Jäätä vain vähän – Lunta, vettä ja sohjoa reiteen asti: Suomen järvien jäätilanne heikoin vuosikymmeniin

Jäälle kertynyt vesi, sohjo ja lumi eristävät tehokkaasti pohjalla olevan teräsjään, joka on jäänyt harvinaisen ohueksi. Jäällä liikkuminen on jalan vaivalloista ja moottorikelkoilla lähes mahdotonta.

Jään paksuus
Leo Laukkanen kokeili pilkkimistä nilkkojaan myöten vedessä Kyyvedellä. Saalis jäi haaveeksi.
Leo Laukkanen Kyyvedellä.Anton Jussila

Valtaosa Suomen suurista järvistä jäätyi melko lailla normaalisti joulun alla. Vahvaa teräsjäätä kertyi eri puolilla maata vajaasta kymmenestä sentistä ylöspäin.

Vuoden vaihteessa tilanne muuttui. Teräsjään päälle nousi vesi ja sen päälle on satanut runsaasti lunta.

– Sohjo- ja lumikerros on tehokas eriste. Sen ovat jo eskimot tienneet igluja rakentaessaan. Teräsjää ei ole vahvistunut juuri ollenkaan, vaikka pakkasta oli välillä lähes 30 astetta, rantasalmelainen Jari Heiskanen sanoo.

Heiskanen on liikkunut pienestä lähtien Saimaan Haukivedellä. Yhtä huonoja jääkelejä mies ei muista nähneensä.

– Lähelle samanlainen oli joskus 1960-luvun lopulla. Silloin vedettiin isoisäni, kalastaja Eino Heiskasen kelkkaa sohjon seasta.

Heiskanen pitää kunnossa Rantasalmen Porosalmen ja Savonlinnan Oravin välistä retkiluistelureittiä, joka kerää tuhansia luistelijoita talvisin. Tänä talvena on tehty suuri työmäärä, eikä reittiä ole saatu kokonaan auki.

– On aurattu ja jäädytettykin useaan kertaan, mutta vasta muutama kilometri on saatu luistelukuntoon molemmissa päissä, Heiskanen kertoo.

Hoidetulla luistelureitillä on vankka 40-senttinen jääkerros, mutta heti uran vieressä teräsjään paksuus voi olla vain kymmenen senttiä.

– Ei sinne ole moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla mitään asiaa kuin uimahousut jalassa. Kelkkakin uppoaa sohjoon välittömästi, ellei pidä koko ajan vauhtia.

Luistelureitti halkoo Linnansaaren kansallispuiston maisemia. Heiskanen ja matkailuyrittäjä Jukka Laitinen Oravin puolelta pitävät reittiä kunnossa välillä luonnon voimia uhmaten. Kuin ihmeen kaupalla suurilta vahingoilta on vältytty.

– Kolme kertaa olen pudonnut jäihin mönkijän kanssa, kahdesti kelkalla ja kerran traktorilla. Mutta niin on käynyt vastarannallakin.

Jari Heiskanen kalastaa ja ylläpitää retkiluistelureittiä Saimaan Haukivedellä.
Jari Heiskanen.Petri Vironen / Yle

Puruvedellä jäätä historiallisen vähän

Savonlinnan kuuluisalla Puruvedellä jäätilanne on muun Saimaan tavoin harvinaisen huono. Puruvedestä on perinteisesti sahattu jääkuutioita Savonlinnan seudun jäätapahtumiin kuten jäänveistoskilpailuihin.

– Tänä vuonna oli hirveä työ saada riittävän paksua jäätä tehtyä. Aloimme puhdistaa rajattua aluetta heti kun se joulun alla kantoi jalkamiestä. Kovan työn jälkeen saimme puhdasta puolimetristä jäätä, mutta heti hoidetun alueen vieressä oli vain kymmenisen senttiä teräsjäätä ja sen päällä kohvaa, vettä ja lunta, Pro Puruvesi-liikkeen puheenjohtaja Reijo Jantunen kertoo.

