Perjantait Gretan kanssa -ilmastomielenosoittajat vastasivat kysymyksiin: "Vielä voisi toimia"

Ilmastonmuutoksesta huolestuneet aikuiset ja nuoret aikuiset osoittavat mieltään joka perjantai Helsingissä. Tässä mielenosoittajien vastaukset 21:een yleisön esittämään kysymykseen - ja ainakin yksi lupaus

ilmastonmuutos
Heta-Elena Heiskanen (vas.) ja Elina Perttola osoittamassa mieltään perjantaiaamuna 8. helmikuuta.
Heta-Elena Heiskanen (vas.) ja Elina Perttola osoittamassa mieltään ilmastotoimien puolesta.Juho Takkunen / Yle

Tämänviikkoinen Perjantait Gretan kanssa -mielenosoitus alkoi aamuyhdeksältä Helsingissä Eduskuntatalon portailla. Paikalla oli aamulla vajaat parikymmentä mielenosoittajaa, kymmenen jälkeen jo noin 30 ihmistä.

Järjestäjinä ovat yksittäiset kansalaiset, ja taustatoimijana Ilmastovanhemmat-niminen yhdistys.

- Mitä me vaadimme? Ilmastotekoja! mielenosoittajat huusivat jääkarhuhahmon johdolla.

Paikalla piipahti eduskuntavierailunsa yhteydessä myös Kulosaaren alakoulun 4B-luokka kannustamassa mielenosoittajia.

Ylen jutussa kerättyihin kysymyksiin vastasivat teatteri-ilmaisun ohjaaja, teatteriklovni Elina Perttola ja ihmisoikeustutkija, Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Heta-Elena Heiskanen.

Lisäksi vastaajina paikan päällä olivat myös Maan ystävät ry:n ilmastokampanjan ohjausryhmästä Ilona Mansikka ja kuvataiteilija Olavi Fellman.

Mielenilmauksia on järjestetty syyskuusta lähtien Helsingissä, Tampereella, Joensuussa ja myös esimerkiksi Jokioisilla. Niiden on määrä jatkua ainakin eduskuntavaaleihin saakka.

Esikuvana on 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg, joka aloitti perjantaiprotestit Ruotsin parlamentin edessä.

Kysymysten esittäminen ja jutun kommentointi on päättynyt.

Kiitoksia kysymyksistä! Tässä vastaukset.

Mielenosoittajia Eduskuntatalon portailla perjantaiaamuna 8. helmikuuta.
Mielenosoittajia Eduskuntatalon portailla perjantaiaamuna 8. helmikuuta.Wif Stenger / Yle

Verkosto syntyy

1. kysymys: – Miten mielenosoitukset ovat edenneet viime syksystä lähtien? Onko se poikinut pysyvämpää toimintaa?

Heta-Elena Heiskanen ja Elina Perttola: – Ensimmäinen mielenosoitus järjestettiin 21. syyskuuta. Osallistujamäärä on vaihdellut, perusmäärä on ollut 15-20 henkeä. Kun järjestimme Koko Suomi istuu -tapahtuman 30. marraskuuta, osallistujia oli yli sata. Päivän mittaan porukkaa vaihtuu, välillä täällä piipahtaa koululuokkia. Tämä ei ole hiljaista lakkoilua, vaan täällä on myös verkostoitumista. Ideointia tapahtuu koko ajan. Olemme pohtineet esimerkiksi puiden istuttamista pääkaupunkiseudulle ja ideoineet ilmastokonserttia. Osa ideoista on jo toteutunut.

2. kysymys: – Miten teillä on aikaa osoittaa mieltä keskellä arkipäivää?

Elina Perttola: – Olen itse freelancer, joten pystyn ottamaan aikaa tälle. Osalla on kokopäivätyö, mutta he ovat pystyneet järjestämään aikaa tärkeälle asialle. Osa on jopa vähentänyt työaikaansa.

Heta-Elena Heiskanen: – Meillä tutkijoilla yhteiskunnallinen vuorovaikutus on osa työtä. Tämä on minulle työn puolesta myös mahdollisuus tavata nuoria ja suunnitella tilaisuuksia.

Piittaavatko poliitikot?

3. kysymys: – Ovatko kansanedustajat osoittaneet kiinnostusta?

Heta-Elena Heiskanen ja Elina Perttola: – Kyllä, täällä on käynyt etenkin vihreiden ja vasemmiston kansanedustajia. Eräs kristillisdemokraattien edustaja viipyi paikalla kauan ja vastaili kysymyksiimme. Monet heistä ovat suhtautuneet positiivisesti ja tsempanneet.

– Olemme toisaalta kyllä myös panneet merkille, että osa kansanedustajista kävelee ohitsemme nopeasti eikä katsokaan meihin päin.

