Vuosia jatkunut kiista uuden hoitokodin kosteusvaurioiden maksajasta päättyi sopimalla – ennakkotapaus korvausvelvollisesta jäi saamatta

Oulun kaupunki ja YIT ovat sopineet vuosikausia auki olleen korvauskiistan palvelukodin kosteusvaurioista keskiviikkona.

kosteusvauriot
Vanhuksen kädet
Noin 14 miljoonaa euroa maksaneen Oulun Rajakylän Hoivan kosteusvauriot havaittiin vain muutama vuosi palvelukodin valmistumisen jälkeen.Henrietta Hassinen / Yle

Rajakylän Hoivan odotettiin helpottavan vaikeaa hoivapaikkapulaa Oulun kaupungissa. Aliurakoitsijan jäljiltä paljastui kuitenkin asennusvirheitä, jotka johtivat piileviin kosteusvaurioihin. Vauriokorjausten ajaksi useita vanhuksia jouduttiin siirtämään pois uusista tiloista.

Noin 14 miljoonaa euroa maksaneen Oulun Rajakylän Hoivan kosteusvauriot havaittiin vain muutama vuosi valmistumisen jälkeen palvelukodin märkätiloissa vuonna 2014. Tilat remontoitiin kuntoon 2016.

Myöhässä tavoiteaikataulustaan vuonna 2011 valmistuneen, 90 laitospaikan hoivakodin urakat kilpailutettiin osissa vuonna 2009.

Korjaustöiden vastuukysymykset osoittautuivat mutkikkaiksi, sillä aliurakoitsija ajautui konkurssiin. Oulun kaupunki haki kuitenkin korvausta pääurakoitsijana toimineelta Palmberg Rakennus Oy:ltä, joka myöhemmin siirtyi Lemminkäinen Talo Oyj:n kautta lopulta YIT Oyj:n omistukseen.

YIT:n kanta on ollut, että pääurakoitsijalla ei kuitenkaan ollut vastuuta kyseisten märkätilojen laadun valvonnasta, sillä kyseisen osaurakan oli kilpailuttanut Oulun kaupunki.

Vuosien kiista maksajasta sai päätöksensä keskiviikkona, kun YIT ja kaupunki sopivat, että YIT maksaa osan kuluista mutta ei kaikkia.

YIT:n Talonrakentamisen Pohjois-Suomen johtaja Marko Palonen on tyytyväinen pitkään hierottuun sopuratkaisuun kaupungin kanssa.

– Molemmat osapuolet hakivat aktiivisesti ratkaisua. Mitään ei jäänyt hampaankoloon, Palonen vakuuttaa.

Ennakkotapaus jäi syntymättä

Oulun kaupungin virkamiesjohtoa korjausten jääminen veronmaksajien kontolle harmitti siinä määrin, että kiista oltiin tarvittaessa valmiita viemään oikeuteen. Kosteusvaurioiden korjauksista koitui lähes 300 000 euron kustannukset.

Sovittelun tuloksena osapuolet luopuvat ratkaisun hakemisesta oikeusteitse, ja YIT korvaa osan korjauskustannuksista Oulun kaupungille. Samalla tapauksesta ei muodostu ennakkotapausta pääurakoitsijan vastuista vastaavissa tilanteissa.

YIT:n Marko Palonen kertoo, että hänellä ei ole omakohtaisia havaintoja ongelmien synnystä, sillä hän ei ollut tuolloin yhtiössä töissä. Myös Oulun kaupungin organisaatiossa ovat vastuuhenkilöt vaihtuneet pitkän korvauskiistan aikana. Palosen mukaan kiista on ainutlaatuinen.

– Korvauskiista on ollut hankala juuri alihankkijan konkurssin ja silloisten sopimusjärjestelyjen vuoksi. Nyt pöytä on puhdas ja kuluttava tilanne ratkennut. Katseet suunnataan eteenpäin, Palonen sanoo.

Oulun kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen johtaja Johan Alatalo uskoo, että pitkistä neuvotteluista on ollut hyötyä kaikille osapuolille. Alatalo korostaa Palosen tapaan, että oikeuskäsittelyn lopputulosta ei olisi voinut ennustaa.

– Sovittelu ei sinällään ota kantaa siihen, kuka on ollut oikeassa ja kuka väärässä. On hyvä, että asia on perinpohjaisesti käyty läpi ja ollaan päästy tähän tilanteeseen, Alatalo summaa.

Kuntaliitto: harvinainen tapaus

Myös Kuntaliitossa tapausta pidetään harvinaisena. Tilapalvelupäällikkö Jussi Niemen mukaan kosteusvaurio-ongelma, johon kytkeytyy alihankintayrityksen konkurssi ja vastaavia sopimuskuvioita, vaikuttaa valtakunnallisestikin poikkeukselliselta.

Korvauskiista on kulminoitunut siihen, kuuluiko konkurssin tehneen alihankkijan valvonta kilpailuttaja-tilaaja Oulun kaupungille vai pääurakoitsijana toimineelle Palmberg Rakennus Oy:lle.

Nykyisin vastaava tapa pilkkoa urakat on harvinaisempi, ja alalla yleistyy niin kutsuttu elinkaarimalli, jossa pääurakoitsija ottaa kokonaisvastuulleen myös uuden kiinteistön käytön aikaisen ylläpidon.

– Yhtä autuaaksi tekevää toimintamallia ei ole. Sekä osiin pilkotuissa että elinkaarimallilla toteutetuissa hankkeissa on onnistuneita toteutuksia, Jussi Niemi pohtii.

Kuntaliitto suosittelee Kuivaketju10-toimintamallin käyttämistä laadun varmistamisessa. Kuivaketju10 on uusi rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä.

– Joskus virheitä tapahtuu. Silloin virheeseen johtaneet prosessit vain kannattaa käydä huolellisesti läpi vastaisen varalle, Niemi sanoo.