Vuorineuvos Karhinen: Maatalouden tukipolitiikka uusiksi – keskiöön toimintaansa kehittävät tilat

500 miljoonan euron lisäys maatalouden yrittäjätuloon on Karhisen mukaan mahdollinen

Reijo Karhinen
Selvityshenkilö Reijo Karhinen luovutti maatalouden kannattavuusselvityksen maatalousministeri Jari Lepälle
Selvityshenkilö Reijo Karhinen luovutti maatalouden kannattavuusselvityksen maatalousministeri Jari LepälleHeikki Saukkomaa / Lehtikuva

OP:n pääjohtajan paikalta eläköitynyt vuorineuvos Reijo Karhinen katsoo, että Suomeen tarvitaan laaja uudistusohjelma maatalouden kannattavuuden parantamiseksi.

Hänen mukaansa tavoitteeksi asetettu puolen miljardin euron vuotuinen maatalouden yrittäjätulon kasvattamistavoite on mahdollista saavuttaa ilman tukien kokonaismäärän nostoa.

Tukipolitiikan painopistettä on kuitenkin hänen mukaansa muutettava niin, että keskiössä ovat investoivat ja toimintaansa kehittävät tilat.

Karhinen katsoo, että tarvitaan myös peltoreformi ja mahdollisesti peltomaan vuokrasääntelyä. Hänen mukaansa vain pitkillä vuokrasopimuksilla peltojen kasvukuntoon uskalletaan panostaa.

Kustannukset laskettava tarkemmin

Muilta osin Karhinen käy raportissaan kiinni lähes samoihin perusasioihin kuin maatalousekonomian ja osuustoiminnan suomalainen suurnimi Hannes Gebhard (1864–1933). Onhan Karhisen raportin toimeksianto kuin suora lainaus Gebhardin vuonna 1926 julkaiseman teoksen kannesta: Maataloutemme nykyistä kannattavammaksi.

Tuolloin Gebhardin sanoiksi muotoilema ongelma oli pohjimmiltaan sama: Maanviljelijät saavat tuotteillaan nykyisiin tuotantokustannuksiin nähden liian alhaisia hintoja.

Lääkkeeksi Karhinen esittää nyt muun muassa sitä, että tuottajien on otettava tiukempi ote omistamistaan alan yhteisistä yrityksistä. Tiukempia ohjia tarvittaisiin niin tuotteiden jalostukseen ja myyntiin kaupalle kuin maatalouden tuotantopanosten hankintaan.

Myös toinen Karhisen suositus on kuin suoraan varhaisten maatalousekomistien kirjahyllystä: Hänen mukaansa kaikilla tasoilla on tarve kehittää talousosaamista. "Ilman, että yksittäiset investoinnit ja muut euroja vaativat tilatasoiset päätökset ovat kannattavia, on vaikea nähdäkoko elinkeinon kannattavuuskriisin oikenemista", Karhinen linjaa.

Tarvitaan yhteinen tahtotila

Kolmanneksi Karhinen puhuu yhteisen näkemyksen puutteesta. Ratkaisuksi hän esittää yhteisen keskustelufoorumin perustamista. Yhteistyöongelma oli Gebhardin aikana vielä ilmeisempi: Osuustoimintamiehen kriittisiä ajatuksia sisältäneelle kirjalle oli vaikeaa löytää kustantajaa.

Neljänneksi Karhinen esittää maataloushallinnon osaamisen kokoamista erityiseen osaamis- ja palvelukeskukseen. Tietämystä toki on, mutta se on raportin mukaan hajallaan eri organisaatioissa.

Karhinen luovutti selvityksensä maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle valtioneuvoston linnassa tänään.

Viime kesäkuussa käynnistyneen selvitystyön tavoitteena on ollut selvittää keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja tulevaisuuden laadukkaan ruuantuotannon turvaamiseksi.