Saimaannorpan kelluvilla keinopesillä varaudutaan jäättömään tulevaisuuteen – "Pyrimme opettamaan emolle, että tässä olisi hyvä pesä"

Tänä talvena Saimaalle on viety iglumaisia, aiempaa geometrisempiä ja pajupunoksesta tehtyjä norpan pesäpönttöjä.

saimaannorppa
Kolme ihmistä saimaannorpan keinopesän ympärillä. Ympärillä näkyy metsää ja lunta.
Keinopesiä viedään joka vuosi samoihin paikkoihin, koska norppanaaraat ovat paikkauskollisia.Mervi Kunnasranta / UEF

Saimaalle on viety tammikuun puolivälissä kuusi saimaannorpan keinopesää kevään pesintää varten.

Uhanalaisten norppien pesien kehitystyö painottuu kelluviin pesiin, koska tulevaisuudessa Saimaa saattaa olla ilmaston lämpenemisen vuoksi talvisin avovettä.

– Lumitalvena on huvittavaa laittaa keinopesiä, mutta kehitystyö vie aikaa, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta sanoo.

Iglumaiset pesät ovat ponttonien päällä, ja niiden kantavat rakenteet ovat muovia.

Saimaannorpan keinopesä, joka on punottu pajusta. Pesän kansi on puuta.
Pajusta koripunoksena tehty keinopesä.Mervi Kunnasranta / UEF

Tänä talvena on kokeilussa erilaisia pesämalleja. Turvelevyillä katettuja pesiä on iglumaisia ja yksi aiempaa geometrisempi malli. Kehitystyön tavoitteena on pienentää pesien tuotantokustannuksia.

Esimerkiksi geometrisen keinopesän kattopaloista jää aiempaa vähemmän hukkapaloja.

Kolmannessa versiossa pesän kupu on pajusta tehtyä koripunosta, joka muistuttaa kuumailmapallon koria.

Täytetty läpimurto

Viime talvena keinopesien kehitystyössä tehtiin läpimurto, kun ensimmäinen kuutti syntyi kelluvaan keinopesään. Tutkijat ounastelevat, että ratkaisevaa oli pesäpöntön täyttäminen muovailtavalla materiaalilla.

– Kun norppaa oli pesärakenteiden sisällä lumi vastassa, se kuvitteli tekevänsä pesän itse, yliopistotutkija Kunnasranta sanoo.

Jatkossa saatetaan kokeilla, kelpuuttaisiko norppa esimerkiksi järviruo'on keinopesän täytteeksi.

Saimaannorpat köllöttelevät luodoilla karvanvaihtoaikaan toukokuussa.
Keväällä 2018 Haukivedellä kuvattu saimaannorppa.Petri Vironen / Yle

Norppanaaraiden paikkauskollisuutta yritetään hyödyntää niin, että keinopesät viedään vuodesta toiseen samoihin paikkoihin. Ajatus on, että norpat tottuisivat laajemmin pesimään keinopesissä. Uhanalaisia saimaannorppia on nyt noin 400.

– Pyrimme opettamaan emolle, että tässä olisi hyvä pesä jo valmiina, Kunnasranta sanoo.

Norppanaaras synnyttää kuutin pesään kevättalvella.

Aiemmin tänä talvena arvioitiin, että norpille ei tarvitse kolata lumisia pesintäkinoksia, koska lunta on runsaasti. Tutkijan toiveena on, ettei keinopesiä koskaan tarvittaisi.

– Ilmastoennusteiden valossa kuitenkin näyttää, että tarvitaan, Kunnasranta sanoo.

Lue myös:

Saimaannorpan suojelutyössä läpimurto: Kuutti syntyi kelluvaan tekopesään – "Ainutlaatuista maailman mittakaavassa"

Saimaannorppa kelpuutti ihmiskäsin rakennetun keinopesän – pieni kuutti köllötteli kevään kaislojen suojissa

Saimaannorpilla riittävästi lunta pesimiseen – vapaaehtoisia tarvitaan vain muutamien apukinosten kolaamiseen