Kolumbia pitää rajansa auki naapurista ahdinkoa pakeneville venezualalaisille – lyhyessä ajassa siirtolaisia on tullut 1,5 miljoonaa

Kolumbia tekee yhteistyötä Yhdysvaltojen armeijan kanssa ja luottaa kansainvälisen yhteisön tukeen Venezuelasta tulevien siirtolaisten auttamisessa.

muuttoliike
Maanteiden varsilla kävelevistä venezuelalaisista on tullut jo tuttu näky Kolumbian suurkaupunkeihin vievillä teillä.
Maanteiden varsilla kävelevistä venezuelalaisista on tullut jo tuttu näky Kolumbian suurkaupunkeihin vievillä teillä. Harvalla on varaa ostaa hyperinflaation syömällä bolivarilla itselleen matkalippuja.Anna Tervahartiala

CÙCUTA Rajapoliisi David García puhaltaa pilliinsä. Lyhyellä käskyllä hän kehottaa pusikosta esiin tullutta kolmea miestä kääntymään takaisin Venezuelan puolelle rajaa.

Nuori García osoittaa Venezuelan ja Kolumbian virallisen rajanylityspaikan, kansainvälisen Simón Bolívar -sillan, alle ja sivuille levittyvää tiheikköä.

Tuntematon määrä ihmisiä pyrkii sen suojissa Kolumbiaan samalla, kun sillan ylittää päivittäin yli 40 000 ihmistä (siirryt toiseen palveluun) molempiin suuntiin virallisen rajatarkastuksen kautta.

– Epävirallisia rajanylityksiä tapahtuu täällä koko ajan. Meitä rajapoliiseja on sillalla vain kuusikymmentä, emmekä voi pitää aluetta koko ajan silmällä, García kertoo.

Poliisin eleet ja puhe eivät ole aggressiivisia, päinvastoin. Rajan yli Kolumbiaan saapuu joka päivä noin 7 000 siirtolaista Venezuelasta, jotka eivät enää palaa takaisin.

Kolumbian rajaseudulla ymmärretään naapurien ahdinkoa.

Rajapoliisi David García valvoo Kolumbian ja Venezuelan välisiä rajanylityksiä.
Rajapoliisi David García työskentelee Kolumbian ja Venezuelan raja-alueella, Simón Bolívar -sillan kupeessa. Jopa 40 000 ihmistä ylittää sillan päivittäin virallisesti. Epävirallisista rajanylityksistä on vain karkeita arvioita.Anna Tervahartiala

Jo 10 % Venezuelan väestöstä lähtenyt ulkomaille

Rajalta venezuelalaiset suuntaavat työn perässä sinne, minne pystyvät. Pääkaupunki Caracasista kotoisin oleva Gloria Medina aikoo kävellä 1 700 kilometrin matkan Ecuadoriin, jossa hänen 19-vuotias poikansa odottaa häntä.

– Maamme huono hallinto on syypää tilanteeseen, jossa meidän on mahdotonta elättää perheemme Venezuelassa. Meidän oli pakko lähteä, Medina kertoo.

Nainen kävelee kahden perheen rinnalla. Kaikkien suuntana on etelä, tai pikemminkin: uusi tuntematon elämä jossakin Venezuelan ulkopuolella.

Venezuelan talouskriisi ja perustarpeiden, kuten ruoan ja lääkkeiden, puute ovat ajaneet jo yli kolme miljoonaa venezuelalaista ulkomaille. Se on yli 10 prosenttia Venezuelan väestöstä.

Kolumbiassa venezuelalaisia on 1,5 miljoonaa (siirryt toiseen palveluun), eikä tulijoiden määrän odoteta vähenevän. Lokakuussa Kolumbian ulkoministeri Carlos Holmes Trujillo arvioi, että vuonna 2021 jo neljä miljoonaa venezuelalaista eläisi Kolumbiassa (siirryt toiseen palveluun).

