Terästehtaan ytimessä sykkii työntekijöiden omistama ruokala, joka on harvinainen poikkeus henkilöstöravintoloiden joukossa

Yritysten lounasmarkkinat ovat pitkälti isojen ketjujen hallussa. Poikkeuksiakin löytyy, kuten Raahen terästehtaalta.

henkilöstöravintolat
Ulla Leinonen tekee Runebergin torttujen taikinaa, ja taustalla Taina Mustanoja leipoo viinereitä.
Ulla Leinonen tekee runebergintorttujen taikinaa, ja taustalla Taina Mustanoja leipoo viinereitä.Marko Väänänen / Yle

Raahen terästehtaan ruokalassa on pihvipäivä. Keittiössä paistetaan tänään yli tuhat sveitsinleikettä. Lisäksi leivotaan, pestään vihanneksia, paistetaan ahvenfileitä, valmistellaan huomisen uunimakkara-annoksia ja totta kai tiskataan.

Vaikka liha- ja makkara-annokset teettävätkin töitä, niin aiemmin niitä tehtiin vielä useammin, kertoo ruokalaosuuskunnan ravitsemuspäällikkö Pirjo Ollila yli 40 vuoden työkokemuksella.

– Nykyään menee enempi kala-, kasvis- ja broileriruokia. Ennen oli liha- ja makkararuokia erittäin paljon. Mutta yksi on ylitse muiden – hernekeitto ja lätyt torstaisin. Niitä ei voita mikään.

Työntekijöiden omistama henkilöstöravintola

Ollila jää eläkkeelle tänä keväänä. Hän aloitti Rautaruukilla kesäkuussa 1976, jolloin ruokala oli ehtinyt toimia noin vuoden ajan. Paljon on muuttunut vuosikymmenten varrella.

– Esimerkiksi tilat ovat menneet uusiksi, ja teknologia on helpottanut työtä niin keittiössä kuin toimistossakin, Ollila toteaa.

Ulla Leinonen ja ravitsemuspäällikkö  Pirjo Ollila ovat olleet työkavereita pitkään.
Leipomotyöntekijä Ulla Leinonen ja ravitsemuspäällikkö Pirjo Ollila ovat olleet työkavereita 35 vuoden ajan.Marko Väänänen / Yle

Ruokalaosuuskunnan omistavat työntekijöiden ammattiosastot. Ruokalassa on yli 30 työntekijää, jotka vastaavat parin tuhannen työntekijän työmaaruokailusta.

– Ruokala on erittäin tärkeä henkilöstön hyvinvoinnin kannalta ja uskon, että panoksemme näkyy tehtaan alueella, ravitsemuspäällikkö Ollila arvioi.

Ruokailu katkaisee työpäivän mukavasti.

Jarkko Matkala

Terästehtaan työntekijämäärän väheneminen näkyy myös keittiössä. Rautaruukin aikaan tehtaalla oli enimmillään noin 4 000 työntekijää ja ruokalassa lähes 50 työntekijää.

Ruokala kokoaa metallimiehet saman pöydän ääreen

Tehdasalueella etäisyydet ovat pitkät. Töitä tehdään noin 500 hehtaarin alueella, mutta kun lähdetään syömään, suunnaksi otetaan ruokala. Tähän on totuttu yli 40 vuoden aikana.

Ruokala on tuttu ja tärkeä paikka Pekka Eskolalle ja Arto Pyhtilälle, jotka ovat työskennelleet terästehtaalla yli 30 vuotta.
Ruokala on tuttu paikka Pekka Eskolalle ja Arto Pyhtilälle, jotka ovat työskennelleet terästehtaalla yli 30 vuotta.Marko Väänänen / Yle

Valsaamon laitosmiehet Pekka Eskola ja Arto Pyhtilä käyvät päivittäin henkilöstöravintola Helgessä eli tutummin ruokalassa.

– Kyllä tämä on tärkeää, sellainen sosiaalinen tapahtuma, kun näkee muitakin tuttuja kuin vain oman yksikön työkavereita, toteaa yli 30 vuotta tehtaalla työskennellyt Eskola.

