Mikä erottaa todellisen uutisen valeuutisesta? Kirjeenvaihtaja Mika Hentunen vastasi yleisökysymyksiin

Yhdysvalloissa fakta ja fiktio kiertyvät toisiinsa. Kuinka laatumedia voi pitää kiinni luotettavuudestaan?

Ulkomaat
Mika Hentunen.
Yle

Presidentti Donald Trumpin kautta on leimannut valeuutisten ja faktantarkistuksen ristiveto. Miten kirjeenvaihtaja toimii tässä ilmapiirissä, ja kuinka luottamus journalismiin säilyy?

Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Mika Hentunen vastasi kysymyksiin faktan, fiktion ja tiedonvälityksen tilasta.

Kysymys ei ole vain Trumpin tyylistä - kertomukset tulavat myös tietokirjoihin, ja dekkarit ja satiiri valtaavat alaa perinteelliseltä journalismilta.

Kysymysten esittäminen Mika Hentuselle on nyt päättynyt, ennalta ilmoitetun mukaisesti.

Kuuntele myös Simo Ortamon ja Mika Hentusen podcast faktojen maailman ja elokuvan kietoutumisesta yhteen. Kuuntele podcast täältä:

Simo Ortamo ja Mika Hentunen keskustelevat faktan ja fiktion välisen rajan hämärtymisestä.

Aiheesta lisää:

Analyysi: Trump ojensi yhteistyön kättä demokraateille, mutta samalla piti kiinni muurista ja arvosteli "järjettömiä tutkintoja"

USA:n liittolaiset odottavat presidentti Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin toista tapaamista kauhunsekaisin tuntein

Yhdysvaltalaisten usko politiikan päättäjiin on pohjamudissa – Trump valmistautuu vuoden tärkeimpään linjapuheeseensa vaikeassa tilanteessa

Lisäksi Yle Oppimisen sivuilta löytyy tämä artikkeli:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/26/valheenpaljastaja-mita-valeuutiset-ovat-ja-mita-ne-eivat-ole

Uutismediat tarkistavat faktat

1. kysymys: – Onko lehdistön noudattamissa faktojen tarkistuslinjoissa eroavaisuuksia verrattaessa Yhdysvaltoja Suomeen? Onko Suomessa turvallisempaa luottaa uutisten paikkansapitävyyteen?

Mika Hentunen vastaa: – Pääsääntöisesti ei ole, mutta Yhdysvalloissa on mediaa valtavasti enemmän ja joka lähtöön. Tunnetuimpien ja suurimpien uutismedioiden osalta Yhdysvalloissa faktojen tarkistamiseen käytetään enemmän resursseja kuin Suomessa. Eli en sanoisi, että Suomessa uutiset ovat sen luotettavampia kuin Yhdysvalloissa. Toisaalta Yhdysvalloissa on myös enemmän valemediaa.

2. kysymys: – Yhdysvalloissa on jo ilmennyt melko pitäviä viitteitä siitä, että Venäjä olisi vaikuttanut edelliseen presidentinvaaliin mm. sosiaalisessa mediassa. Onko perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa jo havaittavissa merkkejä siitä, että Suomessa tulisi käymään samoin tämän kevään eduskuntavaaleissa?

Mika Hentunen vastaa: – En ole seurannut Suomen tilannetta tarkemmin, joten en valitettavasti osaa vastata tuohon.

3. kysymys: – Näin se homma näyttää toimivan: Joku tarkistaa, että uutinen on peräisin oikean puolueen edustajan hyväksymistä lähteistä. Muiden puolueiden lähteistä tulevat uutiset ovat sitten valeuutisia. Mitä USA:han tulee, Yle vaikeni 100% Obaman aikana tehdyistä faktantarkistuksista.

Mika Hentunen vastaa: – Ei se toimi noin Suomen eikä USA:n osalta.