Venezuelan talouskriisi on luonut Kolumbian ja Venezuelan raja-alueelle valtavat markkinat.
Anna Tervahartiala

Kolumbian ja Venezuelan raja on yli 2 200 kilometriä pitkä. Sillä sijaitsee seitsemän virallista ylityspistettä, mutta ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan rajalla on myös yli 270 epävirallista rajanylityspaikkaa (siirryt toiseen palveluun).

Niitä käyttävät esimerkiksi ne venezuelalaiset, jotka eivät ole onnistuneet (siirryt toiseen palveluun) uusimaan passiaan ja joilla ei ole voimassa olevia henkilöpapereita.

Venezuelalaiset voivat rekisteröityä Kolumbiassa väliaikaista oleskelulupaa varten, joka takaa heille pääsyn terveydenhuoltoon ja mahdollistaa lasten koulunkäynnin.

Palvelut ovat kuitenkin vain niiden virallisesti rajalla rekisteröityneiden venezuelalaisten ulottuvissa, jotka ovat voineet lähteä maastaan voimassaolevat henkilöpaperit mukanaan.

Arviolta 200 kävelijää lähtee joka päivä (siirryt toiseen palveluun) matkaan Cúcutasta kohti Kolumbian sisäosia ja muuta Latinalaista Amerikkaa.

– Autamme toisiamme matkalla parhaamme mukaan. Monet ovat onnistuneet kävelemään pitkiäkin matkoja, siksi uskon, että mekin pystymme siihen, Gloria Medina sanoo.

Vauras Venezuela aiemmin siirtolaisten kohteena

Rajan tuntumassa on aina ollut paljon kaupankäyntiä, työpaikkoja ja vuorovaikutusta kansallisuuksien välillä.

– Ihmiset ovat tottuneet ylittämään rajan päivittäin. Monilla perheillä on sukulaisia ja tuttuja kummassakin maassa, Araucan rajakaupungista kotoisin oleva Edgar Orlando Contreras kuvailee.

Contreras koordinoi Luterilaisen maailmanliiton humanitaarista työtä Araucassa. Toistaiseksi kirkolliset järjestöt ovat toteuttaneet suuren osan venezuelalaisille suunnatusta ruoka- ja majoitusavusta rajan tuntumassa ja tärkeimpien kauttakulkureittien varrella (siirryt toiseen palveluun).

Edgar Orlando Contreras osoittaa Venezuelan ja Kolumbian raja-aluetta kartalla.
Luterilaisen maailmanliiton Edgar Orlando Contreras koordinoi järjestön työtä Kolumbian rajakunnassa Araucassa. Asiantuntijan mukaan Venezuelan kriisi ei ole päättymässä lähivuosina. Anna Tervahartiala

Vielä 200 vuotta sitten Kolumbia ja Venezuela olivat osa samaa valtiota. Suur-Kolumbia sai alkunsa, kun Simón Bolívar vapautti Etelä-Amerikan espanjalaisten siirtomaavallasta.

Sen olemassaolo kesti vain runsaan vuosikymmenen, 1819–1831. Silti kolumbialaiset ja venezuelalaiset viittaavat mielellään maidensa yhteiseen historiaan ja jaettuun kulttuuriin.

Kolumbian vuosikymmeniä jatkunut aseellinen konflikti pakotti miljoonat kolumbialaiset pakenemaan kodeistaan. Heistä arviolta viisi miljoonaa pakeni Venezuelaan (siirryt toiseen palveluun), joka oli aina 2010-luvun alkuun asti yksi Latinalaisen Amerikan vauraimmista maista.

Venezuela oli aiemmin Kolumbian tärkein kauppakumppani, mutta maiden välisen kauppakamarin mukaan Kolumbian vienti naapurimaahan on talouskriisin aikana laskenut kolmanneksella (siirryt toiseen palveluun).