4. kysymys: – Poliitikot eivät ota ilmastonmuutosta tosissaan. Miksi jatkuvan talouskasvun tavoitteesta ei luovuta?

Elina Perttola: - Talouskasvun ideaalista luopuminen olisikin toivottavaa. Se vaatisi arvojen muutosta. Voisimme kuluttaa tavaroiden sijaan luontaista energian lähdettä, ei-materiaa. Siinä on kysymys ihmisten yhteydestä omaan sisimpään ja yhteisöllisyydestä. Politiikassa yleisesti on vallassa rahan valta, ahneus ja pelkuruus. Monilta politikoilta puuttuu rohkeutta ja aitoa solidaarisuuden henkeä.

5. kysymys: – Miten voin valita eduskuntavaaleissa ehdokkaan, joka toteuttaisi varmasti ilmastotoimia?

Perttola: - Tähän on tulossa yksi ihan konkreettinen keino: Ilmastokiltit.fi-sivusto, jota Hiilivapaa Suomi -järjestö on lanseeraamassa ihan piakkoin. Sivustolle listataan ehdokkaita, jotka lupaavat ajaa ilmastonmuutokseen liittyviä asioita ykkösprioriteettina.

6. kysymys: – Aiotteko olla osoittamassa mieltä vielä vaalien jälkeenkin?

Perttola: - Kyllä aiomme olla, koska olemme nyt huomanneet, että olisi tärkeää saada ilmastotavoitteet läpi myös uudelle hallitukselle.

Mielenosoittajia Eduskuntatalon portailla perjantaiaamuna 8. helmikuuta.
Mielenosoittajia Eduskuntatalon portailla perjantaiaamuna 8. helmikuuta.Juho Takkunen / Yle

Biopolttoaineet osa ongelmaa

7. kysymys: – Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Lapin luontoon. Mitä tekisitte ilmastopolitiikalle Lapissa ja Lapin hiilinielujen suhteen?

Heta-Elena Heiskanen: –Arktiset alueet ovat haavoittuvimpia ilmastonmuutokselle. Lumen ja jään määrä vaikuttaa ekosysteemeihin, ja jo nyt monet kala- ja kasvilajit siirtyvät ylemmäs. Poronhoito muuttuu haastavammaksi, minkä takia saamelaiset ovatkin olleet tässä asiassa aktiivisia. Yksi syy, miksi meidän pitäisi olla huolissamme SUomessa, onkin alkuperäiskansamme säilyminen.

Elina Perttola: – Saamelaisnuoret ry:n puheenjohtaja Petra Laiti puhuikin tästä ilmastomarssilla. Saamelaisten hätä ja huoli on niin käsinkosketeltava. Lapissa ihmiset näkevät tuhoa konkreettisesti jo nyt: ilmastonmuutos ei ole vain jossain kaukana oleva uhka, vaan se tapahtuu myös meillä Suomessa.

8. kysymys: – Pitäisikö Helsingin lämmittämiseen käytettävä hiilivoima lopettaa? Mitä tarvitaan tilalle?

Ilona Mansikka: – Kivihiilen käyttö pitäisi lopettaa, ja ratkaisuja ovat uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen ja energian säästäminen tehokkaammin. Biopolttoaineet ovat yhtä vahingollisia, ja myös turpeesta ja maakaasusta pitäisi päästä eroon. Biopolttoaineiden päästöt ovat itse asiassa suuremmat kuin kivihiilen.

– Ratkaisuja ovat aurinko-, tuuli- ja geoterminen energia ja hukkalämmön kerääminen talteen. Yhteisöjen energiaratkaisut ovat yksi keino. Taloyhtiöt voivat kerätä aurinkoenergiaa ja maalämpöä.

Mitä Suomi voi tehdä?

9. kysymys: – Miten Suomi voisi toimia paremman ilmastopolitiikan esimerkkinä muille maille?

Elina Perttola: – Toivon kivihiilikiellon toteutumista koko Suomessa. Uusiutuvat energiamuodot pitäisi ottaa laajasti käyttöön, ja Suomi voisi toimia tässä EU-puheenjohtajuuskaudellaan suunnannäyttäjänä.

10. kysymys: – Puun käyttö rakentamisessa sitoo hiiltä rakennusten eliniän. Millä keinoilla Suomen uudisrakentaminen saataisiin puuvoittoiseksi?

Olavi Fellman: - Puurakentaminen sitoo hiiltä rakennusten elinajan, mutta pitäisi rakentaa kestävästi. Toisaalta puut kannattaisi pitää metsissä, koska ne sitovat siellä hiiltä. Hiilinielu on vahvempi metsissä, joissa on monipuolinen ja runsas puusto sekä aluskasvillisuutta, toisin kuin tehotuotantoon tarkoitetuilla puupelloilla. Jos taas puurakentamista verrataan sementin tuotantoon, sementin kuumentaminen aiheuttaa valtavasti päästöjä. On arvioitu, että sementin ja betonin tuotannosta syntyisi useita prosentteja maailman kasvihuonekaasupäästöistä.