4. kysymys: – Ihmisapinalle on luonteen mukaista kertoa tarinoita. Useimmat pitävät hyvästä tarinasta ja faktat ovat sivuseikka. Varmaan jo kivikautisilla leiritulilla kerrottiin mitä uskomattomia tarinoita esimerkiksti hengistä, jumalista, jättiläisistä.

Mika Hentunen vastaa: – Aivan varmasti!

Itsearviointi on tarpeen

5. kysymys: – Miten yleläiset tai suomalaiset yleensä varjelevat itseään parhaiten siltä, että eivät esitä faktoina omia tulkintojaan. Tai miten toimittaja tai tavallinen kansalainen osaa tunnistaa omat poliittiset, uskonnolliset jne. riippumatonta tulkintaa korrosoivat preferenssinsä ja torpata ne tiedonvälityksessään? Mikä ovat mielestäsi puhdasta, tulkinnasta riippumatonta tietoa ja mikä ei?

Mika Hentunen vastaa: – Tämä on jatkuvan itsetutkiskelun paikka. Ei ole yhtä ainoaa keinoa tunnistaa motiivejaan, mutta kyllä niitä tunnistaa. Lisäksi toimituksissa on tuottaja- ja edintointiporras, joten tekstejä lukevat ennen julkaisemista muutkin.

– En tiedä, onko puhdasta tietoa edes olemassa. Tottakai toimittajat ja tiedottajat ovat avainasemassa, mutta niin ovat kaikki muutkin halukkaat nykyisellä some-aikakaudella! Uhriutuva "minuun yritetään taas vaikuttaa" -asenne on mennyttä maailmaa.

6. kysymys: – Onko valeuutinen synonyymi todenpuhumiselle maahanmuuton haitoista?

Mika Hentunen vastaa: – Ei ole.

Vallanpitäjät kovilla

7. kysymys: – Yhdysvalloissa median itsesensuurilla on pitkät perinteet. Onko nykyinen twitteraikakausi tuonut tähän jonkinlaista muutosta? Mitkä ovat ne päiväntasaiset asiat, jotka tänään jätetään puhumatta tai tutkimatta?

Mika Hentunen vastaa: – Twitter ja muu some ei ole mielestäni muuttanut uutismediaa Yhdysvalloissa. Se on todella laaja-alainen, joten en osaa sanoa itsesensuurista tai mitä jätetään kertomatta. Yhdysvalloissa ei ole julkisen palvelun mediaa, radioyhtiö NPR on osittain julkinen, mutta julkisen palvelun tehtävää - niin kuin yleisradioilla Euroopassa - ei ole kellään.

– Eli mediat, myös suurimmat, palvelevat omaa yleisöään. Jos New York Timesilla ei ole omaa toimittajaa Venezuelassa, se saattaa päättää keskittyä omiin aiheisiinsa ja antaa muiden hoitaa mellakat siellä. Yleisradioyhtiöllä on vähintäänkin korvien välissä tietoisuus velvollisuudesta kertoa Venezuelan mellakoista.

– Tämä on tärkeä asia muistaa Yhdysvaltain ja Euroopan medioita verrattaessa. Se ei tarkoita, että amerikkalaiset olisivat huonompia. useinkin päinvastoin! Nämä markkinat ovat niin suuret, että kukaan ei pärjää, jos yrittää palvella kaikkia yleisöjä. Ihailen täkäläisen median rohkeutta ja kykyä tutkia valtaapitäviä ja oikeasti laittaa heidät koville. Siinä olisi suomalaisilla oppimista.

8. kysymys: Kaikki uutiset ovat lopulta mielipiteitä ja tulkintoja ja viestintää. Faktaa ei ole. Kerrotaan mitä halutaan kertoa. Todellista faktaa on oma tietoisuutemme olemassaolostamme. Tämänkin uutisoinnin tauatalla on halu profiloida Yle luotettavaksi.

