Museot ja keräilijät joutuvat yhä useammin pohtimaan kokoelmiensa alkuperää

Julkisissa huutokaupoissa, taidegallerioissa ja yksityisessä kaupassa liikkuu laitonta kulttuuriesineistöä, kertoo kulttuuriesineiden palauttamista tutkinut Tini Peterzens Radio Suomen Päivä -ohjelman haastattelussa.

Kulttuurinen omaisuus
Nefertitin rintakuva Berliinin Neues Museumissa.
Nefertitin rintakuva on esillä Berliinin Neues Museumissa.Michael Sohn / EPA

Kulttuuriesineiden laiton kaupankäynti ja esineiden palautusvaatimukset ovat lisääntyneet, toteaa oikeustieteen tohtori Tini Peterzens. Hän on tehnyt hiljattain väitöskirjansa laittomien kulttuuriesineiden palauttamisesta ja seuraa kansainvälistä tilannetta.

Siirtomaavallan aikana oli tyypillistä siirtää taideaarteita tai etnografisia esineitä alusmaista emämaihin.

Esimerkiksi Kreikka ja Britannia ovat taistelleet jo yli 200 vuotta antiikin klassisen kauden taideaarteista, Ateenassa sijaitsevan Parthenon-temppelin marmorifriiseistä. Nykyisin marmoripatsaat ovat näytillä Lontoossa, British Museumissa.

Kreikkalaiset pitävät patsaita kansallisena kulttuuriperintönään, mutta British Museum pitää kiinni omistusoikeudestaan eikä halua neuvotella niiden palauttamisesta.

Sodat, konfliktit, laittomat kaivaukset ja ryöstelyt kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa paikoissa liikuttavat esineitä eri puolille maailmaa.

– Köyhät valtiot, kohteiden syrjäinen sijainti tai vaikeakulkuinen maasto tarjoavat helposti houkutuksia esihistoriallisten hautojen ja muiden kohteiden ryöstämiseen, sanoo Peterzens Radio Suomen Päivä -ohjelman haastattelussa keskiviikkona.

Laittomasta kaupasta on nopeassa tahdissa muodostunut yksi nykyajan suurimmista uhkista kulttuuriperinnön säilymiselle. Laiton kaupankäynti on lisännyt ryöstelyä ja laitonta maastavientiä.

– Esineistöä siirtyy paljon keräilijöiden ostettaviksi suuriin huutokauppavaltioihin kuten Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Julkisissa huutokaupoissa, taidegallerioissa ja yksityisessä kaupassa liikkuu laitonta esineistöä.

Tini Peterzens nostaa esimerkiksi Haitissa vuonna 2010 tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen, jonka jälkeen havaittiin laitonta kulttuuriesineiden kauppaa. Esineistön maastaviennin estämiseksi kulttuuriasiantuntijat kokosivat tulliviranomaisia varten listan, jonka avulla viranomaiset ja muut toimijat oppivat tunnistamaan esineitä.

Palautusvaatimukset voimistuneet

Yhä useammin museot ja keräilijät joutuvat arvioimaan esineistönsä alkuperää.

– Viime aikoina palautusvaatimukset ovat saaneet julkisuutta. Vaatimukset ovat saaneet pontta kansallisen kulttuuri-identiteetin voimistumisesta maailmalla, Peterzens sanoo.

Marraskuussa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti, että maa palauttaa länsiafrikkalaiseen Beniniin "välittömästi" 26 kiistanalaista esinettä, jotka kuuluivat Beninin alueelta vietyyn, noin 5 000 esineen kokonaisuuteen.

Peterzens pitää mahdollisena, että Macronin päätöksellä voi olla vaikutusta jatkossa myös muiden maiden päätöksiin.

Jo aiemmin Egypti ja Saksa ovat kiistelleet Egyptin kuuluisimmista taideteoksesta, faarao Tutankhamonin anopin tai äitipuolen kuningatar Nefertitin rintapatsaasta, joka on näytillä Berliinin Neues Museumissa. Saksa haluaa pitää kiinni omistusoikeudesta, vaikka Egyptin mielestä veistos vietiin siltä vuonna 2012 epärehellisin keinoin.

– Valtioiden näkemyksiin vaikuttaa 1900-luvulla kaivauksilla noudatettu periaate, jossa isäntävaltiot jakoivat esinelöydöt usein kaivauksiin osallistuneiden ulkomaalaisten osapuolten kanssa tai ainakin sallivat heidän ostaa löydettyjä esineitä. Nefertitin tapauksessa kyse on siitä, kuinka tämä jako on tapahtunut.

Egypti on vaatinut takaisin myös Rosettan kiveä, joka on British Museumin kuuluisimpia vetonauloja.

Myös Suomi on vaatinut kulttuuriesineistöään palautettavaksi. 1990-luvulla kenraalimajuri Aaro Pajarin kunniamerkit vietiin Lontooseen Sotheby`sin huutokauppaan myytäväksi. Kunniamerkit palautettiin Suomeen sen jälkeen, kun Pajarin omaiset ja Museovirasto vaativat esineitä palautettaviksi.

Suomi on myös palauttanut kulttuuriesineistöä. Kansallismuseo ilmoitti vuonna 2017 palauttavansa yli 2 000 saamelaisesinettä sisältävän kokoelman Lappiin, Inarissa sijaitsevaan saamelaismuseo Siidaan.

Kuuntele Tini Peterzensin haastattelu Radio Suomen Päivä -ohjelmasta (toimittaja Kaija Kellman)

Lue lisää:

Afrikka haluaa takaisin osan sieltä ryövätyistä miljoonista siirtomaaesineistä – uusimpana kiistakapulana Brysselin verinen Afrikka-museo