Moni yritys on ulkoistanut keittiönsä viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Timo Lappi

Pyhtilällä työhistoriaa on vielä muutama vuosi enemmän. Hänen mukaansa ruokalan tarjonta on monipuolistunut menneistä vuosikymmenistä.

– Ennen lisukkeina ei paljon muuta ollut kuin puolukkaa ja suolakurkkua, mutta nyt niitä on paljon enemmän ja hyvät salaattipöydät.

Pyhtilä tuumaa vielä, että kyllä työmies keitollakin pärjää.

Tehtaanjohtaja Jarkko Matkala tuntee ruokalan jo yli 20 vuoden takaa, kun hän tuli töihin Rautaruukille.
Tehtaanjohtaja Jarkko Matkala tuntee ruokalan jo yli 20 vuoden takaa, kun hän tuli töihin Rautaruukille.Marko Väänänen / Yle

Myös tehtaanjohtaja Jarkko Matkala nostaa esille ruokalan sosiaalisen tärkeyden.

– Tämä on hyvä paikka vaihtaa kuulumisia, ja ruokailu katkaisee työpäivän mukavasti. Myös tieto liikkuu, tämä varmaan onkin meidän tehokkaimpia tiedotuskanavia, hän naurahtaa.

Osuuskunta voitti kilpailutuksen

Yritysten tai työntekijöiden omistamat työmaaruokalat ovat vähentyneet Suomessa, mutta esimerkiksi useissa elintarvike- ja lihateollisuuden yrityksissä keittiö on vielä omissa käsissä.

Kaikkiaan suunta on kuitenkin ollut selkeä ulkopuolisen yrityksen ruokapalveluihin, kertoo valtakunnallisen Matkailu- ja ravintolapalvelut -yhdistyksen toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Tiedän yksittäisiä yrityksiä, jotka vielä huolehtivat itse työmaaruokailusta, mutta kyllä se hyvin harvinaista nykyään on. Moni yritys on ulkoistanut keittiönsä viimeisen kymmenen vuoden aikana, Lappi kertoo.

Raahen terästehtaan ruokalan jakelulinjasto.
Harva yritys vastaa enää nykyään henkilöstönsä työmaaruokailusta. Marko Väänänen / Yle

Raahen terästehtaallakin ruokalaosuuskunta oli lähellä loppua 1990-luvulla, kertoo ravitsemuspäällikkö Pirjo Ollila.

– Pystyimme tuolloin kuitenkin osoittamaan kannattavuutemme ja kilpailukykymme tehtaalle ja verottajalle.

Henkilöstöravintolat eivät kilpaile vain keskenään.

Timo Lappi

Viime vuosina vastaavia tilanteita ei ole enää ollut, eikä välttämättä ole tulossakaan.

– Kyllähän ketjut saattavat olla kiinnostuneita, mutta niin kauan kuin toiminta kehittyy ja meillä on yhteinen visio, ei ole mitään syytä muuttaa mallia, kertoo tehtaanjohtaja Jarkko Matkala.

ABB:n osuusruokala täyttää 80 vuotta

Raahen terästehtaan ruokala ei ole ainoa laatuaan, mutta se on suurimpia. Suomessa on vielä useita ruokalaosuuskuntia etenkin kone-, paperi- ja telakkateollisuudessa. Keittiöiden koko vaihtelee muutamasta työntekijästä pariinkymmeneen.

Pitäjänmäen osuusruokala vastaa ABB:n Helsingin työntekijöiden ruokahuollosta. Näin on ollut jo kohta 80 vuotta, sillä osuuskunta on perustettu lokakuussa 1939.

Nykyään osuuskunnan omistajia ovat yhtiön Helsingin yksiköiden yli 2 000 työntekijää, jotka ovat maksaneet kahden euron osuusmaksun.

–Tuolla maksulla työntekijät saavat liittymislahjana ruokakupongin eli voittoa tulee heti, naurahtaa osuuskunnan toimitusjohtaja Hanna Linnala.