Mika Hentunen vastaa: – Näin on, että kaikki on viime kädessä tulkintaa. Jos mennään teoreettisen filosofoinnin puolelle, voidaan kyseenalaista oman tietoisuutemme faktapohjakin.. mutta ei tämän podcast-aihepiirin taustalla ole mitään tietoista pyrkimystä todistella Ylen luotettavuutta.

Kriittinen valtamedia

9. kysymys: – Kuinka hyvin esimerkiksi USA:ssa toimittajat ottavat selvää virallisen tiedottamisen oikeellisuudesta? Olisiko siis tiedottamisessa parempi esittää asia jonkun mielipiteenä ennemminkin kuin totuutena?

Mika Hentunen vastaa: – Kyllä useimmiten uutisissa kerrotaan, kenen tiedosta on kyse, eli juuri ministerin tai tuomarin mukaan. Yhdysvalloissa toimittajia ja tiedotusvälineitä on joka lähtöön, mutta ns. valtamedian toimittajat ovat hyvin kriittisiä ja selvittävät tarkkaan faktat ja taustat.

10. kysymys: – Miksi rajoittaa pohtiminen valeuutisoinnista vain siihen, että ovatko jonkin jutun faktat pitäviä? Tuoreena esimerkkinä voi käyttää Trumpin Kansakunnan tila -puheen uutisointia Ylellä. Oletko huomannut, että media tietoisesti jättää uutisoimatta joko kokonaan asioita, tai jättää uutisesta pois keskeisiäkin osia?

Mika Hentunen vastaa: – Olin mukana uutisoimassa Trumpin puhetta radioon ja televisioon silloin verekseltään Suomen aikaa keskiviikkoaamuna. En jättänyt kertomatta mitään keskeistä tai olennaista, en tietoisesti enkä tiedostamatta. Voit itse tarkistaa suurennuslasin kanssa. Epäilen kuitenkin ettet sitä tee, sillä minusta vaikuttaa että kommenttiesi tarkoituksena on pelkästään mustamaalata.

Kahden lähteen sääntö

11. kysymys: – Harvoin uutisteksti perustuu suoraan journalistin tapahtumapaikalla läsnäoloon. Millä perusteella valitsette "kelvolliset" uutislähteet? Onko TASS lähtökohtaisesti epäluotettava ja CNN luotettava?

Mika Hentunen vastaa: – Valitettavasti on mahdotonta olla aina itse paikalla. Ei mikään ole lähtökohtaisesti luotettava tai epäluotettava lähde. Nyrkkisääntönä on, että uutisoinnin lähteitä pitäisi olla useampia kuin yksi. Aina se ei ole mahdollista, ja silloin asia ilmaistaan esimerkiksi sanomalla "paikalla olevan CNN:n toimittajan mukaan" .

12. kysymys: – Yhdysvalloissa oli voimassa vuoteen 1987 Liittovaltion viestintäkomission asetus, jonka mukaan viestintälisenssien haltijoiden oli uutisoitava poliittisista kiistakysymyksistä tasapuolisesti tai viestintälisenssi saatettiin peruuttaa. Tätä ennen CNN, Fox ja vastaavat olivat pääasiassa ihan asiallisia uutismedioita. Reaganin ajan libertarismi siis tuhosi puolueettoman tiedonvälityksen Yhdysvalloista.

Mika Hentunen vastaa: – Mielenkiintoinen näkökulma. Kaapelikanavien politisoituminen on täällä iso aihepiiri. Fox Newsin slogan oli takavuosina "Fair and balanced" mikä tarkoitti suurin piirtein sitä, että koska CNN ja kumppanit olivat heidän mielestään liberaaleja, niin Fox News katsoi perustelluksi päästää ääneen pääosin konservatiiviset kommentaattorit. Eli "tasapuolisuus" tarkoitti koko mediakenttää, ei välttämättä yksittäistä ohjelmaa. Tämä kehitys tuntuu vain kärjistyneen viime vuosina.