Kirill Sultanshin oppi vuodessa suomen, eikä päässyt edes työhaastatteluun – osa venäjänkielisistä peittelee kansalaisuuttaan syrjinnän takia

Osa venäjänkielisistä peittelee kansalaisuuttaan syrjinnän pelossa. Venäjänkieliset ovat Suomen suurin kielivähemmistö.

Kotimaa
Kirill Sultanshin
Kirill Sultanshin asuu Tampereen Hervannassa ja kaipaa kotimaastaan etenkin ruokaa. - Blinit, borschkeitto ja pelmenit, niihin ei Suomessa oikein törmää, vaikka smetanaa saakin kaupasta.Antti Eintola / Yle

Isä käynnisti auton ja käänsi nokan kohti Venäjää.

– Siinä hetkessä elämäni muuttui, venäläinen Kirill Sultanshin muistelee.

Hän oli 16-vuotias ja jäi yksin Tampereelle, ilman sukulaisia tai tuttavia. Alkamassa oli uusi elämä Suomessa.

Sultanshin oli jo nuorena päättänyt päästä Suomeen opiskelemaan.

– Isä oli muusikko ja soitti haitaria ja kävimme perheen kanssa Suomessa useita kertoja. Rakastuin tähän maahan jo nuorena.

Kouluhaaveiden ongelmana oli raha. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta peritään lukukausimaksuja ja Sultanshinin mukaan opintopaikka Suomessa olisi maksanut noin 6 000 euroa.

– Ei meidän perheellämme ollut sellaista summaa laittaa minun koulutukseeni. Mutta kun on tahtoa, löytyy myös keino.

Suomi haltuun vuodessa

Jos kansainvälinen opiskelija voi osallistua suomenkieliseen opetukseen, lukukausimaksuja ei peritä. Tämän Sultanshin hoksasi 15-vuotiaana. Hän opiskeli sujuvan suomen kielen vuodessa.

Sultanshin on kotoisin Vologdan kaupungista. Siellä hän tutustui 80-vuotiaaseen Liljaan, jonka suku oli tullut Venäjälle Suomesta. Lilja opetti suomea esimerkiksi erilaisten kielikorttien avulla. Yhdellä puolella korttia luki sana suomeksi, toisella puolen venäjäksi.

Kirill Sultanshin osasi latinalaiset aakkoset jo saksan ja englannin opinnoistaan. Suomen kielessä oli kaksi vaikeutta ylitse muiden kielten: sijamuodot ja kaksoiskonsonantit.

Sultanshinin isä kuskasi autolla pojan pääsykokeisiin Suomeen. Luvassa oli myös B1-tason kielikoe.

– Pääsin kielikokeesta läpi rimaa hipoen. Suomessa suomen oppiminen on huomattavasti helpompaa kuin maassa, jossa kieltä ei puhuta, Sultanshin sanoo ja hymyilee.

Hän pääsi opiskelemaan Tampereelle Tredun Mediapolikseen media-assistentin linjalle. Nuori mies suoritti tutkinnon hyvin arvosanoin ja sai stipendinkin.

Jokapäiväiseen elämään kuuluva suomi alkoi soljua niin sujuvasti, että korkeakouluopinnot vieraalla kielellä tulivat mahdollisiksi.

Päätös oppia suomea oli ratkaiseva sijoitus tulevaisuuden kannalta. Nyt, viisi vuotta myöhemmin Sultanshin opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemiassa yrittäjyyttä ja tiimijohtajuutta suomeksi.

TAMKissa korkeakoulututkinto maksaa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle opiskelijalle noin 10 000 euroa.

– Korkeakouluopinnot voivat olla kielellisesti haasteellisia myös suomalaisille. Kirill oppii nyt suomeksi ammatillisia termejä, joita ei välttämättä osaisi edes äidinkielellään. Onhan se kunnioitettavaa, Proakatemian koulutuspäällikkö ja yrittäjyysvalmentaja Veijo Hämäläinen toteaa.