ABB:n osuusruokalan listalla on päivittäin niin sanottu kevyempi ruokavaihto. Osuuskunnan toimitusjohtaja Hanna Linnalan mukaan työntekijät ovat aiempaa kiinnostuneita ruoan terveellisyydestä.
ABB:n osuusruokalan listalla on päivittäin niin sanottu kevyempi ruokavaihtoehto. Osuuskunnan toimitusjohtaja Hanna Linnalan mukaan työntekijät ovat aiempaa kiinnostuneempia ruoan terveellisyydestä. Hanna Linnala

Osuuskunnan jäsenyys tuo muitakin ruokailun hintaan ja sujuvuuteen liittyviä etuja. Tärkeää on myös ruokalan luoma yhteishenki, Linnala arvioi.

– Pyrimme sitouttamaan asiakkaamme ja moni, varsinkin pitkään töissä ollut, kokee tämän omaksi paikakseen, Linnala toteaa.

Miljardisneksestä käydään kovaa kilpailua

Matkailu- ja ravintola-alan arvion mukaan lounasruokailussa liikkuu vuosittain Suomessa yli 2 miljardia euroa. Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloiden osuus on noin neljännes eli yli 500 miljoonaa euroa.

Alan kilpailu on kovaa. "Kympin" lounaassa kustannusten pitää olla kurissa ja tuotteen kunnossa, arvioi Matkailu- ja ravintolapalvelujen toimitusjohtaja Timo Lappi.

– Kustannustason huomioiden suomalaiset saavat lounasaikaan erinomaista ja edullista ruokaa. Henkilöstöravintolat eivät kilpaile vain keskenään, vaan myös muiden lounasta tarjoavien ravintoloiden kanssa.

Valtakunnallisten lounasketjujen ravintolat ovat usein avoimia myös muille kuin yritysasiakkaille.
Valtakunnallisten lounasketjujen ravintolat ovat usein avoimia myös muille kuin yritysasiakkaille.Risto Ukkonen / Yle

Suomen suurin henkilöstöravintolaketju on Fazer Food Services, jolla on Suomessa noin 600 ravintolaa ja yli 3 000 työntekijää. Yhtiön suurin yritysravintola toimii Uudenkaupungin autotehtaalla, jossa on yli 4 000 työntekijää.

Fazer Foodin asiakkuusjohtaja Jiri Luodon mukaan isot kohteet ovat kiinnostavia ja työläitä, mutta myös palkitsevia.

– Kun asiakasmäärä lisääntyy, panokset kasvavat. Pystymme tarjoamaan pelkän ravintolan lisäksi laajemman palvelupaketin. Henkilöstöllekin isot kohteet tarjoavat mielenkiintoisia urapolkuja esimerkiksi johtamiseen liittyen.

Seuraavaksi suurin ravintolayhtiö on Sodexo, jolla on noin 300 ravintolaa Suomessa. Kahden jätin takana tulevat Antell ja ISS Catering Services, joilla kummallakin on noin sata ravintolaa.

Viinereitä ja teräsrullia

Palataan vielä SSAB:n terästehtaalle Raaheen.

Sulaa metallia, isoja työkoneita, raskaita teräsrullia ja kahden kämmenen kokoisia viinereitä. Ihan heti ei tulisi mieleen, että tehdasalueelta löytyy oma leipomo.

Raahen terästehtaan leipomossa paistetaan päivittäin satoja viinereitä ja munkkeja. Leipomossa tehdään myös leivät, leivokset ja ennakoon tilattavat täytekakut.
Raahen terästehtaan leipomossa paistetaan päivittäin satoja viinereitä ja munkkeja. Leipomossa tehdään myös leivät, leivokset ja ennakoon tilattavat täytekakut.Marko Väänänen / Yle

Leipomossa on jo vuosikymmenten ajan tehty kaikki ruokalan leipä- ja leivonnaistuotteet lukuun ottamatta gluteenittomia valmisteita.

– Niiden tekeminen vaatisi oman tilansa ja aikansa, toteaa yli 25 vuotta ruokalan leipomossa työskennellyt Ulla Leinonen.

Aikaa kahden työntekijän leipomossa tarvitaan, sillä esimerkiksi joulun aikaan siellä leivottiin 17 000 joulutorttua.