Contrerasin mukaan venezuelalaisille suunnattu apu aiheuttaa eniten närää niiden kolumbialaisten keskuudessa, jotka kärsivät edelleen köyhyydestä tai jotka ovat jääneet aseellisen konfliktin takia Kolumbian sisäisiksi siirtolaisiksi.

– Viime aikoina muukalaisviha on alkanut nostaa päätään Kolumbiassa. Tärkeää olisi tarjota apua kaikille sitä tarvitseville, ei vain uusille siirtolaisille, Contreras kertoo.

Muaalla Etelä-Amerikassa siirtolaiset otettu vaihtelevasti vastaan

Venezuelan taloustilannetta pakenevien suureksi helpotukseksi Kolumbia on toistaiseksi pitänyt maiden välisen rajan auki ja toivottanut venezuelalaiset tervetulleeksi Kolumbiaan.

Kaikki Latinalaisen Amerikat maat eivät ole suhtautuneet siirtolaisiin yhtä suopeasti.

Ecuador ja Peru alkoivat vaatia viime vuonna, että maihin saapuvilla venezuelalaisilla on voimassa oleva passi. Myöhemmin vaatimuksesta joustettiin, ja 11 eteläamerikkalaista valtiota lupasi hyväksyä myös vanhaksi menneiden passien esittämisen.

Brasiliassa siirtolaiset jumiutuvat pitkiksi ajoiksi rajaseudulle, josta heidän on mahdotonta liikkua muualle työnhaussa.

Elokuussa 2018 Kolumbian presidenttinä aloittanut Iván Duque on jatkanut avoimen rajan politiikkaa, mutta on samalla arvostellut Venezuelan presidenttiä Nicolas Maduroa kovin sanoin.

– Venezuelan diktatuuri elää viimeisiä tuntejaan, Duque sanoi helmikuun alussa (siirryt toiseen palveluun).

Jo aiemmin hän on syyttänyt (siirryt toiseen palveluun)Maduroa valtaan takertumisesta ja humanitaarisen kriisin aiheuttamisesta Venezuelassa.

Ihmisiä ylittämässä Venezuelan ja Kolumbian yhdistävää Simón Bolívar -siltaa helmikuussa 2019.
Ihmisiä ylittämässä Simón Bolívar -siltaa helmikuussa 2019.Anna Tervahartiala

Venezuelalaisten mukana saapuvat myös taudit

Kolumbiaan saapuu vuoden 2019 alussa yhä huonommassa kunnossaolevia venezuelalaisia.

Keskimäärin venezuelalaiset laihtuivat viime vuonna 10 kiloa (siirryt toiseen palveluun). Alle 5-vuotiaiden aliravitsemus ylittää Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kriisin määritelmän.

Kolumbiasta jo hävinneet taudit, kuten tuhkarokko, ovat palanneet Venezuelasta lähteneiden siirtolaisten mukana (siirryt toiseen palveluun).

Yhdeksässä Venezuelan 23 osavaltiosta on meneillään malariaepidemia, ja tavallisesti lääkkeillä ja rokotuksilla hoidettavat taudit, kuten HIV ja kurkkumätä, leviävät hälyttävää tahtia (siirryt toiseen palveluun).

Toistaiseksi siirtolaisille suunnattu apu on ollut lähinnä humanitaarista, vaikka Kolumbian hallitus puhuu kriisiä koskevissa kannanotoissaan mieluummin siirtolaisten nopeasta integraatiosta työmarkkinoille. Monet venezuelalaiset ovat löytäneet omin päin töitä Kolumbiasta, tosin kolumbialaisia huonommilla palkoilla.

Cúcutassa liikennevaloissa partioivat tuulilasinpesijät ja karkinmyyjät ovat venezuelalaisia, jotka yrittävät tienata tarpeeksi rahaa päivän ruoka-annosta tai yösijaa varten. Vähät säästetyt rahat lähetetään joko perheelle Venezuelaan tai niillä mahdollistetaan matka muualle Kolumbiaan tai Etelä-Amerikkaan töiden perässä.