Joka viides syrjäytymisriskin alla

Viime vuonna julkaistun Cultura-säätiön selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan Suomen venäjänkielisiä on tutkittu varsin vähän. Selvitys kertoo, että venäjää äidinkielenään puhuvat ovat moninainen ryhmä, johon kuuluu eri kansallisuuksia ja erityyppisiä Suomeen tulon syitä.

Venäjänkieliset ovat Suomen suurin kielivähemmistö. Suomeen muuttaa joka vuosi noin 3 000 uutta venäjänkielistä ihmistä ja nyt heitä on maassa jo noin 75 000.

Myös esimerkiksi Tampereella venäjänkielisten määrät ovat tasaisessa kasvussa ja nyt venäjää puhuu äidinkielenään 3 000 tamperelaista. Määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut tuhannella ihmisellä.

Kirill Sultanshin
Proakatemian opiskelijat Annamari Aalto (vas.), Arttu Myllys ja Jenni Peräinen auttavat Kirill Sultanshinia hiomaan YouTube-kanavan brändiä.Antti Eintola / Yle

Suuri osa venäjänkielisistä voi tutkimusten mukaan Suomessa kohtalaisen hyvin, mutta silti joka viides on syrjäytymisvaarassa.

Kotoutumista vaikeuttaa etenkin kielitaito, mutta myös suomalaisten asenteet, yksi Cultura-säätiön selvityksen tekijöistä, sosiaalipsykologi Sirkku Varjonen toteaa.

– Syrjintäkokemus vaikeuttaa samastumista uuteen kotimaahan ja sen kansalaisiin. Ei ole myöskään yhdentekevää, miten venäjänkielisistä julkisuudessa puhutaan. Jos jatkuva viesti on se, että me emme luota heihin, he ovat ongelma, on “me” ja “he”, kuuluvuuden tunne voi kärsiä, Varjonen toteaa.

Suomen venäjänkielisistä neljä kymmenestä kohtaa syrjintää arjessa. Myös Sultanshin on kohdannut ennakkoluuloja.

– Suomen kielessä on yksi osuva sana, joka kuvaa maahanmuuttajan tilannetta hyvin: piilotettu rasismi. Minäkin koin, että vaikka kuinka yritin, minua ei otettu joukkoon, olin ulkopuolinen. Että pitää todistella olevansa hyvä ja haluavansa päästä pitkälle Suomessa, Kirill Sultanshin muistaa.

X Factorista YouTube-suosioon

Nyt Sultanshin on 22-vuotias ja asunut Suomessa yli viiden vuoden ajan. Sultanshin perusti vuoden 2018 tammikuussa oman YouTube-kanavan (siirryt toiseen palveluun), jonka videoilla nuorukainen muun muassa ruotii Venäjän ja Suomen kulttuurieroja.

Samaan aikaan hän osallistui myös Suomen X Factor -kisaan ja pääsi alkukarsinnoista läpi.

X Factorin tuomarit Saara Aallosta ja Michael Monroesta alkaen kehuivat Sultanshinia valovoimaiseksi persoonaksi.

Sultanshin toivoi, että oma YouTube-kanava saisi ainakin pari tuhatta seuraajaa. Nyt seuraajia on jo yli 25 000.

– Sain melkein heti potkut X Factor -kisasta, mutta se vain inspiroi minua. Tajusin, että minun täytyy rakentaa vielä voimakkaampi henkilöbrändi, koska sen avulla voisin edetä myös yrittäjänä.

Nyt YouTube-kanava kerää mainostuloja, mutta vireillä on myös laajemman kaupallisen yhteistyön neuvotteluja.

– Neuvottelut ovat käynnissä, mutta enempää en tietenkään voi paljastaa. YouTube on hyvä keino rakentaa brändiäni, koska sen avulla kuka tahansa voi katsoa, että minkälaisesta ihmisestä on kyse. Se voi herättää luottamusta.

