / Yle

Toimenpiteisiin on ryhdytty

Alalla on ryhdytty jo valmistautumaan tulevaisuuteen ilman turpeenpolttoa. Vapo kertoi viime vuonna perustavansa ensimmäisen aktiivihiilitehtaan Ilomantsiin ja hakevansa siitä sadan miljoonan euron bisnestä. Lisäksi se ilmoitti tuplaavansa yrityskaupoilla kasvuturvetuotantonsa.

Syynä on juuri se, että Vapo etsii uusia liiketoiminta-alueita siltä varalta, että energiaturpeen päivät ovat luetut.

Energiayhtiöt puolestaan pohtivat kuumeisesti polttolaitostensa jatkokäyttöä. Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä kertoo, että Seinäjoen Kapernaumin turvekattilassa voidaan polttaa jatkossa puupohjaisia polttoaineita ilman turvetta. Hanneksenrinteen öljykattila korvataan pellettikattilalla. Seinäjoen voimalaitoksen (Sevon) osalta asiat ovat auki, mutta se on tärkein ja isoin – ja polttaa pääasiassa turvetta kaupunkilaisten lämmöksi.

Seinäjoen voimalaitoksen päärakennus.
Seinäjoen voimalaitoksen päärakennus.Elina Niemistö / Yle

– Sevon laitoksella tullaan todennäköisesti vielä tekemään päästöihin liittyviä investointeja lähivuosina ja sen jälkeen mietitään, miten jatketaan 2020-luvulla. Poliittiset päätökset tulevat ohjaamaan, pohtii Hätilä.

Jo nyt päästökauppa vaikuttaa energiayhtiön kuluihin.

– Päästöoikeudet nousivat viime vuonna viidestä kahteenkymmeneen euroon tonnilta, joten siitä tuli yli miljoonan euron iso lisälasku, kertoo Hätilä.

Turvealalla ei pidetä realistisena

Turpeen alasajoon siis valmistaudutaan, mutta muutos ei ole helppo tai nopea. Suurin kritiikki tulee turvealan sisältä. EPV Energian tytäryhtiö EPV Bioturve Oy:n toimitusjohtaja Timo Orava ei pidä alasajoa kovinkaan realistisena.

– Lyhyellä aikajänteellä on hyvin vaikea nähdä, että se päättyisi kokonaan. Monet kaupungit ovat riippuvaisia turvelämmityksestä tällä hetkellä. Tarvittaisiin 15 miljoonaa kuutiota jotakin muuta, jos polttokäyttöä ajatellaan korvattavan, sanoo Orava.

Turveauma.
Anna Wikman / Yle

Orava toki uskoo, että kivihiilen käytön lopettaminen pakottaa kehittämään uusia tekniikoita, joista voi olla apua myös turvevoimaloissa.

– Jos ajatellaan viiden vuoden aikajännettä, niin en näe kovin realistisena koko keskustelua, että huoltovarmuuden, saatavuuden ja omavaraisuuden näkökulmasta edes voitaisiin oikeasti puhua turpeen energiakäytön lopettamisesta, toteaa Orava.

Kotimaista polttoainetta vai hiilinielu?

Moni toivoo, ettei yhtään suota enää käännettäisi ympäri ja kaivettaisi sen arvokasta hiilinielua polttouuniin. Ilmastonmuutoksen torjunnassa luonnontilaisten soiden arvo kasvaa kasvamistaan. Niiden ominaisuudet toimia hiilinieluna ovat ylivoimaisia verrattuna esimerkiksi metsiin.

Toki viime vuosina turvetuotantoon on valjastettu enemmän jo valmiiksi ojitettuja soita kuin luonnontilaisia soita. Niihin on herunut nihkeästi ympäristölupia.

Pitkospuut suolla.
Vähiten suota kuormittava käyttötapa on virkistyskäyttö. Elina Niemistö / Yle

Monessa maakunnassa turvetuotanto on tärkeä aluetaloudellisesti. Turve nostetaan läheltä, rahat jäävät omalle alueelle ja lisäksi se työllistää. Viime kesä oli pitkästä aikaa turvetuotannon kannalta hyvä, joten nyt on raaka-ainetta saatavillakin.

– Nyt kun satoi lunta enemmän, turvetta tulee joka tapauksessa. Mutta esimerkiksi puut ovat lumisten teiden varrella ja vaatii monen päivän työn, että päästään hakettamaan, lisää Timo Orava turpeen hyviä puolia.

Orava ei oikeastaan luopuisi turpeesta ollenkaan, vaan pitäisi sen kokonaispaletissa mukana.

– Jäätyvätkö patterit, jos luovutaan hyvin nopeasti? kysyy Orava.

Seinäjoen Paukanevan lintutorni talvella.
Seinäjoen Paukanevan lintutorni ja hiihtoreitti. Elina Niemistö / Yle