Lentäminen ja lihansyönti verolle?

11. kysymys: – Millaista lainsäädäntöä tarvittaisiin saastuttamisen ja ylikulutuksen suitsimiseksi?

Perttola: – Verot ja kiellot ovat avainasemassa. Lentovero on yksi konkreettinen asia, siitä on tehty kansalaisaloite eduskunnalle. Verotuksessa pitäisi olla ideana, että joutuu maksamaan, jos osallistuu päästöjen tuottamiseen: lihavero ja hiilitili, jossa on päästöjen yläraja, jonka jälkeen saa rangaistuksenomaisen veron. Kielloista tarvittaisiin kivihiilikieltoa, joka on hyvin todennäköinen, turve- ja öljykieltoa sekä muovikieltoa.

12. kysymys: – Mitä olette ajatelleet tehdä lisääntyvän turismin tuomille ongelmille?

Olavi Fellman: – Lentomatkailu on voimakkaasti saastuttavaa, mutta niin myös suuret risteilyalukset. Niillä matkailuun ei voi kannustaa. Kannattaa maksaa kunnon päästövero, esimerkiksi kymmenen prosenttia lentolipun hinnasta, jos lentää. Ei mitään Finnairin parin euron floppiveroa.

Ennennäkemättömiä uhkia

13. kysymys: – Millaisia seurauksia maapallon kolmen asteen lämpenemisellä olisi, mitä meille sitten tapahtuu? Mitä jos skeptikot - ilmastonmuutoksen epäilijät - eivät suostu ottamaan vastaan ilmastopakolaisia?

Perttola: – Minua se skenaario pelottaa, aiheuttaa surua ja ahdistusta sekä pelkoa. Helleaallot, kuten meillä Suomessa viime kesänä, ja rajumyrskyt yleistyvät. Siinä vaiheessa ilmaston lämpenemisestä tulee kumulatiivinen ilmiö, kun lämpeneminen ruokkii itse itseään.

Olavi Fellman: – Kolmen asteen lämpeneminen tarkoittaisi sitä, että suurissa osissa Afrikkaa ja Aasia tulee olemaan mahdotonta elää, pienet jäätiköt ja Himalajan jäät sulavat. Se johtaisi satojen miljoonien pakolaisten aaltoon, eikä meillä - eikä koko EU:lla - ole mahdollisuutta ottaa sellaisia määriä vastaan. Siksi asioihin pitäisikin vaikuttaa jo nyt, kun voisi vielä toimia. Uhkana on muuten se, että syttyy vesisotia ja mafioiden välistä taistelua, kun ihmisryhmät taistelevat jäljelle jäävistä vesivaroista.

Ratkaisuna realismi vai kovat tavoitteet?

14. kysymys: – Kannattaako ajaa mieluummin mahdollisimman kunnianhimoisia vai realistisia ilmastotavoitteita?

Elina Perttola: – Kunnianhimosta pitäisi tulla nyt realismia. Jos pysytään nykyisissä kompromisseissa, tahti ei riitä. Tarvitaan rohkeutta ja uutta ajattelua. Ilmaston lämpenemisen hidastaminen on mahdollista, jos kaikki alkavat ajaa asiaa. Moni ei ole vielä tajunnut lämpenemisen tahtia. Ennusteiden mukaan 1,5 asteen lämpeneminen tapahtuu jo vuonna 2029.

15. kysymys: – Miten länsimaissa saadaan riittävä määrä myös huonompiosaisia kannattamaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittavia toimia?

Perttola: – Huono-osaisetkin voivat tulla tänne mielenosoituksiin ja näyttää omalla esimerkillään poliitikoille, että heillä on eniten valtaa vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Tarvitaan ilmasto-oikeudenmukaisuutta.

16. kysymys: – Eikö pitäisi vaikuttaa monikansallisiin yhtiöihin myös, heillähän on paljon valtaa?

Perttola: – Yritysjohtajiinhan juuri pitäisikin vaikuttaa valtavasti. Heihin pitäisi kohdistaa todella suuria lainsäädännön toimia, pakoitteita, kieltoja ja veroja, jotta heidän olisi pakko toimia. Lailla voitaisiin määrätä vastuullisuus osaksi yrityselämää.

Miksi lapsia pelotellaan?

17. kysymys: – Miksi haluatte pelotella lapsia ahdistavilla ajatuksilla ilmastonmuutoksesta?