Sultanshin ei aina ole saanut osakseen pelkkää luottamusta. Hän on yksi niistä tuhansista venäjänkielisistä, jotka ovat kokeneet syrjintää myös työelämässä.

Syrjintä ei lopu vain arjen kokemuksiin

Suomalaistutkimuksen mukaan jo venäjän kieleen viittaava sukunimi voi vaikeuttaa työllistymistä.

Vuonna 2012 työ- ja elinkeinoministeriö teetti tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa 1 258 työpaikalle lähetettiin kaksi yhtä hyvää työhakemusta.

Hakemukset olivat lähes identtiset ja erona oli ainoastaan hakijan nimi. Yksi hakemus lähetettiin suomalaisella nimellä, toinen venäläisellä.

Tutkimus näytti, että työnhakijan, jolla on venäläiseltä kuulostava nimi, on kaksi ja puoli kertaa vaikeampaa päästä työhaastatteluun kuin hakijan, jolla on suomalainen nimi.

– Olen kokenut tämän. Kahtena vuonna hain kesätöihin suureen ruokamarkettiketjuun, mutta en koskaan saanut hakemuksiini edes vastausta. CV:ssä ei ollut vikaa ja kokemusta löytyi. Silloin päätin, että alan yrittäjäksi, Sultanshin kuvaa.

Venäjänkielinen vähemmistö Suomessa on hyvin koulutettua, mutta suuri osa on ylikoulutettu tekemäänsä työhön nähden.

– Kyse voi olla venäläisen korkeakoulututkinnon tunnustamisesta, mutta tässäkin vaikuttavat asenteet. Myös kielitaidon puute voi olla esteenä osan työllistymiselle omalle alalle, Sirkku Varjonen sanoo.

Maahanmuuttajien identiteettejä ja maahanmuuttoa koskevia puhetapoja tutkinut Varjonen toteaa, että osa venäjänkielisistä haluaa pitää matalaa profiilia julkisessa tilassa ja välttää esimerkiksi kuuluvaa puhetta omalla äidinkielellään.

– Historiaan perustuva valtava painolasti vaikuttaa edelleen siihen, miten suomalaiset suhtautuvat venäjänkielisiin maahanmuuttajiin, Varjonen toteaa.

Kohdata ihminen ihmisenä

Venäjänkieliset nuoret muovaavat etnistä identiteettiään suhteessa suomalaisuuteen ja oman lähtömaansa kulttuuriin. Merkitystä identiteetin kehitykselle on ympäröivällä yhteiskunnalla, sen ilmapiirillä ja nuorten kokemalla kohtelulla.

Etenkin nuorten venäjänkielisten kotoutumista auttaa, jos heidän annetaan pitää kiinni omasta kulttuuristaan ja juuristaan.

Nuori ei joudu vain kehittymään aikuiseksi ja muovaamaan identiteettiään suhteessa vertaisiinsa tai vanhempiinsa, vaan hänen on tasapainoiltava vanhan ja uuden kotimaansa kulttuuri-identiteetin keskellä.

Kirill Sultanshin on kasvanut Suomessa nuoresta aikuiseksi, mutta kokee yhä olevansa täysin venäläinen. Hän on löytänyt Hervannasta venäläistä kulttuuria. Venäläisten suhteiden luominen on tuntunut arjessa helpottavalta.

– Olen silti suomalaistunut jo jonkin verran. Esimerkiksi, kun tulin Suomeen, ajattelin venäläisen miehen mallin mukaan, että miehen pitää tienata enemmän kuin puoliso. Suomessa vietettyjen vuosien aikana ajatus on muuttunut. Nyt minulle on jo aivan sama, tienaako avovaimo yhtä paljon tai vaikka enemmän kuin minä, Sultanshin sanoo.

Kysymykseen suomalaisen identiteetin kehittymisestä Kirill Sultanshin kohauttaa olkiaan.

– Jos saisin päättää, olisin maailman kansalainen. Tärkeintä olisi kohdata ihminen ihmisenä, ei jonkin kansallisuuden edustajana.