Jantunen kertoo liikkuneensa Puruvedellä pilkillä reilut 60 vuotta, eikä yhtä heikko jäätilannetta ole helmikuun alkupuolella ollut.

Uria tampattu moottorikelkan avulla

Tämän talven erikoisen heikko jäätilanne koettelee myös harvojen ammattikalastajien kärsivällisyyttä ja kukkaroa. Raskaiden pyydysten kuljettaminen apajille vaatii konevoimaa. Kulkureittejä on tehty eri puolilla Saimaata ajamalla väyliä tyhjillä kelkoilla ja auraamalla.

– Teräsjäätä on kymmenen senttiä, sohjoa 15-20 senttiä ja lunta loput, miehensä Antti Laineen kanssa Sulkavan Lohilahden vesillä kalastava Tanja Raivio kertoo.

Savonlinnan Pihlajavedellä Pietolansaaressa asuva Esko Mielikäinen kertoo, että jäätilanne on heikoin miesmuistiin. Saaren kahdesta jäätiestä vain toinen on saatu ajokuntoon.

– Erittäin huono, en vastaavaa muista. Saukonsaareen suuntaan saatiin jäätie ajettavaan kuntoon, kun uraa tampattiin moottorikelkan avulla. Toista tietä Lohilahden suuntaan ei ole saatu auki. Teräsjäätä on paikoin vain seitsemän senttiä.

Mikkelin Haukivuoren Kyyveden rannalla asuva Leo Laukkanen kalastaa talviverkoilla, mutta on käynyt kokeilemassa myös pilkkimistä.

– Harmittaa ihan kalastajien puolesta. Ei siellä pysty liikkumaan millään välineellä. Teräsjäätä on 25-30 senttiä, kohvakerroksia 5-10 senttiä ja vettä 10-20 senttiä ja päällä runsaasti lunta, Laukkanen kertoo.

– Alkutalvesta Kyyvedellä ajettiin vielä autolla.

Kalastajat pääsevät pyydyksille vain vanhoja, ajettuja uria pitkin.
Tanja Raivio

Kohvajään seassa vesikerroksia

Suomen järvien jäätilannetta seurataan eri puolella Suomea. Suomen ympäristökeskuksella ja alueellisilla ELY-keskuksilla on kymmeniä havaintopisteitä eri järvillä.

– Myöhäisen jäätymisen takia jäät ovat valtaosassa maata ohuempia kuin helmikuussa tavallisesti. Mittaajilta on tullut erityisesti Itä- ja Keski-Suomesta paljon viestejä, että jäällä on vaikea kulkea sen päällä olevan veden ja sohjon takia. Kohvajään seassakin on monin paikoin ollut vesikerroksia.

– Myös Lapissa tilanne on samankaltainen, mutta jää on paksumpaa, johtava hydrologi Bertel Vehviläinen kertoo.

Sohjoinen jääpeite hankaloittaa myös vapaa-ajankalastajien liikkumista pilkkiapajille. Pilkkikilpailuiden järjestäjät ovat joutuneet perumaan ja siirtämään kilpailuja eri puolilla Suomea. Etelässä taustalla voi olla heikko jää, mutta pohjoisemmassakin sohjo tekee jäällä kulkemisen erittäin hankalaksi.

– Meillä Pohjois-Karjalassa on suurilla järvillä alueita, joissa vahvaa teräsjäätä voi olla vain kymmenkunta senttiä. Lunta on paljon ja vettä on noussut jäälle. Kelkkoja on jäänyt kiinni, Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön pilkkijaoston puheenjohtaja Raine Kortet kertoo.

– Yksittäisiä pilkkikilpailuja on peruttu tai siirretty, mutta meillä jäätä on riittävästi ja kilpailut on voitu järjestää. Kulkeminen on hankalaa, mutta kalaa tulee tänä talvena hyvin. Viime talvi oli saaliin kannalta huono, Kortet kertoo.

Kortet käy ahkerasti pilkkikisoja ja liikkuu jäällä paljon myös työnsä puolesta. Kortet toimii vesibiologian professorina Itä-Suomen yliopistossa.