Perttola: – Ei olekaan aiheellista pelotella heitä kauhukuvilla. Mutta asiaa ei myöskään saa pimittää heiltä. Työskentelen itse lasten parissa, ja on erilaisia keinoja välittää heidän omalla kielellään jotain ilmastonmuutoksesta. Siihen löytyy konkreettisia materiaaleja, esimerkiksi Ilmastokasvattajat -ryhmän kautta. Lelutohtorit-nimisessä projektissa lukiolaiset pitävät lapsille tilaisuuksia, joissa puhutaan kohtuullisesta kuluttamisesta lapsia ajatellen.

18. kysymys: –Ylivoimaisesti suurin vaikutus hiilijalanjäljen pienentämiseen on vähemmällä lasten määrällä. Jos halutaan tehokkaasti vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin, pitäisikö vaikkapa kehitysapu sitoa väestönkasvun hillintään tähtääviin toimiin?

Perttola: – Naisten aseman parantamisen ja naisten ja tyttöjen koulutuksen ja oikeuksien lisäämisen pitää olla osa Suomen kehitysapua. Niin voitaisiin kaikissa kulttuureissa purkaa se harhakäsitys, että naisen tehtävä on vain synnyttää mahdollisimman paljon lapsia.

Mitä lupaatte itse?

19. kysymys: – Jos ilmastonmuutokseen halutaan oikeasti vaikuttaa, vaaditaan hyvin radikaaleja tekoja. Kuinka paljon olette itse oikeasti valmiita uhraamaan omista mukavuuksistanne, jotta saadaan aikaan muutosta?

Elina Perttola: – Olen valmis priorisoimaan ilmastoaktivismia työkeikkojen edelle, koska olen freelancer ja se on mahdollista. Tästä taisikin nyt tulla lupaus! Olen myös valmis vähentämään kulutusta eri tavoilla, esimerkiksi luopumalla kaikesta ylimääräisestä syömisestä ja vähentämällä suihkussa käyntiä ja peseytymistä. Olen valmis luopumaan kaikesta matkustelusta, ei vain lentomatkailusta.

– Olen ollut kasvissyöjä jo 23 vuotta. Tietoisuus lihantuotannon haitoista on vain vahvistanut käsitystäni kasvissyönnin hyvistä puolista. En lennä, enkä aja autoa. Asun kerrostaloyhteisössä, jossa asumisen ilmastovaikutukset ovat pienet. Syön myös paljon hävikkiruokaa.

Miksei Helsingin lumi lohduta?

20. kysymys: – Tarvitseeko ilmastonmuutoksesta olla huolissaan, kun Helsingissäkin on lunta nyt enemmän kuin tarpeeksi?

Perttola :– Ilmastonmuutokseen kuuluvat sään ääri-ilmiöt, myös vahva lumentulo ja kylmyys, eli Suomessa korostuvat vastakohdat. Ekosysteemin epätasapaino näkyy täällä pohjoisessa niin.

21. kysymys: – Miksi teillä on niin paljon englanninkielisiä kylttejä?

Elina Perttola: – Tästä Eduskuntatalon ohi menee paljon ihmisiä, jotka eivät osaa suomea. Myös mielenosoittajien joukossa on henkilöitä, jotka ymmärtävät englantia mutta eivät suomea tai ruotsia. Pitää muistaa, että ilmastonmuutos on globaali ongelma.

Korjaus 8.2. klo 7.27: Tarkennettu, että mielenosoittajissa on aikuisia ja nuoria aikuisia. Aiemmin jutusta saattoi saada käsityksen, että kaikki mielenosoittajat olisivat nuoria.

Korjaus 8.2. klo 15.57: Greta Thunberg on nykyään 16-vuotias.

Lisää aiheesta:

Nuoret vaativat eduskunnan portailla parempaa ilmastopolitiikkaa päättäjiltä – "Joskus välitämme enemmän kuin aikuiset"

"Aallot tuhoavat tämän maan" – Paratiisi-sarjan juttu merenpinnan noususta Marshallinsaarilla

Näin nuorisopoliitikot taistelevat ilmastonmuutosta vastaan ensi vaalikaudella: Lihavero, työsuhdeautot sähköisiksi, fossiiliset heti pois, päästöille hiilivero

Ilmastoneuvottelut kivihiilikaivosten varjossa, uhka vai mahdollisuus? 5 tärkeintä asiaa uunituoreista ilmastosäännöistä, jotka nuijittiin kasaan yliajalla

Puolan ilmastokokouksessa syntyi sopu – maille puristettiin yhteiset säännöt päästövähennysten valvontaan

Greta Thunberg on Puolan ilmastokokouksen supertähti – kannustaa kaikkia perjantaina lakkoon ilmaston vuoksi

Nuorten huoli ilmastonmuutoksesta kasvanut jyrkästi – "Nuoret ovat paljon tietoisempia kuin aiemmat sukupolvet tuossa iässä"