– Uskomme, että kuluu vielä monta vuotta, ennen kuin Venezuelan talous elpyy ennalleen. Venezuelassa on todella paljon väkivaltaa, jonka kierrettä on vaikea pysäyttää, sanoo Contreras Luterilaisesta maailmanliitosta.

– Tärkeintä juuri nyt olisi, että Kolumbian hallitus miettisi, miltä sen pitkän tähtäimen suunnitelma siirtolaiskriisin hoitamisessa näyttää, hän lisää.

Simón Bolívar -rajasillan ylittää päivittäin perheiden, naisten, lasten ja vanhusten virta, joka tyrehtyy vasta sillan sulkemiseen viideltä iltapäivällä. Silta on varsin kapea, ja nopeaa rekisteröintiä varten pystytetyt metalliaidat tekevät kulkuväylistä ahtaat.

Kaksi miestä ylittämässä Venezuelan ja Kolumbian yhdistävää Simón Bolívar -siltaa.
Jopa 40 000 ihmistä ylittää Venezuelan ja Kolumbian yhdistävän Simón Bolívar -sillan päivittäin. Venezuelalaiset saapuvat raja-alueelle ostaakseen ruokaa, lääkkeitä, elektroniikkaa tai hygieniatarvikkeita. Osa jatkaa matkaa Kolumbian suurkaupunkeihin ja naapurimaihin.Anna Tervahartiala

Kolumbian presidentti liittoutunut lännen kanssa

Kolumbia on EU:n ja Yhdysvaltojen tavoin tunnustanut oppositiojohtaja Juan Guaidón Venezuelan väliaikaiseksi johtajaksi.

Duque on myös vedonnut kansainväliseen yhteisöön humanitaarisen avun rahoittamista varten. Esimerkiksi Yhdysvallat on antanut (siirryt toiseen palveluun) yhteensä 46 miljoonaa dollaria, eli yli 40 miljoonaa euroa, avustuksia Kolumbialle sitten vuoden 2017.

Yhdysvallat on väläytellyt (siirryt toiseen palveluun) myös sotilaallisen väliintulon mahdollisuutta Venezuelassa.

Viime viikolla Yhdysvaltain presidentin turvallisuusneuvonantaja John Bolton kohahdutti lehdistötilaisuudessa otetussa kuvassa (siirryt toiseen palveluun), jossa hänen lehtiöstään oli luettavissa "5 000 sotilasta Kolumbiaan".

Business Insider -lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan kyseessä ei olisi todellinen suunnitelma, vaan paljastuksella oli tarkoitus pitää Maduro varpaillaan.

Yhdysvaltalaissotilaiden lähettäminen Kolumbiaan tarkoittaisi huomattavaa väliintuloa Latinalaisessa Amerikassa, johon presidentti Donald Trumpin hallitus ei ole toistaiseksi osoittanut halukkuutta.

Kansainvälinen yhteisö yrittää auttaa venezuelalaisia siirtolaisia monin tavoin Kolumbian kautta.

Keskiviikkona Venezuelan armeija pysäytti humanitaarista apua (siirryt toiseen palveluun) kuljettaneen lastin Tiendítas-sillalle Cúcutan edustalla.

Maduron mukaan apukuljetus antaisi Yhdysvalloille syyn lähettää joukkojaan Venezuelaan.

Toistaiseksi apua on venezuelalaisille tarjolla ainoastaan ulkomailla, heidän matkoillaan kohti uutta tuntematonta alkua.

Mies kantaa läpinäkyvää muovikassia olkapäillään.
Anna Tervahartiala

Lue myös:

Mitä Venezuelassa tapahtuu seuraavaksi? Yle kokosi yhteen viime päivien tärkeimmät teemat ja niiden mahdolliset seuraukset

Katso Yle Areenasta:

Ulkolinjan dokumentti Pako tuhotusta maasta